Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion

Research output: Book/ReportDoctoral thesisCollection of Articles

Standard

The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion. / Nenonen, Noora.

Tampere : Tampere University of Technology, 2013. 119 p. (Tampere University of Technology. Publication; No. 1108).

Research output: Book/ReportDoctoral thesisCollection of Articles

Harvard

Nenonen, N 2013, The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion. Tampere University of Technology. Publication, no. 1108, Tampere University of Technology, Tampere.

APA

Nenonen, N. (2013). The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion. (Tampere University of Technology. Publication; No. 1108). Tampere: Tampere University of Technology.

Vancouver

Nenonen N. The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion. Tampere: Tampere University of Technology, 2013. 119 p. (Tampere University of Technology. Publication; 1108).

Author

Nenonen, Noora. / The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion. Tampere : Tampere University of Technology, 2013. 119 p. (Tampere University of Technology. Publication; 1108).

Bibtex - Download

@book{cbc9ccbc3e5a40dd8f969cb297714622,
title = "The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion",
abstract = "Viime vuosikymmenten aikana Euroopan Unionissa (EU) ja EU-maissa on panostettu merkitt{\"a}v{\"a}sti ty{\"o}n terveellisyyden ja turvallisuuden edist{\"a}miseen. Esimerkiksi ty{\"o}tapaturmien tilastointia on pyritty kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n. Kansallisella ja EU-tasolla ker{\"a}tt{\"a}v{\"a}n ty{\"o}tapaturmatiedon yhdenmukaistamiseksi EU-maissa on hiljattain otettu k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n uusi yhteinen ty{\"o}paikkatapaturmien luokittelumenetelm{\"a} ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Suomessa ESAW-menetelm{\"a} otettiin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n valtakunnallisessa ty{\"o}tapaturmatietokannassa vuonna 2003. Samalla kehitettiin suomalaisille ty{\"o}turvallisuusorganisaatioille suunnattu verkkopohjainen k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}, Tapaturmapakki, tietokannan itsen{\"a}isk{\"a}ytt{\"o}{\"a} varten. EU:ssa ja Suomessa on lis{\"a}ksi asetettu kunnianhimoisia tavoitteita ty{\"o}tapaturmien v{\"a}hent{\"a}miseksi. EU-maiden ty{\"o}olosuhteissa ja ty{\"o}tapaturmatrendeiss{\"a} onkin viime aikoina raportoitu positiivista kehityst{\"a}. Kehitys on kuitenkin ollut ep{\"a}tasaista eri ty{\"o}ntekij{\"a}ryhmien, yritysten, toimialojen ja tapaturmatyyppien v{\"a}lill{\"a}. Viimeaikainen taloudellinen taantuma on my{\"o}s voinut heikent{\"a}{\"a} positiivista kehityst{\"a}. Lis{\"a}ksi ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n ajankohtaiset muutokset EU-maissa voivat vaikuttaa ty{\"o}olojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen aiheuttaen esimerkiksi uusia ty{\"o}turvallisuusriskej{\"a}. Suomessa keskeisen{\"a} ajankohtaisena haasteena on saada pitk{\"a}{\"a}n ennallaan pysynyt ty{\"o}tapaturmatrendi j{\"a}lleen uuteen laskuun. Ty{\"o}turvallisuuden edist{\"a}miseksi ja ty{\"o}tapaturmien torjumiseksi teht{\"a}v{\"a}{\"a} ty{\"o}t{\"a} tuleekin edelleen jatkaa m{\"a}{\"a}r{\"a}tietoisesti. T{\"a}t{\"a} ty{\"o}t{\"a} tukemaan tarvitaan ajantasaista tietoa sattuneista ty{\"o}tapaturmista erityisesti ajankohtaisiin ty{\"o}turvallisuuskysymyksiin liittyen. Nykyisten valtakunnallisten ty{\"o}tapaturmatietokantojen potentiaalista tarjota ajankohtaisia tarpeita vastaavaa tietoa on kuitenkin toistaiseksi verrattain v{\"a}h{\"a}n kokemuksia. