Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Minä DI-opiskelijana - Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia yliopisto-opiskelusta

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Details

Original languageFinnish
Place of PublicationTampere
PublisherTampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut
Number of pages28
ISBN (Electronic)978-952-15-2906-1
ISBN (Print)978-952-15-2905-4
Publication statusPublished - 2012
Publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut. Raportti
PublisherTampereen teknillinen yliopisto
Volume7
ISSN (Print)1796-0398

Abstract

Tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemistä on kvantitatiivisesti tutkittu paljon. Varsinkin uuteen tutkintorakenteeseen vuonna 2005 siirtymisen jälkeen opintojen etenemistä on seurattu sekä yliopistoiden sisällä että valtakunnallisesti. Kvalitatiivista tutkimusta aiheesta tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden parissa ei sen sijaan juurikaan ole tehty.

”Miksi ja millaiseksi DI:ksi?” -hankkeessa kartoitettiin Tampereen teknillisen yliopiston uusien opiskelijoiden näkemyksiä itsestään opiskelijana, opiskelumotivaatiota ja tulevaisuuden odotuksia viidessä TTY:n kolmestatoista koulutusohjelmasta. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuosina 2009–2011 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden esseitä (n=600), jotka he olivat kirjoittaneet osana yliopisto-opintoihin johdattelevaa opintojaksoa.

Esseistä nousi selkeäsi esille, että muutos lukiolaisesta yliopisto-opiskelijaksi koetaan usein ennalta odotettua suurempana. Yliopisto-opiskelun itsenäisyys ja oma vastuu opintojen etenemisestä tulee monelle yllätyksenä. Myös yliopisto-opinnot koetaan haasteellisina lukio-opintoihin verrattuna. Opiskelijat olivat havainneet, että samoilla opiskelutekniikoilla, joilla lukiossa oli saatu helposti hyviä tuloksia, ei enää menestykään yliopistossa. Monille oli myös yllätys, että jos omassa lukiossa oltiin oltu ikäluokan parhaimmistoa, niin yliopistossa oma suoriutuminen olikin enää korkeintaan keskitasoa.

Positiivisina asioina opiskelijat kokivat TTY:n yhteisöllisyyden, hyvät opiskelupuitteet ja monipuolisen kurssitarjonnan. Erityisen hyödyllisenä koettiin laskuharjoitusten tekeminen pienryhmässä, jolloin tehtävät tulevat varmemmin tehtyä ajallaan, vaikeisiin tehtäviin saa apua opiskelutovereilta ja samalla syntyy ystävyyssuhteita uudessa opiskeluympäristössä.

Suurimmiksi ongelmikseen opiskelijat ilmoittivat oman laiskuuden ja taipumuksen lykätä asioita viime tinkaan. Myös opiskelumotivaatio koettiin usein heikoksi, erityisesti ensimmäisen vuoden pakollisia matematiikan ja fysiikan perusopintoja kohtaan. Tässä tosin oli eroja koulutusohjelmien välillä, osassa koulutusohjelmia opiskelijat korostivat perusopintojen merkitystä tulevien opintojen pohjatietoina.

Tulevaisuuden toiveista tärkeimpinä nousivat esille oman itseä kiinnostavan pääaineen löytäminen, oman alan kesätöiden saaminen, jonka toivottiin tuovan konkretiaa tuleviin ammattiaineopintoihin ja omalta alalta mieluisan työpaikan löytäminen valmistumisen jälkeen.

Vaikka suurin osa opiskelijoista oli hakenut ensisijaisesti TTY:lle, oli opiskelijoiden joukossa jonkin verran myös niitä, joille TTY oli ollut vain varavaihtoehto ja jotka aikoivat hakea ensisijaiseen hakukohteeseensa seuraavana keväänä uudelleen. Erityisesti näin oli teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa, jonka opiskelijoissa oli paljon ensisijaisesti lääketiedettä opiskelemaan hakeneita.

Myös koulutusohjelman vaihtoa TTY:n sisällä suunnittelevia oli paljon. Osa opiskelijoista oli taktikoinut ja varmistanut sisäänpääsyn TTY:lle ylipäänsä hakeutumalla sellaiseen koulutusohjelmaan, jonne pisterajat ovat alhaiset, ja oli jo etukäteen päättänyt vaihtaa koulutusohjelmaa opintojensa aikana. Tyypillistä oli myös se, että hakuvaiheessa koulutusohjelmien väliset erot olivat jääneet hyvin epäselviksi, jolloin koulutusohjelma oli valittu lähes umpimähkään ja oman kiinnostuksen kohteen odotettiin selkenevän opintojen edetessä.

Opiskelutavoiltaan ja luonteenpiirteeltään opiskelijat osoittautuivat hyvin heterogeenisiksi. Osa piti itseään syväoppijana, osa pintaoppijana ja hajontaa oli yhtä lailla sosiaalisuudessa ja kielitaidossa kuin arvomaailmassa ja eettisissä käsityksissäkin. Hieman yllättäen niiden koulutusohjelmien, joihin sisäänpääsy oli vaikeaa, opiskelijat pitivät itseään keskimääräistä useammin hitaina oppijoina, kun taas matalien pisterajojen koulutusohjelmien opiskelijat kuvasivat itseään useammin nopeiksi oppijoiksi. Omat tavoitteet opintojen etenemisen suhteen olivat kuitenkin huomattavasti korkeammalla ”vaikean sisäänpääsyn” koulutusohjelmien opiskelijoilla kuin ”helpon sisäänpääsyn” koulutusohjelmien opiskelijoilla.

Esseistä nousi selvästi esiin, että opiskelijat muodostavat jo hyvin lyhyessä ajassa käsityksen siitä, millaisena he pitävät ”tyypillistä” oman koulutusohjelmansa opiskelijaa. Vaikka ensimmäisen vuoden perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa suurelta osin samanlaiset, eri koulutusohjelmissa käsitykset ”tyypillisestä opiskelijasta” saattoivat olla hyvinkin erilaisia. Opiskelijaidentiteetit ja stereotypiat muodostuvatkin ilmeisimmin jo opintojen hyvin varhaisessa vaiheessa ja osin jopa jo ennen opintojen alkua, lukioaikaisissa informaatiotilaisuuksissa. Viestinnällä, oli se sitten TTY:n taholta annettua virallista informaatiota tai toisilta saman koulutusohjelman opiskelijoilta omaksuttuja kuulopuheita, näyttää olevan suuri merkitys siinä, millaisia odotuksia uudet opiskelijat omille opinnoilleen asettavat.

Publication forum classification

Field of science, Statistics Finland

Downloads statistics

No data available