Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Neljä strategisen johtamisen teoreettista perspektiiviä. Teoriakäsikirja kurssille Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö (2013)

Research output: Book/ReportAnthologyScientificpeer-review

Details

Original languageFinnish
Place of PublicationTampere
PublisherTampereen teknillinen yliopisto. Teollisuustalouden laitos
Number of pages82
ISBN (Electronic)978-952-15-3069-2
Publication statusPublished - 2013
Publication typeC2 Edited books

Publication series

NameTampereen teknillinen yliopisto. Tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunta. Opetusmoniste
PublisherTampereen teknillinen yliopisto
Volume1
ISSN (Print)2323-895X

Abstract

Tämä on teoriakäsikirja Tampereen teknillisen yliopiston opintojaksolle TETA-5620 Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö, joka on järjestetty kevätlukukaudella 2013. Käsikirja on kooste, joka käsittää neljä opintojaksolle osallistujien ryhmätöinä laatimaa harjoitustyötä. Kukin harjoitustyö käsittelee yhtä opintojaksolla tarkasteltavaa teoreettista perspektiiviä. Nämä perspektiivit ja niitä käsittelevien harjoitustöiden laatijat ovat seuraavat. (Ryhmät ovat opintojakson sisäisessä numerojärjestyksessä ja laatijoiden nimet ryhmittäin aakkosjärjestyksessä sukunimen perusteella.) 1. Kognitiivinen perspektiivi (cognitive view): Petteri Baumgartner, Heidi Olkinuora, Teemu Siren ja Karoliina Tuominen 2. Kilpailudynaaminen perspektiivi (competitive dynamics view): Lauri Jaakkola, Miika Järvinen, Juha Matala-aho ja Tuure Visapää 3. Evolutionäärinen perspektiivi (evolutionary view): Jenni Hyppölä, Petri Iso-Järvenpää ja Matti Kivimäki 4. Resurssipohjainen perspektiivi (resource-based view): Tom Leskinen, Samppa Savonen ja Jukka Sippola Kognitiivinen perspektiivi keskittyy nimensä mukaisesti eritoten keskeisten strategisten päätöksentekijöiden kognitiivisiin prosesseihin ja pyrkii näin selittämään, miksi he (organisaatiotaan edustaessaan tai sen valtuuttamana toimiessaan) päätyvät niihin päätöksiin, joihin he päätyvät. Kognitiivisessa perspektiivissä keskeisiä näkökohtia ovat päätöksentekijöiden suorittama havainnointi, informaation vastaanottaminen ja valikointi, valitun informaation tulkinta ja tehtyjen tulkintojen perusteella toimiminen tai toimimatta jättäminen. Kognitiivinen perspektiivi voidaan laajentaa myös koskemaan muita organisaation jäseniä tai koko organisaatiota kollektiivisena päätöksentekijänä. Kilpailudynaaminen perspektiivi puolestaan käsitteellistää kilpailutilanteessa olevien organisaatioiden välisen kilpailun konkreettisten toimenpiteiden vaihtona. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat siis tarkasteltavien organisaatioiden suorittamat yksittäiset toimenpiteet, niiden kehittyminen yli ajan (organisaatioiden välinen toimintadynamiikka) sekä organisaatioiden aggregaattitason toimintaprofiilit erilaisilla ajanjaksoilla. Lisäksi kilpailudynaaminen perspektiivi on kiinnostunut niistä organisatorisista ja kognitiivisistakin prosesseista, jotka saavat aikaan ne toimenpiteet, jotka organisaatiot lopulta tulevat toimeenpanneeksi, vaikkei tarkastelu ulotukaan niin hienojakoiseksi kuin kognitiivisessa perspektiivissä. Evolutionäärinen perspektiivi hakee käsitteellistä ja teoreettista pohjaa evoluutiobiologiasta ja biologisesta populaatioekologiasta. Se tarkastelee organisaatioiden toimintaa etäämmältä, usein populaatiotasolla kuten esimerkiksi toimialalla. Niin ikään evolutionäärisen perspektiivin ajallinen tarkasteluhorisontti on usemmiten selvästi pidempi kuin kahden edellä mainitun perspektiivin tapauksessa. Evolutionääriselle perspektiiville ominaista on lähtökohtainen skeptisyys organisaatioiden kykyyn mukautua niiden toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, eritoten suuriin. Eräs keskeisistä käsitteistä evolutionäärisessä perspektiivissä on inertia, rakenteellinen hitaus(momentti), joka yhtäältä on stabiilissa toimintaympäristössä organisaatiolle eduksi mutta toisaalta muuttuvassa toimintaympäristössä vastustaa organisatorisia muutoksia. Resurssipohjainen perspektiivi puolestaan käsitteellistää organisaation kokoelmaksi resursseja, joiden ominaispiirteiden perusteella pitäisi olla selitettävissä organisaatioiden – kuten esimerkiksi ja eritoten keskenään kilpailevien yritysten – erot menestyneisyydessä. Tätä kirjoitettaessa resurssipohjainen perspektiivi edustaa opintojaksolla käsiteltävistä perspektiiveistä eniten strategisen johtamisen tutkimuksen valtavirtaa. Tästä huolimatta – ja ehkäpä siitä johtuenkin – resurssipohjaista perspektiiviä kohtaan on esitetty kritiikkiä, jonka myötä perspektiiviä on pyritty kehittämään edelleen esimerkiksi dynaamisten kyvykkyyksien ja verkostomaisten asetelmien suuntaan. Tämän teoriakäsikirjan varsinaiset pääluvut käsittävät työt esiintyvät siinä kirjoitusasussa (ml. kuviot), jossa ne on allekirjoittaneelle toimitettu. Poikkeuksen tähän muodostavat sivunasetteluun tehdyt yhdenmukaistukset (mm. kirjasinlaji ja rivivälit) ja eräät merkinnälliset yhdenmukaistukset (esim. kaikki kuvalliset esitykset on otsikoitu ”kuvio”). Lisäksi töiden sisäiset viittaukset kuvioihin ja (ala)lukuihin on muutettu vastaamaan tämän käsikirjan lukujen numerointia. Tämän käsikirjan tarkoitus on kahtalainen. Ensinnäkin käsikirjan on tarkoitus toimia teoriakoosteena opintojakson käytännön osuuden työskentelyssä. Tässä osuudessa ryhmät tarkastelevat valitsemansa yrityksen toimintaa kymmenen kuluneen vuoden aikana ja pyrkivät eri teoreettisista perspektiiveistä selittämään mm. miksi yritys on toiminut juuri siten kuin se on tullut toimineeksi. Toiseksi käsikirjan on tarkoitus toimia opintojaksolle osallistujille tiiviinä esityksenä opintojakson keskeisimmästä teoreettisesta sisällöstä myöhemmissä opinnoissa tai työelämässä.

Publication forum classification

Field of science, Statistics Finland

Downloads statistics

No data available