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tuotettiin tietoa ajankohtaisiin ty{\"o}turvallisuuskysymyksiin liittyvist{\"a} ty{\"o}tapaturmista Suomen valtakunnallisen ty{\"o}tapaturmatietokannan pohjalta. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2003 ja 2006 sattuneita v{\"a}kivaltaan liittyvi{\"a} ty{\"o}paikkatapaturmia (n = 3441), vuosina 2006–2007 vuokraty{\"o}ss{\"a} sattuneita ty{\"o}paikkatapaturmia (n = 5278), kuntasektorin ty{\"o}tapaturmia vuodelta 2004 (n = 17 961) sek{\"a} liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvi{\"a} ty{\"o}paikkatapaturmia vuosilta 2006–2007 (n = 48 869). Lis{\"a}ksi tutkimuksessa tarkasteltiin itsen{\"a}isk{\"a}ytt{\"a}jien n{\"a}k{\"o}kulmasta tietokannan ja sen verkkosovelluksen hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta ty{\"o}turvallisuusty{\"o}ss{\"a}. Yleisen kuvan saamiseksi tietokannan ja sen verkkosovelluksen hy{\"o}dynt{\"a}misest{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuudesta kaikille tiedetyille itsen{\"a}isk{\"a}ytt{\"a}jille (n = 206) l{\"a}hetettiin kysely. Vastausprosentiksi saatiin 62 {\%}. Kyselyaineistoa t{\"a}ydennettiin tarkastelemalla skenaarioanalyysin avulla tiedonhaun mahdollisuuksia ja haasteita valittuihin ty{\"o}turvallisuuskysymyksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset tukevat k{\"a}sityst{\"a}, ett{\"a} t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkasteltuihin ty{\"o}turvallisuuskysymyksiin liittyvien ty{\"o}tapaturmien v{\"a}hent{\"a}minen on erityisen olennaista ty{\"o}turvallisuuden edist{\"a}misen kannalta, vaikkakin hieman eri syist{\"a}. Kunta-alan ty{\"o}tapaturmat sek{\"a} liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyv{\"a}t ty{\"o}paikkatapaturmat ovat kummatkin jo pitk{\"a}{\"a}n muodostaneet merkitt{\"a}v{\"a}n osan kaikista ty{\"o}tapaturmista Suomessa. V{\"a}kivaltaan tai vuokraty{\"o}h{\"o}n liittyvien ty{\"o}paikkatapaturmien osuus kaikista ty{\"o}paikkatapaturmista taas on verrattain pieni, mutta niiden m{\"a}{\"a}r{\"a} ja riski suhteessa ty{\"o}ntekij{\"o}iden ja tehtyjen ty{\"o}tuntien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n on kasvussa. Kyseisiin ty{\"o}turvallisuuskysymyksiin liittyvien ty{\"o}tapaturmien torjunnan tehostamisella on siten potentiaalisesti merkityst{\"a} my{\"o}s yleisen ty{\"o}tapaturmatrendin positiivisen kehittymisen kannalta Suomessa ja muissa maissa, joissa on havaittavissa samansuuntaisia trendej{\"a}. Yleisesti n{\"a}ihin ty{\"o}turvallisuuskysymyksiin liittyvien ty{\"o}tapaturmien torjunnan kannalta on haastavaa niihin vaikuttavien tekij{\"o}iden moninaisuus sek{\"a} niiden esiintyminen monilla eri aloilla. Tutkimuksen tulosten mukaan ty{\"o}v{\"a}kivaltaan liittyvien tapaturmien ja ty{\"o}v{\"a}kivallan torjunnan ajankohtaisena haasteena on ottaa huomioon sen lis{\"a}{\"a}ntyminen naisten ja erityisesti nuorten naisten keskuudessa sek{\"a} palvelualalla. Vuokraty{\"o}n tapaturmien torjunnassa tulisi ottaa huomioon sen lis{\"a}{\"a}ntyminen perinteisesti tapaturma-alttiimmilla aloilla kuten talonrakennusty{\"o}ss{\"a}, konepajaty{\"o}ss{\"a} ja rakennusmetallity{\"o}ss{\"a} sek{\"a} pakkaus-, varastointi- ja ahtausty{\"o}ss{\"a}, mik{\"a} selitt{\"a}nee my{\"o}s ty{\"o}paikkatapaturmariskin kasvua vuokraty{\"o}ss{\"a}. Tulokset osoittivat my{\"o}s, ett{\"a} vuokraty{\"o}n ty{\"o}paikkatapaturmat sattuivat usein v{\"a}hemm{\"a}n erikoisosaamista vaativassa k{\"a}sin teht{\"a}v{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a}, esimerkiksi siirrett{\"a}ess{\"a} taakkaa k{\"a}sivoimin. Vuokraty{\"o}ntekij{\"o}iden ollessa usein nuoria vailla aiempaa kokemusta ty{\"o}el{\"a}m{\"a}st{\"a}, vuokraty{\"o}n ty{\"o}turvallisuuden edist{\"a}misess{\"a} korostuukin