Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota

Research output: Book/ReportDoctoral thesisMonograph

Standard

Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa : Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. / Sunell, Otto.

Tampere University of Technology, 2016. 191 p. (Tampere University of Technology. Publication; Vol. 1441).

Research output: Book/ReportDoctoral thesisMonograph

Harvard

Sunell, O 2016, Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampere University of Technology. Publication, vol. 1441, Tampere University of Technology.

APA

Sunell, O. (2016). Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. (Tampere University of Technology. Publication; Vol. 1441). Tampere University of Technology.

Vancouver

Sunell O. Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampere University of Technology, 2016. 191 p. (Tampere University of Technology. Publication).

Author

Sunell, Otto. / Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa : Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota. Tampere University of Technology, 2016. 191 p. (Tampere University of Technology. Publication).

Bibtex - Download

@book{d16cf10d2d884bcb8dad62349f74bf36,
title = "Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja nelj{\"a} skenaariota",
abstract = "Turvallisuuskulttuuria k{\"a}sitteen{\"a} ei ole viel{\"a} pystytty m{\"a}{\"a}rittelem{\"a}{\"a}n yksiselitteisesti kaikkien tutkijoiden hyv{\"a}ksym{\"a}ll{\"a} tavalla, mutta siit{\"a} voidaan havaita viisi kokonaisuutta. N{\"a}m{\"a} ovat johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin, henkil{\"o}st{\"o}n osaaminen, ammattitaito ja motivaatio, ajantasainen ohjeistus turvallisuusasioista ja k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n teknologian vaatimukset t{\"a}ytt{\"a}v{\"a} taso. T{\"a}ll{\"a} puolustusvoimiin kohdistuneella tutkimuksella pyrittiin vastaamaan aiemman tutkimuksen esiin tuomiin puutteisiin. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n tasolla t{\"a}m{\"a} tarkoitti turvallisuuskoulutuksen todellisten ep{\"a}kohtien l{\"o}yt{\"a}mist{\"a}, vastaajajoukon laajentamista useampaan joukko-osastoon, joukko-osastojen onnettomuustilastojen vertailua turvallisuusilmapiirikyselyn tuloksiin, sek{\"a} joukko-osastojen v{\"a}listen erojen vertailua. Tutkimuksen tiedot ker{\"a}ttiin nelj{\"a}st{\"a} joukko-osastosta turvallisuusilmapiirikyselyll{\"a}, ryhm{\"a}haastatteluilla ja ty{\"o}suojelutoimikuntien p{\"o}yt{\"a}kirjojen analyysill{\"a}. Ker{\"a}tyst{\"a} aineistosta tehtiin eksploratiivinen faktorianalyysi ja lis{\"a}tutkimuksena monimuuttujainen varianssianalyysi. Tulevaisuusosiossa k{\"a}ytettiin Delfoi-menetelm{\"a}{\"a} ja skenaarioty{\"o}skentely{\"a}.Tutkimustuloksina havaittiin kohdeorganisaation turvallisuuskulttuuriin liittyvist{\"a} toiminnoista viiden olevan hyv{\"a}ll{\"a} tasolla (johtajat ja esimiehet v{\"a}littiv{\"a}t ty{\"o}ntekij{\"o}iden turvallisuudesta, ty{\"o}ntekij{\"a}t suhtautuivat positiivisesti turvallisuuteen, turvallisuusn{\"a}k{\"o}kohtia huomioitiin jo ty{\"o}n suunnittelussa, ty{\"o}njohdon suhtautuminen parannusehdotuksiin ja turvallisuusasioista ilmoittamiseen). Yhdeks{\"a}ss{\"a} toiminnossa l{\"o}ytyi