TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services

Tutkimustuotos

Standard

Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services. / Vuori, Elisa.

Tampere University of Technology, 2012. 199 s. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 1029).

Tutkimustuotos

Harvard

Vuori, E 2012, Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services. Tampere University of Technology. Publication, Vuosikerta. 1029, Tampere University of Technology.

APA

Vuori, E. (2012). Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 1029). Tampere University of Technology.

Vancouver

Vuori E. Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services. Tampere University of Technology, 2012. 199 s. (Tampere University of Technology. Publication).

Author

Vuori, Elisa. / Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services. Tampere University of Technology, 2012. 199 Sivumäärä (Tampere University of Technology. Publication).

Bibtex - Lataa

@book{c15019b3da474406b42ff7fab4497e07,
title = "Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services",
abstract = "Palvelut, ja erityisesti tietointensiiviset liike-el{\"a}m{\"a}n palvelut, ovat kasvavassa roolissa yhteiskunnassamme. Liike-el{\"a}m{\"a}n palveluiden kasvu aiheuttaa sen, ett{\"a} yh{\"a} useampi yritys toimii useissa erilaisissa verkostoissa, koska ne muodostavat liiketoimintasuhteita ulkoistaessaan palveluitaan. T{\"a}m{\"a}n v{\"a}it{\"o}skirjan tavoitteena on lis{\"a}t{\"a} ymm{\"a}rryst{\"a} siit{\"a}, millaisia kilpailuedun l{\"a}hteit{\"a} verkostoista voidaan saada, ja miten tietointensiivisten liike-el{\"a}m{\"a}n palveluiden ominaisuudet vaikuttavat t{\"a}h{\"a}n kilpailuedun l{\"a}hteiden saatavuuteen. Tutkimusongelmaan vastataan k{\"a}siteanalyysin ja kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa aineisto on ker{\"a}tty haastattelemalla. K{\"a}siteanalyysissa selvitettiin ensin potentiaalisia kilpailuedun l{\"a}hteit{\"a}. Kilpailuedun l{\"a}hteet sovitettiin sitten liiketoimintaverkostojen viitekehykseen. Kilpailuedun l{\"a}hteit{\"a} selitt{\"a}vin{\"a} teorioina k{\"a}ytettiin transaktiokustannusteoriaa, resurssipohjaista n{\"a}k{\"o}kulmaa, tietopohjaista n{\"a}k{\"o}kulmaa ja sosiaalisen p{\"a}{\"a}oman n{\"a}k{\"o}kulmaa. Kuusi tapaa saada verkostosta kilpailuetua tunnistettiin. Seuraavaksi kirjallisuuden perusteella m{\"a}{\"a}riteltiin, mitk{\"a} ominaisuudet ovat tyypillisi{\"a} tietointensiivisille liike-el{\"a}m{\"a}n palveluille, ja mitk{\"a} n{\"a}ist{\"a} ominaisuuksista vaikuttavat siihen, mit{\"a} kilpailuedun l{\"a}hteit{\"a} niiden verkostoista voidaan saada. Tuloksena l{\"o}ydettiin kaksi vaikuttavaa dimensiota: tiedon hiljaisuuden aste ja palvelun standardoinnin aste. N{\"a}iden dimensioiden pohjalta muodostettiin nelikentt{\"a}, jossa esitell{\"a}{\"a}n nelj{\"a} eri tyyppist{\"a} verkostoa, ja teoriasta nostetut oletukset siit{\"a}, mit{\"a} kilpailuedun l{\"a}hteit{\"a} verkostosta voidaan saada. Tapaustutkimukset