Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Standard

Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. / Leivo, Virpi; Rantala, Jukka.

Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2002. 122 p. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu; Vol. 120).

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Harvard

Leivo, V & Rantala, J 2002, Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu, vol. 120, Tampereen teknillinen korkeakoulu.

APA

Leivo, V., & Rantala, J. (2002). Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu; Vol. 120). Tampereen teknillinen korkeakoulu.

Vancouver

Leivo V, Rantala J. Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2002. 122 p. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu).

Author

Leivo, Virpi ; Rantala, Jukka. / Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2002. 122 p. (Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu).

Bibtex - Download

@book{630520ebb147470fa048b0e22ab17eb0,
title = "Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus",
abstract = "Maanvastaisten alapohjarakenteiden l{\"a}mp{\"o}- ja kosteusolosuhteet poikkeavat rakennusvaipan muiden osien toiminnasta. Alapohja on rakenteena kosketuksissa l{\"a}mpimien ja kosteiden t{\"a}ytt{\"o}- tai pohjamaakerrosten kanssa. Alapohjaa ymp{\"a}r{\"o}iviss{\"a} tavanomaisissa olosuhteissa t{\"a}ytt{\"o}- tai pohjamaa muodostuu l{\"a}hes aina kosteusl{\"a}hteeksi yl{\"a}puolisille rakenteilla. Kosteuden sitoutumis- ja siirtymismekanismit ja etenkin siirtyv{\"a}n kosteuden m{\"a}{\"a}r{\"a}t riippuvat rakenteeseen muodostuvasta l{\"a}mp{\"o}tilakent{\"a}st{\"a} ja t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilaan ja kosteuteen liittyvi{\"a} ilmi{\"o}it{\"a} tulee tarkastella yhdess{\"a}.T{\"a}ytt{\"o}kerrokset ovat joko suoraan tai v{\"a}lillisesti yhteydess{\"a} maapohjan suuriin vesivarastoihin, pohja- tai orsivesiesiintymiin ja vajovesikerroksiin. Hienoaineksia sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} karkearakeinen maakerros pystyy kapillaarivoimien avulla kuljettamaan suuria m{\"a}{\"a}ri{\"a} vett{\"a} n{\"a}ist{\"a} l{\"a}hteist{\"a} paitsi yl{\"o}sp{\"a}in, my{\"o}s vaakasuunnassa. Vajovesikerroksesta vaakasuunnassa etenev{\"a}n kapillaaririntaman etenem{\"a}nopeus 2 lk salaojasoran vaatimukset t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}ss{\"a} materiaalissa on noin 30 cm tunnissa ja rintamassa kulkeutuva vesim{\"a}{\"a}r{\"a} jopa 150 kg/m3. Veden kapillaarien kulkeutuminen alapohjarakenteisiin liittyviss{\"a} maakerroksissa tuleekin aina est{\"a}{\"a} karkearakeisella ja riitt{\"a}v{\"a}n paksulla veden kapillaarisen liikkeen katkaisevalla kerroksella. T{\"a}ytt{\"o}kerrosten huokosilman suhteellinen kosteus on