Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion

Research output: Book/ReportDoctoral thesisCollection of Articles

Details

Original languageEnglish
Place of PublicationTampere
PublisherTampere University of Technology
Number of pages119
ISBN (Electronic)978-952-15-3015-9
ISBN (Print)978-952-15-3002-9
Publication statusPublished - 2013
Publication typeG5 Doctoral dissertation (article)

Publication series

NameTampere University of Technology. Publication
PublisherTampere University of Technology
No.1108
ISSN (Print)1459-2045

Abstract

Viime vuosikymmenten aikana Euroopan Unionissa (EU) ja EU-maissa on panostettu merkittävästi työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen. Esimerkiksi työtapaturmien tilastointia on pyritty kehittämään. Kansallisella ja EU-tasolla kerättävän työtapaturmatiedon yhdenmukaistamiseksi EU-maissa on hiljattain otettu käyttöön uusi yhteinen työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Suomessa ESAW-menetelmä otettiin käyttöön valtakunnallisessa työtapaturmatietokannassa vuonna 2003. Samalla kehitettiin suomalaisille työturvallisuusorganisaatioille suunnattu verkkopohjainen käyttöliittymä, Tapaturmapakki, tietokannan itsenäiskäyttöä varten. EU:ssa ja Suomessa on lisäksi asetettu kunnianhimoisia tavoitteita työtapaturmien vähentämiseksi. EU-maiden työolosuhteissa ja työtapaturmatrendeissä onkin viime aikoina raportoitu positiivista kehitystä. Kehitys on kuitenkin ollut epätasaista eri työntekijäryhmien, yritysten, toimialojen ja tapaturmatyyppien välillä. Viimeaikainen taloudellinen taantuma on myös voinut heikentää positiivista kehitystä. Lisäksi työelämän ajankohtaiset muutokset EU-maissa voivat vaikuttaa työolojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen aiheuttaen esimerkiksi uusia työturvallisuusriskejä. Suomessa keskeisenä ajankohtaisena haasteena on saada pitkään ennallaan pysynyt työtapaturmatrendi jälleen uuteen laskuun. Työturvallisuuden edistämiseksi ja työtapaturmien torjumiseksi tehtävää työtä tuleekin edelleen jatkaa määrätietoisesti. Tätä työtä tukemaan tarvitaan ajantasaista tietoa sattuneista työtapaturmista erityisesti ajankohtaisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Nykyisten valtakunnallisten työtapaturmatietokantojen potentiaalista tarjota ajankohtaisia tarpeita vastaavaa tietoa on kuitenkin toistaiseksi verrattain vähän kokemuksia. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa ajankohtaisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyvistä työtapaturmista Suomen valtakunnallisen työtapaturmatietokannan pohjalta. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2003 ja 2006 sattuneita väkivaltaan liittyviä työpaikkatapaturmia (n = 3441), vuosina 2006–2007 vuokratyössä sattuneita työpaikkatapaturmia (n = 5278), kuntasektorin työtapaturmia vuodelta 2004 (n = 17 961) sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviä työpaikkatapaturmia vuosilta 2006–2007 (n = 48 869). Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin itsenäiskäyttäjien näkökulmasta tietokannan ja sen verkkosovelluksen hyödyntämistä ja käyttökelpoisuutta työturvallisuustyössä. Yleisen kuvan saamiseksi tietokannan ja sen verkkosovelluksen hyödyntämisestä ja käyttökelpoisuudesta kaikille tiedetyille itsenäiskäyttäjille (n = 206) lähetettiin kysely. Vastausprosentiksi saatiin 62 %. Kyselyaineistoa täydennettiin tarkastelemalla skenaarioanalyysin avulla tiedonhaun mahdollisuuksia ja haasteita valittuihin työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että tässä tutkimuksessa tarkasteltuihin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien vähentäminen on erityisen olennaista työturvallisuuden edistämisen kannalta, vaikkakin hieman eri syistä. Kunta-alan työtapaturmat sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvät työpaikkatapaturmat ovat kummatkin jo pitkään muodostaneet merkittävän osan kaikista työtapaturmista Suomessa. Väkivaltaan tai vuokratyöhön liittyvien työpaikkatapaturmien osuus kaikista työpaikkatapaturmista taas on verrattain pieni, mutta niiden määrä ja riski