luokiteltiin nelikent{\"a}n perusteella ja tapaustutkimusten avulla kasvatetaan ymm{\"a}rryst{\"a} siit{\"a}, miten dimensiot vaikuttavat verkostosta saatavaan kilpailuetuun. Tapaustutkimuksessa suurin osa l{\"o}yd{\"o}ksist{\"a} oli sen mukaisia mit{\"a} teoreettisen viitekehyksen perusteella oletettiin. Empiirinen tutkimus nosti kuitenkin esiin my{\"o}s uusia riippuvuussuhteita, kuten tiedon hiljaisuuden ja standardoinnin v{\"a}lill{\"a}. Standardoinnin astetta pyrit{\"a}{\"a}n kasvattamaan, jotta palvelun transaktio muistuttaisi enemm{\"a}n tuotteen transaktiota. Tietointensiivisten liike-el{\"a}m{\"a}n palveluiden standardointi vaatii kuitenkin useissa tilanteissa tiedon hiljaisuuden v{\"a}hent{\"a}mist{\"a}, jotta rajapinnat tai prosessit voidaan standardoida. Verkostoissa, joissa on alhainen standardoinnin aste, yritysten kannattaa sopeutua toisiinsa, panostaa suhteisiin, helpottaa tiedonkulkua ja k{\"a}ytt{\"a}{\"a} suosituksia. Korkea standardointi mahdollistaa erikoistumisen ja verkoston k{\"a}ytt{\"a}misen uuden tiedon ja resurssien l{\"o}yt{\"a}miseen. Tietointensiivisten liike-el{\"a}m{\"a}n palveluiden ostaminen silloin kun transaktiossa siirret{\"a}{\"a}n tai luodaan hiljaista tietoa vaatii p{\"a}{\"a}llekk{\"a}ist{\"a} osaamista, prosessien sopeuttamista ja luottamusta, ja t{\"a}llaiset suhteet ovat tavallisesti redundantteja siin{\"a} mieless{\"a}, ett{\"a} ne eiv{\"a}t ole rakenteellisten aukkojen yli. Rakenteellisia aukkoja taas pidet{\"a}{\"a}n t{\"a}rkein{\"a} uuden tiedon saamisen kannalta, joten tiedon hiljaisuus hankaloittaa aidosti uuden tiedon tavoittamista. Tiedon hiljaisuus aiheuttaa sen, ett{\"a} yritykset eiv{\"a}t voi erikoistua siten, ett{\"a} niiden osaamisessa ei olisi p{\"a}{\"a}llekk{\"a}isyytt{\"a}. Yritykset voivat kuitenkin edist{\"a}{\"a} tiedon kulkua verkostossa luodakseen luottamusta ja siten nostaen koko verkoston suorituskyky{\"a}. My{\"o}s tiedon hiljaisuuden asteen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} on suuri potentiaali verkoston suorituskyvyn parantamisen kannalta.",
author = "Elisa Vuori",
note = "Awarding institution:Tampereen teknillinen yliopisto - Tampere University of Technology<br/>Submitter:Submitted by Kaisa Kulkki (kaisa.kulkki@tut.fi) on 2012-04-23T07:01:12Z No. of bitstreams: 1 vuori.pdf: 12152752 bytes, checksum: f9aa7176916ee53bfc6b578b57d9c255 (MD5)<br/>Submitter:Approved for entry into archive by Kaisa Kulkki(kaisa.kulkki@tut.fi) on 2012-04-23T08:17:13Z (GMT) No. of bitstreams: 1 vuori.pdf: 12152752 bytes, checksum: f9aa7176916ee53bfc6b578b57d9c255 (MD5)<br/>Submitter:Made available in DSpace on 2012-04-23T08:17:15Z (GMT). No. of bitstreams: 1 vuori.pdf: 12152752 bytes, checksum: f9aa7176916ee53bfc6b578b57d9c255 (MD5)",
year = "2012",
month = "4",
day = "3",
language = "English",
isbn = "978-952-15-2787-6",
series = "Tampere University of Technology. Publication",
publisher = "Tampere University of Technology",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services

