Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Pienituloisen omistusasujan energiaköyhyys: Energiaköyhyyden jatkoselvitys liittyen asuntojen lämmitysremontteihin ja energiakuluihin

Research output: Book/ReportCommissioned reportProfessional

Details

Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherYmpäristöministeriö
Number of pages80
ISBN (Electronic)978-952-11-4385-4
Publication statusPublished - 2015
Publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameYmpäristöministeriön raportteja
PublisherYmpäristöministeriö
No.6/2015
ISSN (Electronic)1796-170X

Abstract

Selvityksessä tarkastellaan asuntojen perusparannusten ja lämmitystavan muutoksen yhteyttä energiaköyhyyden riskiin. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan vaikeutta ylläpitää tai tyydyttää perustarpeita energian kustannusten takia. Selvityksen tarkastelu on rajattu omistusasuntoihin, sillä vuokralaiset eivät joudu tekemään investointeja asuntojen perusparannuksiin. Tarkastelu painottuu erityisesti pieni- ja alle keskituloisiin talouksiin.

Suomessa on yhteensä 60 000 – 100 000 energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvaa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta. Näitä riskiryhmiä ovat 1960- ja 1970-luvun perusparantamattomissa kerrostaloissa asuvat pienituloiset, suurissa, mutta myös pienemmissä öljylämmitteisissä pientaloissa asuvat pieni- ja alle keskituloiset, sekä muissa isoissa ennen vuotta 1980 rakennetuissa perusparantamattomissa pientaloissa asuvat pienituloiset kotitaloudet. Alueellisesti suurin energiaköyhyyden riski on väestöään menettävillä alueilla, joissa on suhteellisesti eniten pieni- ja alle keskituloisia talouksia, kuten Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, sekä myös Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Absoluuttisesti
eniten pieni- ja alle keskituloisia asunnon omistajia on Uudellamaalla.
Tehtyjen haastatteluiden perusteella energiaköyhyyttä esiintyy Suomessa paikoi-
tellen erityisesti vanhusten keskuudessa. Energiaköyhyys ilmenee siten, ettei vanhuksilla ole välttämättä varaa lämmittää taloaan riittävästi. Suomessa energiaköyhyys on kuitenkin vielä harvinaista, sillä sosiaaliturva lieventää sen vaikutuksia. Maltillinenkin energian reaalihintojen kasvu johtaa energiakustannusten merkittävään kasvuun pitkällä aikavälillä. Jos energian reaalihinnan parinkin prosentin vuotuinen kasvu toteutuu ja samalla energiaköyhyysriskiryhmässä olevien reaaliansiot eivät kasva,
energiaköyhyydestä voi Suomessa tulla nykyistä olennaisesti vakavampi ongelma.

Pientalojen asuntokohtaisissa energiakustannuksissa on Suomessa erittäin suuri
hajonta. Erityisen suuret lämmityskustannukset ovat Pohjois-Suomessa sijaitsevassa suuressa ja vanhassa öljylämmitteisessä omakotitalossa. Lämmitystapamuutoksilla on suurin vaikutus energiakustannuksiin. Ilmaisilla säästötoimenpiteillä voi erityisesti omakotitaloissa vaikuttaa nergiankulutukseen ja -kustannuksiin, yhteensä säästö voi olla 5 - 35 prosenttia. Ilmaisia keinoja ovat sisälämpötilan pudotus, veden käytön vähennys, ilmaisella puulla lämmittäminen ja sähkön kilpailuttaminen. Lämmitystapamuutosten esteenä ovat suuret investointikustannukset ja lämmitysjärjestelmä uusitaan usein vasta sitten, kun se on täysin välttämätöntä. Lämmitysjärjestelmäremontti tulee eteen jossain vaiheessa kaikilla öljylämmittäjillä. Tällöin voi tulla ongelmia energiaremontin rahoituksen kanssa.

Energiaköyhyyden riskiä voidaan pienentää ja energiaköyhyyttä ennaltaehkäistä
parhaiten uudenlaisia rahoitusmuotoja kehittämällä. Erityisen mielenkiintoisia ovat rahoitusinstrumentit, joissa investointikustannukset maksetaan syntyvillä energiakustannusten säästöillä sekä valtion takaamat lainat. Lisäksi olisi tarpeen luoda uusia toimintamalleja, joiden avulla energianeuvonta ja rahoitus olisivat paremmin energiaköyhyyden riskiryhmien saavutettavissa.

Keywords

  • asunto, perusparannus, lämmitysremontti, energiaköyhyys, pienituloinen, energiakustannus, lämmitystapa, rahoitus, energianeuvonta

Field of science, Statistics Finland