kehitett{\"a}v{\"a}{\"a} (ylimm{\"a}n johdon sitoutuminen turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, esimiesten ty{\"o}ajan kohdentaminen vaarojen torjuntaan suhteessa t{\"o}iden sujumiseen liittyviin asioihin, vaaratilanteista ilmoittamisen lis{\"a}{\"a}minen, s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisten turvallisuustarkastusten lis{\"a}{\"a}minen, palaute ty{\"o}ntekij{\"o}ille ilmoitetuista tapaturmavaaroista ja mahdollisista korjaustoimenpiteist{\"a}, havaittujen tapaturmavaarojen pikainen poistaminen, ty{\"o}ntekij{\"o}iden osallistaminen ty{\"o}paikkansa muutos- ja uudistussuunnitelmien k{\"a}sittelyyn, turvallisuuskoulutuksen lis{\"a}{\"a}minen ja turvallisuusasioiden tiedonkulun parantaminen). Havainnot viittaavat siihen, ett{\"a} joukko-osastoilla ja niiden alayksikoill{\"a} on erilaisia turvallisuuskulttuureja. Havaittiin my{\"o}s, ett{\"a} ty{\"o}turvallisuuskoulutuksella ja ty{\"o}suojelutarkastuksilla on vaikutusta joukko-osastojen turvallisuuteen. Delfoi-paneelissa l{\"o}ytyi kolme heikkoa signaalia, jotka olivat automaattisten ja autonomisten j{\"a}rjestelmien lis{\"a}{\"a}ntyminen, puolustusvoimien roolin rapautuminen kansakunnan rakentajana ja yhteisen{\"a} voimavarana, sek{\"a} turvattomuuden lis{\"a}{\"a}ntyminen. Megatrendej{\"a} tunnistettiin viisi ja ne olivat l{\"a}hes samoja kuin Heinosen (2013) ja Kiiski Katajan (2013) tutkimuksissa: ilmastonmuutos ja energian tarve, v{\"a}est{\"o}nmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja suuri vallan uusjako (l{\"a}nnest{\"a} it{\"a}{\"a}n, instituutioilta yksil{\"o}ille, hierarkioilta vertaisille). Yhteenvetona kehityspoluista tulevaisuuteen voidaan todeta, ett{\"a} liittoutuminen veisi puolustusvoimien turvallisuuskulttuuria todenn{\"a}k{\"o}isesti parempaan suuntaan, kuin ett{\"a} Suomi jatkaisi liittoutumatonta linjaansa. Tieteellisess{\"a} mieless{\"a} tutkimuksen t{\"a}rkein anti oli turvallisuuskulttuurin mallin kehitt{\"a}minen.Tutkimuksessa yhdistettiin turvallisuuskulttuurin tutkimus ja tulevaisuudentutkimus, mit{\"a} ei ole aiemmin tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tulevaisuutta k{\"a}sittelev{\"a}ss{\"a} osassa yhdistettiin Delfoi-menetelm{\"a} ja skenaarioty{\"o}skentely, jota puolestaan on tehty jonkin verran aiemminkin. Tutkimuksen tuloksia voivat puolustusvoimien ohella hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} rajavartiolaitos, poliisi ja pelastuslaitos, sill{\"a} niill{\"a} on puolustusvoimien kanssa yhtenev{\"a}isyytt{\"a} organisaatiorakenteen ja teht{\"a}vien luonteesta johtuen. Tutkimuksella tuotettiin turvallisuuskulttuurin malli, jota voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} viel{\"a} yleisemminkin.",
keywords = "Finnish Defence Forces, Safety culture, Factor analysis, Multivariate Analysis of variance (MANOVA), Delfoi, Scenario, puolustusvoimat, turvallisuuskulttuuri, faktorianalyysi, monimuuttujainen varianssianalyysi, Delfoi, skenaario",
author = "Otto Sunell",
year = "2016",
month = "12",
day = "2",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3860-5",
series = "Tampere University of Technology. Publication",
publisher = "Tampere University of Technology",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Download