perehdytt{\"a}misen merkitys. Kunta-alan ty{\"o}tapaturmiin tai liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviin ty{\"o}paikkatapaturmiin vaikuttavissa tekij{\"o}iss{\"a} ei ole juuri tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kummassakin tapauksessa haasteena vaikuttaa olevan tapaturmien torjunnan tehostaminen yleisesti. Kunta-alan ty{\"o}tapaturmissa n{\"a}kyv{\"a}t selv{\"a}sti kuntasektorin palkansaajien sek{\"a} kunta-alalle tyypillisten ammattien rakenne. Suurin osa kunta-alan ty{\"o}tapaturmista sattuukin naisille, i{\"a}kk{\"a}{\"a}mmille ty{\"o}ntekij{\"o}ille ja ammattiluokissa, joissa my{\"o}s suurin osa ty{\"o}st{\"a} tehd{\"a}{\"a}n. Ammattiluokista erityisesti terveyden- ja sairaanhoitoty{\"o} sek{\"a} maatilatalousty{\"o} nousevat esille. Lis{\"a}ksi kunta-alalla on suurempi ty{\"o}matkatapaturman riski kuin Suomessa yleens{\"a}. Liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyv{\"a}n ty{\"o}paikkatapaturman riskiin vaikuttaa useita tekij{\"o}it{\"a}, t{\"a}rkeimpin{\"a} esimerkiksi liikkuminen ty{\"o}suorituksena, ik{\"a} ja ammattiluokka. Yleisesti ottaen on edistyksellist{\"a}, ett{\"a} suomalaisilla ty{\"o}turvallisuusorganisaatioilla on mahdollisuus k{\"a}ytt{\"a}{\"a} valtakunnallisen ty{\"o}tapaturmatietokannan sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}{\"a} aineistoa itsen{\"a}isesti verkkopohjaisen sovelluksen kautta. Yleens{\"a} valtakunnallinen ty{\"o}tapaturmatieto on k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} vain virallisten julkaisujen tai tietokannan yll{\"a}pit{\"a}jien kautta. My{\"o}s itsen{\"a}isk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}t pitiv{\"a}t t{\"a}rke{\"a}n{\"a} mahdollisuutta hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} tietokantaa ja olivat p{\"a}{\"a}asiassa tyytyv{\"a}isi{\"a} tietokantaan ja Tapaturmapakkiin. Tutkimuksen mukaan tietokannan hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuutta voitaisiin kuitenkin edelleen edist{\"a}{\"a}. Itsen{\"a}isk{\"a}ytt{\"a}jien tietoisuutta Tapaturmapakin olemassaolosta ja sen hy{\"o}dynt{\"a}mismahdollisuuksista voitaisiin lis{\"a}t{\"a}. Tapaturmapakkia v{\"a}hemm{\"a}n k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t hy{\"o}tyisiv{\"a}t erityisesti helppok{\"a}ytt{\"o}isyyden kehitt{\"a}misest{\"a} ja ohjeistuksen lis{\"a}{\"a}misest{\"a}. Aktiivik{\"a}ytt{\"a}ji{\"a} hy{\"o}dytt{\"a}isiv{\"a}t kehittyneemm{\"a}t tiedonhaku- ja k{\"a}sittelymahdollisuudet. Tutkimuksessa tarkastellut ty{\"o}turvallisuuskysymykset osoittavat hyvin, ett{\"a} ty{\"o}tapaturmatiedon hakeminen tietokannasta k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevien luokitusten avulla voi olla haastavaa. Tutkimus osoittaa kuitenkin my{\"o}s, ett{\"a} tietoa voidaan hakea ja tuottaa hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}ll{\"a} muita menetelmi{\"a}. Esimerkiksi tapaturmakuvausten analysointi ja tiedonlouhinnan menetelm{\"a}t voivat olla hy{\"o}dyllisi{\"a} t{\"a}ydent{\"a}vi{\"a} ty{\"o}tapaturmatiedon analysointimenetelmi{\"a}. Uudet menetelm{\"a}t ja esimerkit tiedonhausta ja analysoinnista voivat lis{\"a}ksi edist{\"a}{\"a} tietokannan hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} ja hy{\"o}dynt{\"a}mismahdollisuuksia sek{\"a} tuoda uusia n{\"a}k{\"o}kulmia ty{\"o}turvallisuusty{\"o}h{\"o}n.",
author = "Noora Nenonen",
note = "Awarding institution:Tampere University of Technology",
year = "2013",
language = "English",
isbn = "978-952-15-3002-9",
series = "Tampere University of Technology. Publication",
publisher = "Tampere University of Technology",
number = "1108",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Download