k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} aina l{\"a}hell{\"a} kyll{\"a}styspitoisuutta RH = 100 {\%}, johtuen massan huokosrakenteen yhteydest{\"a} vesil{\"a}hteisiin sek{\"a} vajo- ja kapillaarivesien kulkeutumisesta maakerroksissa. L{\"a}mmitetyiss{\"a} rakennuksissa t{\"a}ytt{\"o}kerrosten l{\"a}mp{\"o}tila on noin +15…+17°C -astetta riippuen k{\"a}ytetyst{\"a} eristepaksuudesta ja sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilasta. T{\"a}ytt{\"o}kerrosten l{\"a}mp{\"o}tilak{\"a}ytt{\"a}ytyminen noudattaa melko tarkasti yl{\"a}puolisten tilojen ja laatan l{\"a}mp{\"o}tilamuutoksia, eik{\"a} ulkol{\"a}mp{\"o}tilojen vuodenaikaisvaihtelulla ole juurikaan vaikutusta t{\"a}ytt{\"o}kerrosten l{\"a}mp{\"o}tiloihin.Alapohjan, kuten kaikkien rakennuksen ulkovaipan osien yli muodostuu l{\"a}mp{\"o}tila- ja kosteusero, joka pyrkii tasaantumaan virtauksena rakenteen l{\"a}pi. L{\"a}mpim{\"a}n ja kostean t{\"a}ytt{\"o}kerroksen (Tt ≈ +16°C, RHt ≈ 100 {\%}) huokosilman vesih{\"o}yrypitoisuus on suurempi kuin tavallisen huoneilman vesih{\"o}yrypitoisuus (Ts ≈ +20°, Rhs = 20...40{\%}). T{\"a}st{\"a} syyst{\"a} alapohjarakenteen diffuusiovirta kulkee l{\"a}hes poikkeuksetta pohjamaasta yl{\"o}sp{\"a}in kohti kuivempaa huoneilmaa, jolloin rakenteeseen tiivistyv{\"a}n kosteuden tai jonkin materiaalikerroksen kriittisen kosteuden ylittymisen riski kasvaa. Useissa tapauksissa alapohjarakenteen kriittisin kohta on pinnoitteen alapinta, mik{\"a}li k{\"a}ytetty pinnoitemateriaali on liian tiivis.Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteusteknisess{\"a} suunnittelussa tulee tarkastella kolmea tilannetta:1. Rakenteen kuivumisvaihe, jolloin rakennuskosteuden on p{\"a}{\"a}st{\"a}v{\"a} kuivumaan valetusta laatasta joko pohjamaahan tai huoneilmaan. T{\"a}ll{\"o}in rakenne itsess{\"a}{\"a}n toimii kosteusl{\"a}hteen{\"a}.2. K{\"a}ytt{\"o}tila, jolloin l{\"a}mmin ja kostea pohjamaa ja t{\"a}ytt{\"o}kerrokset toimivat kosteusl{\"a}hteen{\"a} yl{\"a}puoliselle lattiarakenteelle. Rakenteen suhteellisen kosteuden nousu ja tiivistymisriski tulee ottaa huomioon kosteusteknisiss{\"a} tarkasteluissa ja rakenteen on pystytt{\"a}v{\"a} haihduttamaan maasta nouseva kosteus.3. Vauriotilanteessa (esim. putkivuoto) kosteusl{\"a}hde on rakenteen sis{\"a}ll{\"a} ja rakenteeseen p{\"a}{\"a}sseen ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isen veden on p{\"a}{\"a}st{\"a}v{\"a} poistumaan joka pohjamaahan tai huoneilmaan.",
author = "Virpi Leivo and Jukka Rantala",
note = "Contribution: organisation=rtek trt,FACT1=1",
year = "2002",
language = "Suomi",
isbn = "952-15-0938-4",
series = "Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu",
publisher = "Tampereen teknillinen korkeakoulu",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Download