suhteessa työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrään on kasvussa. Kyseisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien torjunnan tehostamisella on siten potentiaalisesti merkitystä myös yleisen työtapaturmatrendin positiivisen kehittymisen kannalta Suomessa ja muissa maissa, joissa on havaittavissa samansuuntaisia trendejä. Yleisesti näihin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien torjunnan kannalta on haastavaa niihin vaikuttavien tekijöiden moninaisuus sekä niiden esiintyminen monilla eri aloilla. Tutkimuksen tulosten mukaan työväkivaltaan liittyvien tapaturmien ja työväkivallan torjunnan ajankohtaisena haasteena on ottaa huomioon sen lisääntyminen naisten ja erityisesti nuorten naisten keskuudessa sekä palvelualalla. Vuokratyön tapaturmien torjunnassa tulisi ottaa huomioon sen lisääntyminen perinteisesti tapaturma-alttiimmilla aloilla kuten talonrakennustyössä, konepajatyössä ja rakennusmetallityössä sekä pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyössä, mikä selittänee myös työpaikkatapaturmariskin kasvua vuokratyössä. Tulokset osoittivat myös, että vuokratyön työpaikkatapaturmat sattuivat usein vähemmän erikoisosaamista vaativassa käsin tehtävässä työssä, esimerkiksi siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Vuokratyöntekijöiden ollessa usein nuoria vailla aiempaa kokemusta työelämästä, vuokratyön työturvallisuuden edistämisessä korostuukin perehdyttämisen merkitys. Kunta-alan työtapaturmiin tai liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviin työpaikkatapaturmiin vaikuttavissa tekijöissä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kummassakin tapauksessa haasteena vaikuttaa olevan tapaturmien torjunnan tehostaminen yleisesti. Kunta-alan työtapaturmissa näkyvät selvästi kuntasektorin palkansaajien sekä kunta-alalle tyypillisten ammattien rakenne. Suurin osa kunta-alan työtapaturmista sattuukin naisille, iäkkäämmille työntekijöille ja ammattiluokissa, joissa myös suurin osa työstä tehdään. Ammattiluokista erityisesti terveyden- ja sairaanhoitotyö sekä maatilataloustyö nousevat esille. Lisäksi kunta-alalla on suurempi työmatkatapaturman riski kuin Suomessa yleensä. Liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvän työpaikkatapaturman riskiin vaikuttaa useita tekijöitä, tärkeimpinä esimerkiksi liikkuminen työsuorituksena, ikä ja ammattiluokka. Yleisesti ottaen on edistyksellistä, että suomalaisilla työturvallisuusorganisaatioilla on mahdollisuus käyttää valtakunnallisen työtapaturmatietokannan sisältämää aineistoa itsenäisesti verkkopohjaisen sovelluksen kautta. Yleensä valtakunnallinen työtapaturmatieto on käytettävissä vain virallisten julkaisujen tai tietokannan ylläpitäjien kautta. Myös itsenäiskäyttäjät pitivät tärkeänä mahdollisuutta hyödyntää tietokantaa ja olivat pääasiassa tyytyväisiä tietokantaan ja Tapaturmapakkiin. Tutkimuksen mukaan tietokannan hyödyntämistä ja käyttökelpoisuutta voitaisiin kuitenkin edelleen edistää. Itsenäiskäyttäjien tietoisuutta Tapaturmapakin olemassaolosta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Tapaturmapakkia vähemmän käyttävät hyötyisivät erityisesti helppokäyttöisyyden kehittämisestä ja ohjeistuksen lisäämisestä. Aktiivikäyttäjiä hyödyttäisivät kehittyneemmät tiedonhaku- ja käsittelymahdollisuudet. Tutkimuksessa tarkastellut työturvallisuuskysymykset osoittavat hyvin, että työtapaturmatiedon hakeminen tietokannasta käytössä olevien luokitusten avulla voi olla haastavaa. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että tietoa voidaan hakea ja tuottaa hyödyntämällä muita menetelmiä. Esimerkiksi tapaturmakuvausten analysointi ja tiedonlouhinnan menetelmät voivat olla hyödyllisiä täydentäviä työtapaturmatiedon analysointimenetelmiä. Uudet menetelmät ja esimerkit tiedonhausta ja analysoinnista voivat lisäksi edistää tietokannan hyödyntämistä ja hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuoda uusia näkökulmia työturvallisuustyöhön.

Publication forum classification

Field of science, Statistics Finland

Downloads statistics

No data available