AU - Vuori, Elisa

N1 - Awarding institution:Tampereen teknillinen yliopisto - Tampere University of Technology<br/>Submitter:Submitted by Kaisa Kulkki (kaisa.kulkki@tut.fi) on 2012-04-23T07:01:12Z No. of bitstreams: 1 vuori.pdf: 12152752 bytes, checksum: f9aa7176916ee53bfc6b578b57d9c255 (MD5)<br/>Submitter:Approved for entry into archive by Kaisa Kulkki(kaisa.kulkki@tut.fi) on 2012-04-23T08:17:13Z (GMT) No. of bitstreams: 1 vuori.pdf: 12152752 bytes, checksum: f9aa7176916ee53bfc6b578b57d9c255 (MD5)<br/>Submitter:Made available in DSpace on 2012-04-23T08:17:15Z (GMT). No. of bitstreams: 1 vuori.pdf: 12152752 bytes, checksum: f9aa7176916ee53bfc6b578b57d9c255 (MD5)

PY - 2012/4/3

Y1 - 2012/4/3

N2 - Palvelut, ja erityisesti tietointensiiviset liike-elämän palvelut, ovat kasvavassa roolissa yhteiskunnassamme. Liike-elämän palveluiden kasvu aiheuttaa sen, että yhä useampi yritys toimii useissa erilaisissa verkostoissa, koska ne muodostavat liiketoimintasuhteita ulkoistaessaan palveluitaan. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kilpailuedun lähteitä verkostoista voidaan saada, ja miten tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ominaisuudet vaikuttavat tähän kilpailuedun lähteiden saatavuuteen. Tutkimusongelmaan vastataan käsiteanalyysin ja kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa aineisto on kerätty haastattelemalla. Käsiteanalyysissa selvitettiin ensin potentiaalisia kilpailuedun lähteitä. Kilpailuedun lähteet sovitettiin sitten liiketoimintaverkostojen viitekehykseen. Kilpailuedun lähteitä selittävinä teorioina käytettiin transaktiokustannusteoriaa, resurssipohjaista näkökulmaa, tietopohjaista näkökulmaa ja sosiaalisen pääoman näkökulmaa. Kuusi tapaa saada verkostosta kilpailuetua tunnistettiin. Seuraavaksi kirjallisuuden perusteella määriteltiin, mitkä ominaisuudet ovat tyypillisiä tietointensiivisille liike-elämän palveluille, ja mitkä näistä ominaisuuksista vaikuttavat siihen, mitä kilpailuedun lähteitä niiden verkostoista voidaan saada. Tuloksena löydettiin kaksi vaikuttavaa dimensiota: tiedon hiljaisuuden aste ja palvelun standardoinnin aste. Näiden dimensioiden pohjalta muodostettiin nelikenttä, jossa esitellään neljä eri tyyppistä verkostoa, ja teoriasta nostetut oletukset siitä, mitä kilpailuedun lähteitä verkostosta voidaan saada. Tapaustutkimukset luokiteltiin nelikentän perusteella ja tapaustutkimusten avulla kasvatetaan ymmärrystä siitä, miten dimensiot vaikuttavat verkostosta saatavaan kilpailuetuun. Tapaustutkimuksessa suurin osa löydöksistä oli sen mukaisia mitä teoreettisen viitekehyksen perusteella oletettiin. Empiirinen tutkimus nosti kuitenkin esiin myös uusia riippuvuussuhteita, kuten tiedon hiljaisuuden ja standardoinnin välillä. Standardoinnin astetta pyritään kasvattamaan, jotta palvelun transaktio muistuttaisi enemmän tuotteen transaktiota. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden standardointi vaatii kuitenkin useissa tilanteissa tiedon hiljaisuuden vähentämistä, jotta rajapinnat tai prosessit voidaan standardoida. Verkostoissa, joissa on alhainen standardoinnin aste, yritysten kannattaa sopeutua toisiinsa, panostaa suhteisiin, helpottaa tiedonkulkua ja käyttää suosituksia. Korkea standardointi mahdollistaa erikoistumisen ja verkoston käyttämisen uuden tiedon ja resurssien löytämiseen. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ostaminen silloin kun transaktiossa siirretään tai luodaan hiljaista tietoa vaatii päällekkäistä osaamista, prosessien sopeuttamista ja luottamusta, ja tällaiset suhteet ovat tavallisesti redundantteja siinä mielessä, että ne eivät ole rakenteellisten aukkojen yli. Rakenteellisia aukkoja taas pidetään tärkeinä uuden tiedon saamisen kannalta, joten tiedon hiljaisuus hankaloittaa aidosti uuden tiedon tavoittamista. Tiedon hiljaisuus aiheuttaa sen, että yritykset eivät voi erikoistua siten, että niiden osaamisessa ei olisi päällekkäisyyttä. Yritykset voivat kuitenkin edistää tiedon kulkua verkostossa luodakseen luottamusta ja siten nostaen koko verkoston suorituskykyä. Myös tiedon hiljaisuuden asteen vähentämisessä on suuri potentiaali verkoston suorituskyvyn parantamisen kannalta.