TY - BOOK

T1 - The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion

AU - Nenonen, Noora

N1 - Awarding institution:Tampere University of Technology

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - Viime vuosikymmenten aikana Euroopan Unionissa (EU) ja EU-maissa on panostettu merkittävästi työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen. Esimerkiksi työtapaturmien tilastointia on pyritty kehittämään. Kansallisella ja EU-tasolla kerättävän työtapaturmatiedon yhdenmukaistamiseksi EU-maissa on hiljattain otettu käyttöön uusi yhteinen työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Suomessa ESAW-menetelmä otettiin käyttöön valtakunnallisessa työtapaturmatietokannassa vuonna 2003. Samalla kehitettiin suomalaisille työturvallisuusorganisaatioille suunnattu verkkopohjainen käyttöliittymä, Tapaturmapakki, tietokannan itsenäiskäyttöä varten. EU:ssa ja Suomessa on lisäksi asetettu kunnianhimoisia tavoitteita työtapaturmien vähentämiseksi. EU-maiden työolosuhteissa ja työtapaturmatrendeissä onkin viime aikoina raportoitu positiivista kehitystä. Kehitys on kuitenkin ollut epätasaista eri työntekijäryhmien, yritysten, toimialojen ja tapaturmatyyppien välillä. Viimeaikainen taloudellinen taantuma on myös voinut heikentää positiivista kehitystä. Lisäksi työelämän ajankohtaiset muutokset EU-maissa voivat vaikuttaa työolojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen aiheuttaen esimerkiksi uusia työturvallisuusriskejä. Suomessa keskeisenä ajankohtaisena haasteena on saada pitkään ennallaan pysynyt työtapaturmatrendi jälleen uuteen laskuun. Työturvallisuuden edistämiseksi ja työtapaturmien torjumiseksi tehtävää työtä tuleekin edelleen jatkaa määrätietoisesti. Tätä työtä tukemaan tarvitaan ajantasaista tietoa sattuneista työtapaturmista erityisesti ajankohtaisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Nykyisten valtakunnallisten työtapaturmatietokantojen potentiaalista tarjota ajankohtaisia tarpeita vastaavaa tietoa on kuitenkin toistaiseksi verrattain vähän kokemuksia. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa ajankohtaisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyvistä työtapaturmista Suomen valtakunnallisen työtapaturmatietokannan pohjalta. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2003 ja 2006 sattuneita väkivaltaan liittyviä työpaikkatapaturmia (n = 3441), vuosina 2006–2007 vuokratyössä sattuneita työpaikkatapaturmia (n = 5278), kuntasektorin työtapaturmia vuodelta 2004 (n = 17 961) sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviä työpaikkatapaturmia vuosilta 2006–2007 (n = 48 869). Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin itsenäiskäyttäjien näkökulmasta tietokannan ja sen verkkosovelluksen hyödyntämistä ja käyttökelpoisuutta työturvallisuustyössä. Yleisen kuvan saamiseksi tietokannan ja sen verkkosovelluksen hyödyntämisestä ja käyttökelpoisuudesta kaikille tiedetyille itsenäiskäyttäjille (n = 206) lähetettiin kysely. Vastausprosentiksi saatiin 62 %. Kyselyaineistoa täydennettiin tarkastelemalla skenaarioanalyysin avulla tiedonhaun mahdollisuuksia ja haasteita valittuihin työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että tässä tutkimuksessa tarkasteltuihin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien vähentäminen on erityisen olennaista työturvallisuuden edistämisen kannalta, vaikkakin hieman eri syistä. Kunta-alan työtapaturmat sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvät työpaikkatapaturmat ovat kummatkin jo pitkään muodostaneet merkittävän osan kaikista työtapaturmista Suomessa. Väkivaltaan tai vuokratyöhön liittyvien työpaikkatapaturmien osuus kaikista työpaikkatapaturmista taas on verrattain pieni, mutta niiden määrä ja riski suhteessa työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrään on kasvussa. Kyseisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien torjunnan tehostamisella on siten potentiaalisesti merkitystä myös yleisen työtapaturmatrendin positiivisen kehittymisen kannalta Suomessa ja muissa maissa, joissa on havaittavissa samansuuntaisia trendejä. Yleisesti näihin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien torjunnan kannalta on haastavaa niihin vaikuttavien tekijöiden moninaisuus sekä niiden esiintyminen monilla eri aloilla. Tutkimuksen tulosten mukaan työväkivaltaan liittyvien tapaturmien ja työväkivallan torjunnan ajankohtaisena haasteena on ottaa huomioon sen lisääntyminen naisten ja erityisesti nuorten naisten keskuudessa sekä palvelualalla. Vuokratyön tapaturmien torjunnassa tulisi ottaa huomioon sen lisääntyminen perinteisesti tapaturma-alttiimmilla aloilla kuten talonrakennustyössä, konepajatyössä ja rakennusmetallityössä sekä pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyössä, mikä selittänee myös työpaikkatapaturmariskin kasvua vuokratyössä. Tulokset osoittivat myös, että vuokratyön työpaikkatapaturmat sattuivat usein vähemmän erikoisosaamista vaativassa käsin tehtävässä työssä, esimerkiksi siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Vuokratyöntekijöiden ollessa usein nuoria vailla aiempaa kokemusta työelämästä, vuokratyön työturvallisuuden edistämisessä korostuukin perehdyttämisen merkitys. Kunta-alan työtapaturmiin tai liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviin työpaikkatapaturmiin vaikuttavissa tekijöissä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kummassakin tapauksessa haasteena vaikuttaa olevan tapaturmien torjunnan tehostaminen yleisesti. Kunta-alan työtapaturmissa näkyvät selvästi kuntasektorin palkansaajien sekä kunta-alalle tyypillisten ammattien rakenne. Suurin osa kunta-alan työtapaturmista sattuukin naisille, iäkkäämmille työntekijöille ja ammattiluokissa, joissa myös suurin osa työstä tehdään. Ammattiluokista erityisesti terveyden- ja sairaanhoitotyö sekä maatilataloustyö nousevat esille. Lisäksi kunta-alalla on suurempi työmatkatapaturman riski kuin Suomessa yleensä. Liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvän työpaikkatapaturman riskiin vaikuttaa useita tekijöitä, tärkeimpinä esimerkiksi liikkuminen työsuorituksena, ikä ja ammattiluokka. Yleisesti ottaen on edistyksellistä, että suomalaisilla työturvallisuusorganisaatioilla on mahdollisuus käyttää valtakunnallisen työtapaturmatietokannan sisältämää aineistoa itsenäisesti verkkopohjaisen sovelluksen kautta. Yleensä valtakunnallinen työtapaturmatieto on käytettävissä vain virallisten julkaisujen tai tietokannan ylläpitäjien kautta. Myös itsenäiskäyttäjät pitivät tärkeänä mahdollisuutta hyödyntää tietokantaa ja olivat pääasiassa tyytyväisiä tietokantaan ja Tapaturmapakkiin. Tutkimuksen mukaan tietokannan hyödyntämistä ja käyttökelpoisuutta voitaisiin kuitenkin edelleen edistää. Itsenäiskäyttäjien tietoisuutta Tapaturmapakin olemassaolosta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Tapaturmapakkia vähemmän käyttävät hyötyisivät erityisesti helppokäyttöisyyden kehittämisestä ja ohjeistuksen lisäämisestä. Aktiivikäyttäjiä hyödyttäisivät kehittyneemmät tiedonhaku- ja käsittelymahdollisuudet. Tutkimuksessa tarkastellut työturvallisuuskysymykset osoittavat hyvin, että työtapaturmatiedon hakeminen tietokannasta käytössä olevien luokitusten avulla voi olla haastavaa. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että tietoa voidaan hakea ja tuottaa hyödyntämällä muita menetelmiä. Esimerkiksi tapaturmakuvausten analysointi ja tiedonlouhinnan menetelmät voivat olla hyödyllisiä täydentäviä työtapaturmatiedon analysointimenetelmiä. Uudet menetelmät ja esimerkit tiedonhausta ja analysoinnista voivat lisäksi edistää tietokannan hyödyntämistä ja hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuoda uusia näkökulmia työturvallisuustyöhön.

