TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Ari Hynynen

Tutkimusyksiköt

Koulutus / tieteellinen pätevyys

Tekn. toht., arkkitehtuuri, Tampereen teknillinen yliopisto
Arkkitehti, Tampereen teknillinen yliopisto

Profiilitiedot

Profiilitiedot

Alvar Aalto -professuuri

Alvar Aalto –professuuri on Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professuuri, jonka sijoituspaikka on Seinäjoen yliopistokeskus. Professuurin tehtävän alana on arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimus, tarkemmin sanottuna alueiden ja kaupunkien kehittäminen, sekä sotien jälkeisen arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristöjen korjausrakentaminen.

Professuuri kuuluu osana Etelä-Pohjanmaalla toimivaan Epanet-verkostoon, johon osallistuu 20 professoria viidestä Länsi-Suomen yliopistosta. Verkoston tavoitteena on vakiinnuttaa alueelle tutkimustoimintaa ja tutkijaryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä keskenään yli tieteenrajojen, mutta ennen kaikkea alueen elinkeinoelämän, oppilaitosten ja hallinnon kanssa.

Alvar Aalto -professuurin toiminta keskittyy rakentamisen innovaatioympäristön kehittämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Tärkeitä alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoki ja seudun muut kunnat sekä kaupungit, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, muut Epanet-professuurit sekä rakennusklusterin yritykset. Muita tärkeitä kumppaneita ovat suomalaiset ja ulkomaiset yliopistot, sekä tietysti TTY:n muut laitokset.

Yhteistyönä toteutettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta toimijoiden osaaminen kehittyy ja yrityksissä syntyy uutta liiketoimintaa. Monissa kaupungeissa laadukas rakennettu ympäristö ymmärretään jo tärkeäksi menestystekijäksi.

Hanketoiminnan lisäksi professuurin tehtäviin kuuluu väitöskirjojen ohjaaminen, sekä monet asiantuntijatehtävät. Kansainvälinen yliopistoyhteistyö tuo alueen käyttöön uusimman tieteellisen tiedon, mutta professuurin toiminta myös tuottaa uutta ja kiinnostavaa tietoa, jota esitellään kansainvälisesti.

Professuurin ensimmäinen viisivuotiskausi alkoi syksyllä 2009. Tehtävässä toimii Tekniikan tohtori, arkkitehti Ari Hynynen.

 

Kaupunkilaboratorio

Kaupunkilaboratoriossa rakennetun ympäristön kehittämistä tutkitaan kokonaisvaltaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Arkkitehtisuunnittelun eri mittakaavat ja oppituolit kohtaavat, kun laboratoriossa haetaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä, joilla parannetaan rakennetun ympäristön käyttäjälähtöisyyttä ja resurssitehokkuutta. Projektit ovat usein monitieteisiä, ja niissä tehdään runsaasti yhteistyötä kaupunkien, kuntien, yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Laboratorion luonteeseen kuuluu kokeellinen toiminta, johon yksikön alueellinen konteksti tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Tämä luo myös hyviä edellytyksiä tutkimuksen ja opetuksen vuorovaikutteisuudelle.

Kaupunkilaboratorion tutkimus jakautuu kolmeen linjaan:  

Uusien suunnittelumenetelmien kehittäminen

Linjan tavoitteena on analysoida rakennettua ympäristöä sen käyttäjän tai asukkaan näkökulmasta, ja kehittää tältä pohjalta suunnittelumenetelmiä ja työkaluja, joilla on entistä parempi osumatarkkuus. Tähän mennessä aiheet ovat sivunneet kaupunkiympäristön vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin. Analyysivälineenä on hyödynnetty muun muassa digitaalista paikkatietoteknologiaa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi ympäristöpsykologien, terveystieteilijöiden ja liikennesuunnittelijoiden kanssa. Uusia teemallisia avauksia on koko ajan valmisteilla.   

Rakennettu ympäristö muutoksessa

Tämän linjan lähtökohtana on kaupunkien ja seutujen transformaatio, jota tarkastellaan pääasiassa urbaanin morfologian ja toiminnallisten verkostojen kautta. Transformaatioprosessit ovat jatkuvia johtuen teknologian, makrotalouden, tuotannon, demografian ja elämäntapojen muutoksesta. Tästä syystä muutos ilmenee aina uudenlaisena tilanteena ja ennakoimattomina haasteina, joihin on kehitettävä jatkuvasti uusia toiminta- ja prosessimalleja. Tarkastelua tehdään hyvinkin erilaisissa mittakaavoissa yksittäisistä kaupunkikortteleista aina seututason aluerakenteisiin saakka. Hankkeissa tehdään usein yhteistyötä esimerkiksi aluetieteilijöiden kanssa.  

Modernismin rakennusperinnön erityisongelmat

Tässä linjassa keskitytään sotien jälkeisen rakennusperinnön ja kaupunkiympäristöjen kysymyksiin arkkitehtuurihistorian, rakennustekniikan ja designteorian näkökulmista. Työlle on kysyntää, sillä vallitsevassa rakentamistavassa ja suunnitteluajattelussa painottuu vielä modernistinen uudisrakentamiskeskeinen ote. Resurssitehokkuuden näkökulmasta kertaalleen rakennettu ympäristö nähdään liian usein esteenä, kun sen voisi ymmärtää taloudellisena, ekologisena ja kulttuurisena resurssina. 

ID: 40675