AB - Palvelut, ja erityisesti tietointensiiviset liike-elämän palvelut, ovat kasvavassa roolissa yhteiskunnassamme. Liike-elämän palveluiden kasvu aiheuttaa sen, että yhä useampi yritys toimii useissa erilaisissa verkostoissa, koska ne muodostavat liiketoimintasuhteita ulkoistaessaan palveluitaan. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kilpailuedun lähteitä verkostoista voidaan saada, ja miten tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ominaisuudet vaikuttavat tähän kilpailuedun lähteiden saatavuuteen. Tutkimusongelmaan vastataan käsiteanalyysin ja kolmen tapaustutkimuksen kautta, joissa aineisto on kerätty haastattelemalla. Käsiteanalyysissa selvitettiin ensin potentiaalisia kilpailuedun lähteitä. Kilpailuedun lähteet sovitettiin sitten liiketoimintaverkostojen viitekehykseen. Kilpailuedun lähteitä selittävinä teorioina käytettiin transaktiokustannusteoriaa, resurssipohjaista näkökulmaa, tietopohjaista näkökulmaa ja sosiaalisen pääoman näkökulmaa. Kuusi tapaa saada verkostosta kilpailuetua tunnistettiin. Seuraavaksi kirjallisuuden perusteella määriteltiin, mitkä ominaisuudet ovat tyypillisiä tietointensiivisille liike-elämän palveluille, ja mitkä näistä ominaisuuksista vaikuttavat siihen, mitä kilpailuedun lähteitä niiden verkostoista voidaan saada. Tuloksena löydettiin kaksi vaikuttavaa dimensiota: tiedon hiljaisuuden aste ja palvelun standardoinnin aste. Näiden dimensioiden pohjalta muodostettiin nelikenttä, jossa esitellään neljä eri tyyppistä verkostoa, ja teoriasta nostetut oletukset siitä, mitä kilpailuedun lähteitä verkostosta voidaan saada. Tapaustutkimukset luokiteltiin nelikentän perusteella ja tapaustutkimusten avulla kasvatetaan ymmärrystä siitä, miten dimensiot vaikuttavat verkostosta saatavaan kilpailuetuun. Tapaustutkimuksessa suurin osa löydöksistä oli sen mukaisia mitä teoreettisen viitekehyksen perusteella oletettiin. Empiirinen tutkimus nosti kuitenkin esiin myös uusia riippuvuussuhteita, kuten tiedon hiljaisuuden ja standardoinnin välillä. Standardoinnin astetta pyritään kasvattamaan, jotta palvelun transaktio muistuttaisi enemmän tuotteen transaktiota. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden standardointi vaatii kuitenkin useissa tilanteissa tiedon hiljaisuuden vähentämistä, jotta rajapinnat tai prosessit voidaan standardoida. Verkostoissa, joissa on alhainen standardoinnin aste, yritysten kannattaa sopeutua toisiinsa, panostaa suhteisiin, helpottaa tiedonkulkua ja käyttää suosituksia. Korkea standardointi mahdollistaa erikoistumisen ja verkoston käyttämisen uuden tiedon ja resurssien löytämiseen. Tietointensiivisten liike-elämän palveluiden ostaminen silloin kun transaktiossa siirretään tai luodaan hiljaista tietoa vaatii päällekkäistä osaamista, prosessien sopeuttamista ja luottamusta, ja tällaiset suhteet ovat tavallisesti redundantteja siinä mielessä, että ne eivät ole rakenteellisten aukkojen yli. Rakenteellisia aukkoja taas pidetään tärkeinä uuden tiedon saamisen kannalta, joten tiedon hiljaisuus hankaloittaa aidosti uuden tiedon tavoittamista. Tiedon hiljaisuus aiheuttaa sen, että yritykset eivät voi erikoistua siten, että niiden osaamisessa ei olisi päällekkäisyyttä. Yritykset voivat kuitenkin edistää tiedon kulkua verkostossa luodakseen luottamusta ja siten nostaen koko verkoston suorituskykyä. Myös tiedon hiljaisuuden asteen vähentämisessä on suuri potentiaali verkoston suorituskyvyn parantamisen kannalta.

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-15-2787-6

T3 - Tampere University of Technology. Publication

BT - Competitive Advantage in Networks of Knowledge-Intensive Business Services

PB - Tampere University of Technology

ER -