AB - Viime vuosikymmenten aikana Euroopan Unionissa (EU) ja EU-maissa on panostettu merkittävästi työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen. Esimerkiksi työtapaturmien tilastointia on pyritty kehittämään. Kansallisella ja EU-tasolla kerättävän työtapaturmatiedon yhdenmukaistamiseksi EU-maissa on hiljattain otettu käyttöön uusi yhteinen työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Suomessa ESAW-menetelmä otettiin käyttöön valtakunnallisessa työtapaturmatietokannassa vuonna 2003. Samalla kehitettiin suomalaisille työturvallisuusorganisaatioille suunnattu verkkopohjainen käyttöliittymä, Tapaturmapakki, tietokannan itsenäiskäyttöä varten. EU:ssa ja Suomessa on lisäksi asetettu kunnianhimoisia tavoitteita työtapaturmien vähentämiseksi. EU-maiden työolosuhteissa ja työtapaturmatrendeissä onkin viime aikoina raportoitu positiivista kehitystä. Kehitys on kuitenkin ollut epätasaista eri työntekijäryhmien, yritysten, toimialojen ja tapaturmatyyppien välillä. Viimeaikainen taloudellinen taantuma on myös voinut heikentää positiivista kehitystä. Lisäksi työelämän ajankohtaiset muutokset EU-maissa voivat vaikuttaa työolojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen aiheuttaen esimerkiksi uusia työturvallisuusriskejä. Suomessa keskeisenä ajankohtaisena haasteena on saada pitkään ennallaan pysynyt työtapaturmatrendi jälleen uuteen laskuun. Työturvallisuuden edistämiseksi ja työtapaturmien torjumiseksi tehtävää työtä tuleekin edelleen jatkaa määrätietoisesti. Tätä työtä tukemaan tarvitaan ajantasaista tietoa sattuneista työtapaturmista erityisesti ajankohtaisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Nykyisten valtakunnallisten työtapaturmatietokantojen potentiaalista tarjota ajankohtaisia tarpeita vastaavaa tietoa on kuitenkin toistaiseksi verrattain vähän kokemuksia. Tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa ajankohtaisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyvistä työtapaturmista Suomen valtakunnallisen työtapaturmatietokannan pohjalta. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2003 ja 2006 sattuneita väkivaltaan liittyviä työpaikkatapaturmia (n = 3441), vuosina 2006–2007 vuokratyössä sattuneita työpaikkatapaturmia (n = 5278), kuntasektorin työtapaturmia vuodelta 2004 (n = 17 961) sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviä työpaikkatapaturmia vuosilta 2006–2007 (n = 48 869). Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin itsenäiskäyttäjien näkökulmasta tietokannan ja sen verkkosovelluksen hyödyntämistä ja käyttökelpoisuutta työturvallisuustyössä. Yleisen kuvan saamiseksi tietokannan ja sen verkkosovelluksen hyödyntämisestä ja käyttökelpoisuudesta kaikille tiedetyille itsenäiskäyttäjille (n = 206) lähetettiin kysely. Vastausprosentiksi saatiin 62 %. Kyselyaineistoa täydennettiin tarkastelemalla skenaarioanalyysin avulla tiedonhaun mahdollisuuksia ja haasteita valittuihin työturvallisuuskysymyksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että tässä tutkimuksessa tarkasteltuihin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien vähentäminen on erityisen olennaista työturvallisuuden edistämisen kannalta, vaikkakin hieman eri syistä. Kunta-alan työtapaturmat sekä liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvät työpaikkatapaturmat ovat kummatkin jo pitkään muodostaneet merkittävän osan kaikista työtapaturmista Suomessa. Väkivaltaan tai vuokratyöhön liittyvien työpaikkatapaturmien osuus kaikista työpaikkatapaturmista taas on verrattain pieni, mutta niiden määrä ja riski suhteessa työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrään on kasvussa. Kyseisiin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien torjunnan tehostamisella on siten potentiaalisesti merkitystä myös yleisen työtapaturmatrendin positiivisen kehittymisen kannalta Suomessa ja muissa maissa, joissa