Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services

Research output: Book/ReportDoctoral thesisMonograph

Details

Original languageEnglish
PublisherTampere University of Technology
Number of pages199
ISBN (Electronic)978-952-15-2819-4
ISBN (Print)978-952-15-2787-6
Publication statusPublished - 3 Apr 2012
Publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

Publication series

NameTampere University of Technology. Publication
PublisherTampere University of Technology
Volume1029
ISSN (Print)1459-2045

Abstract

Palvelut, ja erityisesti tietointensiiviset liike-elämän palvelut, ovat kasvavassa roolissa yhteiskunnassamme. Liike-elämän palveluiden kasvu aiheuttaa sen, että yhä useampi yritys toimii useissa erilaisissa verkostoissa, koska ne muodostavat liiketoimintasuhteita ulkoistaessaan palveluitaan. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kilpailuedun lähteitä verkostoista voidaan saada, ja miten tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ominaisuudet vaikuttavat tähän kilpailuedun lähteiden saatavuuteen. Tutkimusongelmaan vastataan käsiteanalyysin ja kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa aineisto on kerätty haastattelemalla. Käsiteanalyysissa selvitettiin ensin potentiaalisia kilpailuedun lähteitä. Kilpailuedun lähteet sovitettiin sitten liiketoimintaverkostojen viitekehykseen. Kilpailuedun lähteitä selittävinä teorioina käytettiin transaktiokustannusteoriaa, resurssipohjaista näkökulmaa, tietopohjaista näkökulmaa ja sosiaalisen pääoman näkökulmaa. Kuusi tapaa saada verkostosta kilpailuetua tunnistettiin. Seuraavaksi kirjallisuuden perusteella määriteltiin, mitkä ominaisuudet ovat tyypillisiä tietointensiivisille liike-elämän palveluille, ja mitkä näistä ominaisuuksista vaikuttavat siihen, mitä kilpailuedun lähteitä niiden verkostoista voidaan saada. Tuloksena löydettiin kaksi vaikuttavaa dimensiota: tiedon hiljaisuuden aste ja palvelun standardoinnin aste. Näiden dimensioiden pohjalta muodostettiin nelikenttä, jossa esitellään neljä eri tyyppistä verkostoa, ja teoriasta nostetut oletukset siitä, mitä kilpailuedun lähteitä verkostosta voidaan saada. Tapaustutkimukset luokiteltiin nelikentän perusteella ja tapaustutkimusten avulla kasvatetaan ymmärrystä siitä, miten dimensiot vaikuttavat verkostosta saatavaan kilpailuetuun. Tapaustutkimuksessa suurin osa löydöksistä oli sen mukaisia mitä teoreettisen viitekehyksen perusteella oletettiin. Empiirinen tutkimus nosti kuitenkin esiin myös uusia riippuvuussuhteita, kuten tiedon hiljaisuuden ja standardoinnin välillä. Standardoinnin astetta pyritään kasvattamaan, jotta palvelun transaktio muistuttaisi enemmän tuotteen transaktiota. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden standardointi vaatii kuitenkin useissa tilanteissa tiedon hiljaisuuden vähentämistä, jotta rajapinnat tai prosessit voidaan standardoida. Verkostoissa, joissa on alhainen standardoinnin aste, yritysten kannattaa sopeutua toisiinsa, panostaa suhteisiin, helpottaa tiedonkulkua ja käyttää suosituksia. Korkea standardointi mahdollistaa erikoistumisen ja verkoston käyttämisen uuden tiedon ja resurssien löytämiseen. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ostaminen silloin kun transaktiossa siirretään tai luodaan hiljaista tietoa vaatii päällekkäistä osaamista, prosessien sopeuttamista ja luottamusta, ja tällaiset suhteet ovat tavallisesti redundantteja siinä mielessä, että ne eivät ole rakenteellisten aukkojen yli. Rakenteellisia aukkoja taas pidetään tärkeinä uuden tiedon saamisen kannalta, joten tiedon hiljaisuus hankaloittaa aidosti uuden tiedon tavoittamista. Tiedon hiljaisuus aiheuttaa sen, että yritykset eivät voi erikoistua siten, että niiden osaamisessa ei olisi päällekkäisyyttä. Yritykset voivat kuitenkin edistää tiedon kulkua verkostossa luodakseen luottamusta ja siten nostaen koko verkoston suorituskykyä. Myös tiedon hiljaisuuden asteen vähentämisessä on suuri potentiaali verkoston suorituskyvyn parantamisen kannalta.

Downloads statistics

No data available