TY - BOOK

T1 - Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa

T2 - Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota

AU - Sunell, Otto

PY - 2016/12/2

Y1 - 2016/12/2

N2 - Turvallisuuskulttuuria käsitteenä ei ole vielä pystytty määrittelemään yksiselitteisesti kaikkien tutkijoiden hyväksymällä tavalla, mutta siitä voidaan havaita viisi kokonaisuutta. Nämä ovat johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin, henkilöstön osaaminen, ammattitaito ja motivaatio, ajantasainen ohjeistus turvallisuusasioista ja käytettävän teknologian vaatimukset täyttävä taso. Tällä puolustusvoimiin kohdistuneella tutkimuksella pyrittiin vastaamaan aiemman tutkimuksen esiin tuomiin puutteisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoitti turvallisuuskoulutuksen todellisten epäkohtien löytämistä, vastaajajoukon laajentamista useampaan joukko-osastoon, joukko-osastojen onnettomuustilastojen vertailua turvallisuusilmapiirikyselyn tuloksiin, sekä joukko-osastojen välisten erojen vertailua. Tutkimuksen tiedot kerättiin neljästä joukko-osastosta turvallisuusilmapiirikyselyllä, ryhmähaastatteluilla ja työsuojelutoimikuntien pöytäkirjojen analyysillä. Kerätystä aineistosta tehtiin eksploratiivinen faktorianalyysi ja lisätutkimuksena monimuuttujainen varianssianalyysi. Tulevaisuusosiossa käytettiin Delfoi-menetelmää ja skenaariotyöskentelyä.Tutkimustuloksina havaittiin kohdeorganisaation turvallisuuskulttuuriin liittyvistä toiminnoista viiden olevan hyvällä tasolla (johtajat ja esimiehet välittivät työntekijöiden turvallisuudesta, työntekijät suhtautuivat positiivisesti turvallisuuteen, turvallisuusnäkökohtia huomioitiin jo työn suunnittelussa, työnjohdon suhtautuminen parannusehdotuksiin ja turvallisuusasioista ilmoittamiseen). Yhdeksässä toiminnossa löytyi kehitettävää (ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, esimiesten työajan kohdentaminen vaarojen torjuntaan suhteessa töiden sujumiseen liittyviin asioihin, vaaratilanteista ilmoittamisen lisääminen, säännöllisten turvallisuustarkastusten lisääminen, palaute työntekijöille ilmoitetuista tapaturmavaaroista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä, havaittujen tapaturmavaarojen pikainen poistaminen, työntekijöiden osallistaminen työpaikkansa muutos- ja uudistussuunnitelmien käsittelyyn, turvallisuuskoulutuksen lisääminen ja turvallisuusasioiden tiedonkulun parantaminen). Havainnot viittaavat siihen, että joukko-osastoilla ja niiden alayksikoillä on erilaisia turvallisuuskulttuureja. Havaittiin myös, että työturvallisuuskoulutuksella ja työsuojelutarkastuksilla on vaikutusta joukko-osastojen turvallisuuteen. Delfoi-paneelissa löytyi kolme heikkoa signaalia, jotka olivat automaattisten ja autonomisten järjestelmien lisääntyminen, puolustusvoimien roolin rapautuminen kansakunnan rakentajana ja yhteisenä voimavarana, sekä turvattomuuden lisääntyminen. Megatrendejä tunnistettiin viisi ja ne olivat lähes samoja kuin Heinosen (2013) ja Kiiski Katajan (2013) tutkimuksissa: ilmastonmuutos ja energian tarve, väestönmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja suuri vallan uusjako (lännestä itään, instituutioilta yksilöille, hierarkioilta vertaisille). Yhteenvetona kehityspoluista tulevaisuuteen voidaan todeta, että liittoutuminen veisi puolustusvoimien turvallisuuskulttuuria todennäköisesti parempaan suuntaan, kuin että Suomi jatkaisi liittoutumatonta linjaansa. Tieteellisessä mielessä tutkimuksen tärkein anti oli turvallisuuskulttuurin mallin kehittäminen.Tutkimuksessa yhdistettiin turvallisuuskulttuurin tutkimus ja tulevaisuudentutkimus, mitä ei ole aiemmin tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tulevaisuutta käsittelevässä osassa yhdistettiin Delfoi-menetelmä ja skenaariotyöskentely, jota puolestaan on tehty jonkin verran aiemminkin. Tutkimuksen tuloksia voivat puolustusvoimien ohella hyödyntää rajavartiolaitos, poliisi ja pelastuslaitos, sillä niillä on puolustusvoimien kanssa yhteneväisyyttä organisaatiorakenteen ja tehtävien luonteesta johtuen. Tutkimuksella tuotettiin turvallisuuskulttuurin malli, jota voidaan hyödyntää vielä yleisemminkin.