TY - BOOK

T1 - Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

AU - Leivo, Virpi

AU - Rantala, Jukka

N1 - Contribution: organisation=rtek trt,FACT1=1

PY - 2002

Y1 - 2002

N2 - Maanvastaisten alapohjarakenteiden lämpö- ja kosteusolosuhteet poikkeavat rakennusvaipan muiden osien toiminnasta. Alapohja on rakenteena kosketuksissa lämpimien ja kosteiden täyttö- tai pohjamaakerrosten kanssa. Alapohjaa ympäröivissä tavanomaisissa olosuhteissa täyttö- tai pohjamaa muodostuu lähes aina kosteuslähteeksi yläpuolisille rakenteilla. Kosteuden sitoutumis- ja siirtymismekanismit ja etenkin siirtyvän kosteuden määrät riippuvat rakenteeseen muodostuvasta lämpötilakentästä ja tästä syystä lämpötilaan ja kosteuteen liittyviä ilmiöitä tulee tarkastella yhdessä.Täyttökerrokset ovat joko suoraan tai välillisesti yhteydessä maapohjan suuriin vesivarastoihin, pohja- tai orsivesiesiintymiin ja vajovesikerroksiin. Hienoaineksia sisältävä karkearakeinen maakerros pystyy kapillaarivoimien avulla kuljettamaan suuria määriä vettä näistä lähteistä paitsi ylöspäin, myös vaakasuunnassa. Vajovesikerroksesta vaakasuunnassa etenevän kapillaaririntaman etenemänopeus 2 lk salaojasoran vaatimukset täyttävässä materiaalissa on noin 30 cm tunnissa ja rintamassa kulkeutuva vesimäärä jopa 150 kg/m3. Veden kapillaarien kulkeutuminen alapohjarakenteisiin liittyvissä maakerroksissa tuleekin aina estää karkearakeisella ja riittävän paksulla veden kapillaarisen liikkeen katkaisevalla kerroksella. Täyttökerrosten huokosilman suhteellinen kosteus on käytännössä aina lähellä kyllästyspitoisuutta RH = 100 %, johtuen massan huokosrakenteen yhteydestä vesilähteisiin sekä vajo- ja kapillaarivesien kulkeutumisesta maakerroksissa. Lämmitetyissä rakennuksissa täyttökerrosten lämpötila on noin +15…+17°C -astetta riippuen käytetystä eristepaksuudesta ja sisälämpötilasta. Täyttökerrosten lämpötilakäyttäytyminen noudattaa melko tarkasti yläpuolisten tilojen ja laatan lämpötilamuutoksia, eikä ulkolämpötilojen vuodenaikaisvaihtelulla ole juurikaan vaikutusta täyttökerrosten lämpötiloihin.Alapohjan, kuten kaikkien rakennuksen ulkovaipan osien yli muodostuu lämpötila- ja kosteusero, joka pyrkii tasaantumaan virtauksena rakenteen läpi. Lämpimän ja kostean täyttökerroksen (Tt ≈ +16°C, RHt ≈ 100 %) huokosilman vesihöyrypitoisuus on suurempi kuin tavallisen huoneilman vesihöyrypitoisuus (Ts ≈ +20°, Rhs = 20...40%). Tästä syystä alapohjarakenteen diffuusiovirta kulkee lähes poikkeuksetta pohjamaasta ylöspäin kohti kuivempaa huoneilmaa, jolloin rakenteeseen tiivistyvän kosteuden tai jonkin materiaalikerroksen kriittisen kosteuden ylittymisen riski kasvaa. Useissa tapauksissa alapohjarakenteen kriittisin kohta on pinnoitteen alapinta, mikäli käytetty pinnoitemateriaali on liian tiivis.Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteusteknisessä suunnittelussa tulee tarkastella kolmea tilannetta:1. Rakenteen kuivumisvaihe, jolloin rakennuskosteuden on päästävä kuivumaan valetusta laatasta joko pohjamaahan tai huoneilmaan. Tällöin rakenne itsessään toimii kosteuslähteenä.2. Käyttötila, jolloin lämmin ja kostea pohjamaa ja täyttökerrokset toimivat kosteuslähteenä yläpuoliselle lattiarakenteelle. Rakenteen suhteellisen kosteuden nousu ja tiivistymisriski tulee ottaa huomioon kosteusteknisissä tarkasteluissa ja rakenteen on pystyttävä haihduttamaan maasta nouseva kosteus.3. Vauriotilanteessa (esim. putkivuoto) kosteuslähde on rakenteen sisällä ja rakenteeseen päässeen ylimääräisen veden on päästävä poistumaan joka pohjamaahan tai huoneilmaan.

