Tampere University of Technology

TUTCRIS Research Portal

Tuulettuvien yläpohjien lämpö- ja kosteustekninen toiminta nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa

Research output: Book/ReportMaster's ThesisScientific

Details

Original languageFinnish
PublisherTampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, rakennetekniikka
Number of pages107
Publication statusPublished - Oct 2015
Publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Abstract

Tämän diplomityön laskentatarkastelut on tehty Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmässä, osana kansallista FRAME-hanketta. Diplomi- työn pääasiallisena tarkoituksena on ollut arvioida laskennallisesti U-arvojen pie- nentämisen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuulettuvien kattoristikkoyläpoh- jien lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä tunnistaa niitä toimenpiteitä, joilla näiden rakenteiden toiminta saataisiin turvattua sekä nykyisissä että tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa Suomessa. Tarkastelut on tehty käyttäen rakennusfysiikan tutkimusryhmässä jo aikaisemmin kehitettyä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmää, joka käy- tännössä tarkoittaa erilaisten lähtötietojen ja tarkasteluperiaatteiden kokoelmaa. Analysointimenetelmän ideana on määrittää laskennallisesti rakenteiden kriittisten pisteiden lämpötila- ja kosteusolosuhteet rakennusfysikaalisesti mitoittavissa sisä- ja ulkoilman olosuhteissa ja tämän jälkeen arvioida näitä olosuhteita erilaisten toimin- takriteerien (vaurioitumismekanismien) ja näille asetettavien raja-arvojen avulla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella yläpohjan päälämmöneristekerroksen kasvatta- minen laskee lämmöneristeen ulkopuolisten rakenneosien lämpötilaa ja tätä kautta kasvattaa homeriskiä näissä rakenteen osissa. Ennustettu ilmastonmuutos kasvattaa ulkoilman homehtumiselle alttiiden olosuhteiden määrää, mistä syystä ennustetut tulevaisuuden olosuhteet ovat rakenteille nykyilmastoa haastavammat. Tuulettuvien kattoristikkoyläpohjien lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa on kuiten- kin mahdollista parantaa monin eri tavoin. Tehdyissä tarkasteluissa tehokkaimmik- si menetelmiksi osoittautuivat homehtumisen suhteen kestävien materiaalien sekä lämpöä eristävän aluskatteen käyttäminen. Molemmilla tavoilla rakenteille lasket- tu homeindeksi saatiin kaikissa tarkastelluissa tilanteissa laskemaan alle asetetun raja-arvon (M <1, eli ei homeenkasvua). Myös katolle osuvan auringonsäteilyn määrän, yläpohjarakenteen sisäpinnan vesi- höyrynvastuksen, päälämmöneristekerroksen kosteuskapasiteetin kasvattaminen se- kä päälämmöneristekerroksen merkittävä ohentaminen ja ilmastonmuutoksen hillit- seminen parantavat tuulettuvien kattoristikkoyläpohjien kosteusteknistä toimintaa. Työn aikana on noussut esille useita toimenpiteitä, joilla laskentatarkastelujen tark- kuutta saataisiin edelleen parannettua. Näitä ovat muun muassa tarkempien raken- nemallien käyttäminen, taivaan pitkäaaltoisen säteilyn tarkempi huomioon ottami- nen, yläpohjan ilmatilan ilmanvaihtuvuuden tarkempi laskenta, erilaisten ilma- ja sadevuotojen vaikutusten arvioiminen, tarkempien materiaalimallien käyttäminen sekä rakenteissa mahdollisesti olevien home- tai mikrobivaurioiden synnyttämän si- säilmahaitan arviointi.

Keywords

Publication forum classification

Field of science, Statistics Finland