on havaittavissa samansuuntaisia trendejä. Yleisesti näihin työturvallisuuskysymyksiin liittyvien työtapaturmien torjunnan kannalta on haastavaa niihin vaikuttavien tekijöiden moninaisuus sekä niiden esiintyminen monilla eri aloilla. Tutkimuksen tulosten mukaan työväkivaltaan liittyvien tapaturmien ja työväkivallan torjunnan ajankohtaisena haasteena on ottaa huomioon sen lisääntyminen naisten ja erityisesti nuorten naisten keskuudessa sekä palvelualalla. Vuokratyön tapaturmien torjunnassa tulisi ottaa huomioon sen lisääntyminen perinteisesti tapaturma-alttiimmilla aloilla kuten talonrakennustyössä, konepajatyössä ja rakennusmetallityössä sekä pakkaus-, varastointi- ja ahtaustyössä, mikä selittänee myös työpaikkatapaturmariskin kasvua vuokratyössä. Tulokset osoittivat myös, että vuokratyön työpaikkatapaturmat sattuivat usein vähemmän erikoisosaamista vaativassa käsin tehtävässä työssä, esimerkiksi siirrettäessä taakkaa käsivoimin. Vuokratyöntekijöiden ollessa usein nuoria vailla aiempaa kokemusta työelämästä, vuokratyön työturvallisuuden edistämisessä korostuukin perehdyttämisen merkitys. Kunta-alan työtapaturmiin tai liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyviin työpaikkatapaturmiin vaikuttavissa tekijöissä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kummassakin tapauksessa haasteena vaikuttaa olevan tapaturmien torjunnan tehostaminen yleisesti. Kunta-alan työtapaturmissa näkyvät selvästi kuntasektorin palkansaajien sekä kunta-alalle tyypillisten ammattien rakenne. Suurin osa kunta-alan työtapaturmista sattuukin naisille, iäkkäämmille työntekijöille ja ammattiluokissa, joissa myös suurin osa työstä tehdään. Ammattiluokista erityisesti terveyden- ja sairaanhoitotyö sekä maatilataloustyö nousevat esille. Lisäksi kunta-alalla on suurempi työmatkatapaturman riski kuin Suomessa yleensä. Liukastumiseen, kompastumiseen tai putoamiseen liittyvän työpaikkatapaturman riskiin vaikuttaa useita tekijöitä, tärkeimpinä esimerkiksi liikkuminen työsuorituksena, ikä ja ammattiluokka. Yleisesti ottaen on edistyksellistä, että suomalaisilla työturvallisuusorganisaatioilla on mahdollisuus käyttää valtakunnallisen työtapaturmatietokannan sisältämää aineistoa itsenäisesti verkkopohjaisen sovelluksen kautta. Yleensä valtakunnallinen työtapaturmatieto on käytettävissä vain virallisten julkaisujen tai tietokannan ylläpitäjien kautta. Myös itsenäiskäyttäjät pitivät tärkeänä mahdollisuutta hyödyntää tietokantaa ja olivat pääasiassa tyytyväisiä tietokantaan ja Tapaturmapakkiin. Tutkimuksen mukaan tietokannan hyödyntämistä ja käyttökelpoisuutta voitaisiin kuitenkin edelleen edistää. Itsenäiskäyttäjien tietoisuutta Tapaturmapakin olemassaolosta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Tapaturmapakkia vähemmän käyttävät hyötyisivät erityisesti helppokäyttöisyyden kehittämisestä ja ohjeistuksen lisäämisestä. Aktiivikäyttäjiä hyödyttäisivät kehittyneemmät tiedonhaku- ja käsittelymahdollisuudet. Tutkimuksessa tarkastellut työturvallisuuskysymykset osoittavat hyvin, että työtapaturmatiedon hakeminen tietokannasta käytössä olevien luokitusten avulla voi olla haastavaa. Tutkimus osoittaa kuitenkin myös, että tietoa voidaan hakea ja tuottaa hyödyntämällä muita menetelmiä. Esimerkiksi tapaturmakuvausten analysointi ja tiedonlouhinnan menetelmät voivat olla hyödyllisiä täydentäviä työtapaturmatiedon analysointimenetelmiä. Uudet menetelmät ja esimerkit tiedonhausta ja analysoinnista voivat lisäksi edistää tietokannan hyödyntämistä ja hyödyntämismahdollisuuksia sekä tuoda uusia näkökulmia työturvallisuustyöhön.

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-15-3002-9

T3 - Tampere University of Technology. Publication

BT - The Finnish Occupational Accidents and Diseases Statistics Database Employed for Safety Promotion

PB - Tampere University of Technology

CY - Tampere

ER -