AB - Turvallisuuskulttuuria käsitteenä ei ole vielä pystytty määrittelemään yksiselitteisesti kaikkien tutkijoiden hyväksymällä tavalla, mutta siitä voidaan havaita viisi kokonaisuutta. Nämä ovat johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin, henkilöstön osaaminen, ammattitaito ja motivaatio, ajantasainen ohjeistus turvallisuusasioista ja käytettävän teknologian vaatimukset täyttävä taso. Tällä puolustusvoimiin kohdistuneella tutkimuksella pyrittiin vastaamaan aiemman tutkimuksen esiin tuomiin puutteisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoitti turvallisuuskoulutuksen todellisten epäkohtien löytämistä, vastaajajoukon laajentamista useampaan joukko-osastoon, joukko-osastojen onnettomuustilastojen vertailua turvallisuusilmapiirikyselyn tuloksiin, sekä joukko-osastojen välisten erojen vertailua. Tutkimuksen tiedot kerättiin neljästä joukko-osastosta turvallisuusilmapiirikyselyllä, ryhmähaastatteluilla ja työsuojelutoimikuntien pöytäkirjojen analyysillä. Kerätystä aineistosta tehtiin eksploratiivinen faktorianalyysi ja lisätutkimuksena monimuuttujainen varianssianalyysi. Tulevaisuusosiossa käytettiin Delfoi-menetelmää ja skenaariotyöskentelyä.Tutkimustuloksina havaittiin kohdeorganisaation turvallisuuskulttuuriin liittyvistä toiminnoista viiden olevan hyvällä tasolla (johtajat ja esimiehet välittivät työntekijöiden turvallisuudesta, työntekijät suhtautuivat positiivisesti turvallisuuteen, turvallisuusnäkökohtia huomioitiin jo työn suunnittelussa, työnjohdon suhtautuminen parannusehdotuksiin ja turvallisuusasioista ilmoittamiseen). Yhdeksässä toiminnossa löytyi kehitettävää (ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, esimiesten työajan kohdentaminen vaarojen torjuntaan suhteessa töiden sujumiseen liittyviin asioihin, vaaratilanteista ilmoittamisen lisääminen, säännöllisten turvallisuustarkastusten lisääminen, palaute työntekijöille ilmoitetuista tapaturmavaaroista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä, havaittujen tapaturmavaarojen pikainen poistaminen, työntekijöiden osallistaminen työpaikkansa muutos- ja uudistussuunnitelmien käsittelyyn, turvallisuuskoulutuksen lisääminen ja turvallisuusasioiden tiedonkulun parantaminen). Havainnot viittaavat siihen, että joukko-osastoilla ja niiden alayksikoillä on erilaisia turvallisuuskulttuureja. Havaittiin myös, että työturvallisuuskoulutuksella ja työsuojelutarkastuksilla on vaikutusta joukko-osastojen turvallisuuteen. Delfoi-paneelissa löytyi kolme heikkoa signaalia, jotka olivat automaattisten ja autonomisten järjestelmien lisääntyminen, puolustusvoimien roolin rapautuminen kansakunnan rakentajana ja yhteisenä voimavarana, sekä turvattomuuden lisääntyminen. Megatrendejä tunnistettiin viisi ja ne olivat lähes samoja kuin Heinosen (2013) ja Kiiski Katajan (2013) tutkimuksissa: ilmastonmuutos ja energian tarve, väestönmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja suuri vallan uusjako (lännestä itään, instituutioilta yksilöille, hierarkioilta vertaisille). Yhteenvetona kehityspoluista tulevaisuuteen voidaan todeta, että liittoutuminen veisi puolustusvoimien turvallisuuskulttuuria todennäköisesti parempaan suuntaan, kuin että Suomi jatkaisi liittoutumatonta linjaansa. Tieteellisessä mielessä tutkimuksen tärkein anti oli turvallisuuskulttuurin mallin kehittäminen.Tutkimuksessa yhdistettiin turvallisuuskulttuurin tutkimus ja tulevaisuudentutkimus, mitä ei ole aiemmin tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tulevaisuutta käsittelevässä osassa yhdistettiin Delfoi-menetelmä ja skenaariotyöskentely, jota puolestaan on tehty jonkin verran aiemminkin. Tutkimuksen tuloksia voivat puolustusvoimien ohella hyödyntää rajavartiolaitos, poliisi ja pelastuslaitos, sillä niillä on puolustusvoimien kanssa yhteneväisyyttä organisaatiorakenteen ja tehtävien luonteesta johtuen. Tutkimuksella tuotettiin turvallisuuskulttuurin malli, jota voidaan hyödyntää vielä yleisemminkin.

KW - Finnish Defence Forces

KW - Safety culture

KW - Factor analysis

KW - Multivariate Analysis of variance (MANOVA)

KW - Delfoi

KW - Scenario

KW - puolustusvoimat

KW - turvallisuuskulttuuri

KW - faktorianalyysi

KW - monimuuttujainen varianssianalyysi

KW - Delfoi

KW - skenaario

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-15-3860-5

T3 - Tampere University of Technology. Publication

BT - Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa

PB - Tampere University of Technology

ER -