AB - Maanvastaisten alapohjarakenteiden lämpö- ja kosteusolosuhteet poikkeavat rakennusvaipan muiden osien toiminnasta. Alapohja on rakenteena kosketuksissa lämpimien ja kosteiden täyttö- tai pohjamaakerrosten kanssa. Alapohjaa ympäröivissä tavanomaisissa olosuhteissa täyttö- tai pohjamaa muodostuu lähes aina kosteuslähteeksi yläpuolisille rakenteilla. Kosteuden sitoutumis- ja siirtymismekanismit ja etenkin siirtyvän kosteuden määrät riippuvat rakenteeseen muodostuvasta lämpötilakentästä ja tästä syystä lämpötilaan ja kosteuteen liittyviä ilmiöitä tulee tarkastella yhdessä.Täyttökerrokset ovat joko suoraan tai välillisesti yhteydessä maapohjan suuriin vesivarastoihin, pohja- tai orsivesiesiintymiin ja vajovesikerroksiin. Hienoaineksia sisältävä karkearakeinen maakerros pystyy kapillaarivoimien avulla kuljettamaan suuria määriä vettä näistä lähteistä paitsi ylöspäin, myös vaakasuunnassa. Vajovesikerroksesta vaakasuunnassa etenevän kapillaaririntaman etenemänopeus 2 lk salaojasoran vaatimukset täyttävässä materiaalissa on noin 30 cm tunnissa ja rintamassa kulkeutuva vesimäärä jopa 150 kg/m3. Veden kapillaarien kulkeutuminen alapohjarakenteisiin liittyvissä maakerroksissa tuleekin aina estää karkearakeisella ja riittävän paksulla veden kapillaarisen liikkeen katkaisevalla kerroksella. Täyttökerrosten huokosilman suhteellinen kosteus on käytännössä aina lähellä kyllästyspitoisuutta RH = 100 %, johtuen massan huokosrakenteen yhteydestä vesilähteisiin sekä vajo- ja kapillaarivesien kulkeutumisesta maakerroksissa. Lämmitetyissä rakennuksissa täyttökerrosten lämpötila on noin +15…+17°C -astetta riippuen käytetystä eristepaksuudesta ja sisälämpötilasta. Täyttökerrosten lämpötilakäyttäytyminen noudattaa melko tarkasti yläpuolisten tilojen ja laatan lämpötilamuutoksia, eikä ulkolämpötilojen vuodenaikaisvaihtelulla ole juurikaan vaikutusta täyttökerrosten lämpötiloihin.Alapohjan, kuten kaikkien rakennuksen ulkovaipan osien yli muodostuu lämpötila- ja kosteusero, joka pyrkii tasaantumaan virtauksena rakenteen läpi. Lämpimän ja kostean täyttökerroksen (Tt ≈ +16°C, RHt ≈ 100 %) huokosilman vesihöyrypitoisuus on suurempi kuin tavallisen huoneilman vesihöyrypitoisuus (Ts ≈ +20°, Rhs = 20...40%). Tästä syystä alapohjarakenteen diffuusiovirta kulkee lähes poikkeuksetta pohjamaasta ylöspäin kohti kuivempaa huoneilmaa, jolloin rakenteeseen tiivistyvän kosteuden tai jonkin materiaalikerroksen kriittisen kosteuden ylittymisen riski kasvaa. Useissa tapauksissa alapohjarakenteen kriittisin kohta on pinnoitteen alapinta, mikäli käytetty pinnoitemateriaali on liian tiivis.Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteusteknisessä suunnittelussa tulee tarkastella kolmea tilannetta:1. Rakenteen kuivumisvaihe, jolloin rakennuskosteuden on päästävä kuivumaan valetusta laatasta joko pohjamaahan tai huoneilmaan. Tällöin rakenne itsessään toimii kosteuslähteenä.2. Käyttötila, jolloin lämmin ja kostea pohjamaa ja täyttökerrokset toimivat kosteuslähteenä yläpuoliselle lattiarakenteelle. Rakenteen suhteellisen kosteuden nousu ja tiivistymisriski tulee ottaa huomioon kosteusteknisissä tarkasteluissa ja rakenteen on pystyttävä haihduttamaan maasta nouseva kosteus.3. Vauriotilanteessa (esim. putkivuoto) kosteuslähde on rakenteen sisällä ja rakenteeseen päässeen ylimääräisen veden on päästävä poistumaan joka pohjamaahan tai huoneilmaan.

M3 - Commissioned report

SN - 952-15-0938-4

T3 - Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Talonrakennustekniikka, Julkaisu

BT - Maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

PB - Tampereen teknillinen korkeakoulu

ER -