TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Digitalization as a Paradigm Changer in Machine-Building Industry

Tutkimustuotos

Yksityiskohdat

AlkuperäiskieliEnglanti
KustantajaTampere University of Technology
Sivumäärä232
ISBN (elektroninen)978-952-15-3875-9
ISBN (painettu)978-952-15-3855-1
TilaJulkaistu - 9 joulukuuta 2016
OKM-julkaisutyyppiG4 Monografiaväitöskirja

Julkaisusarja

NimiTampere University of Technology. Publication
Vuosikerta1436
ISSN (painettu)1459-2045

Tiivistelmä

Digitalisaatio on ajankohtainen aihe liikemiesten, tutkijoiden, poliitikkojen ja yksittäisten ihmisten keskuudessa. Yksi käytännön esimerkki digitalisaation vaikutuksista on Uber, jonka toimintatapa muuttaa taksiliiketoimintaa luoden samalla malleja koko kuljetustoimialalle ja vaikuttaen jopa kaupunkisuunnitteluun. Esimerkki valaisee myös sitä, miten digitalisaatio tarjoaa merkittäviä voittoja yksille ja kohtalokkaita tappioita toisille, kuten Schumpeter kuvasi ”luovan tuhon” ajatuksessaan jo vuonna 1942. Digitalisaatio ei ole yksittäinen tuote tai palvelu, vaan se on tuotteita, palveluita ja konsepteja, joita useat digitaaliset teknologiat systeemisesti mahdollistavat. Systeemisyys yksinkertaisten syy–seuraus-suhteiden sijaan tekee vaikutusten ymmärtämisen ja ennustamisen vaikeaksi. Perinteisiä strategisen johtamisen teorioita ja viitekehyksiä käytetään yritysten suorituskyvyn analysointiin ja sen ymmärtämiseksi, millä toimenpiteillä yritykset menestyisivät. Lisäksi monet ylimmät johdon työkalut helpottavat näkemään liiketoimintaympäristön muutoksia ja tarjoavat tukea oikeiden strategisten valintojen tekemiseen, mutta niissä on heikkouksia systeemisten ilmiöiden havaitsemiseksi. Behavioristinen taloustiede ja johtamisen kognitiotieteet auttavat ymmärtämään, miksi oikeat strategiset valinnat, jotka muuttavat vallitsevia uskomuksia, ovat vaikeita yksilötasolla.

Tämä väitöstutkimus tutki digitalisaation vaikutusta koneenrakennustoimialaan, joka palvelee maailmanlaajuista kontinkäsittelyä – satamia ja terminaaleja. Toimiala on perinteinen, siinä on suhteellisen vähän globaaleja toimijoita ja se sitoo paljon pääomaa. Tutkimus lähestyi ongelmaa arvoketjun näkökulmasta siten, että koneenrakentajat ovat toimijoita, jotka soveltavat digitaalisia teknologioita, joita puolestaan mahdollistajat toimittavat. Arvo syntyy lopullisesti käyttäjille, joita ovat satamat ja terminaalit. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä digitalisaation mahdollisesti aiheuttamasta murroksesta tai muutoksesta nykyiseen arvonluontimalliin sekä siitä, mitkä tekijät hidastavat tätä kehitystä. Koska mahdollinen muutos on meneillään, käsitysten erovaisuuksien ymmärtäminen arvoketjussa mahdollistajien, toimijoiden ja käyttäjien kesken on tärkeää. Tutkimuksen päämenetelmä oli kahden haastattelukierroksen Delfoi-tekniikka sekä tulosten validiteetin parantamiseksi käytetyt kyselytutkimus sekä kolme case-kuvausta.

Tietomassojen suurtehokäsittely (Big Data) yhdessä tekoälyn (Artificial Intelligence) kanssa nousi tärkeimmäksi mahdollisen murroksen aikaansaavaksi digitaaliseksi teknologiaksi. Empiiriset tulokset osoittivat, että kyseiset teknologiat vaikuttavat uuden tietämyksen syntyyn ja että ilmiö kiihtyy, koska koneet ja niiden komponentit liittyvät kiihtyvässä tahdissa tietoverkkoihin. Kyseiset teknologiat kehittyvät edelleen samalla kun niiden käytön kustannukset laskevat. Nämä teknologiat palvelevat useita toimialoja, mutta koneenrakentajilla itsellään on vähäinen vaikutus teknologian kustannuksiin, nopeuteen, saatavuuteen, ominaisuuksiin tai niiden kehittymiseen.

Empiiriset tulokset osoittivat myös, että tieteenhaara tai toimialapohjaiset alustat ovat voimakkaimmat potentiaalista murrosta aiheuttavat taloudelliset konseptit tämän tutkimuksen rajauksella. Alustat ovat uusia elementtejä, joilla on merkittävä vaikutus toimialan dynamiikkaan, mutta perinteisten yritysten johdolla on harvoin omaan opiskeluun tai kokemukseen perustuvaa osaamista niistä. Alustat saavat voimansa verkostovaikutuksista, joissa tietotyöläiset, startupit ja monikansalliset yritykset luovat yhdessä arvoa. Koneenrakentajat eivät pysty estämään alustojen syntymistä tai merkittävästi hidastamaan niiden kehitystä. Ne voivat ohittaa ilmiön, sopeutua siihen tai mahdollisuuksiensa ja kyvykkyyksiensä puitteissa luoda oman alustastrategiansa.

Merkittävä osa ajureista, jotka kiihdyttävät digitaalisia konsepteja, ovat perinteisiä ja rationaalisia, kuten tuottavuus, läpimenoajat, ominaisuudet, laatu tai kustannukset. Osa kehitystä hidastavista ajureista on helposti tunnistettavissa, kuten 3D-tulostimen nopeus tai kuinka moni käyttäjä antaa pääsyn dataansa. Huoli tietoturvasta hidastaa investointeja, ja olemassa olevien prosessien ja järjestelmien vaihtaminen on aikaa vievää. Empiiriset tulokset osoittivat kuitenkin, että voimakkaimmat hidasteet liittyivät suoraan ihmisiin ja päätöksentekoon. Kolme merkittävintä ihmisiin liittyvää hidastetta olivat systeemisten ilmiöiden huono ymmärtäminen, johdon uskomukset ja kyvykkyyksien puute. Tulosten merkitys käytännön strategiselle johtamiselle kiteytyy kahteen asiaan. Ensinnäkin johdon pitää ymmärtää ja uskoa, että digitaalisuus murtaa joiltakin osin nykyisen liiketoiminnan, ja toiseksi kehitys on niin monisyistä, ettei menestystä voi kovinkaan tarkasti suunnitella etukäteen. Osa tutkimuksessa käytetystä kirjallisuudesta ja Delfoihaastatteluista saadut tulokset painottavat tällaisessa tilanteessa yrittäjyysmäistä ajattelutapaa ja paljon pieniä kokeiluja, joissa hyödynnetään ulkoisten verkostojen tietämystä. Toimintatapa mahdollistaa sen, että strategia voidaan luoda oppimalla, mikä samanaikaisesti kehittää kyvykkyyksiä, joita tarvitaan tieto- ja käyttäjäkeskeisissä liiketoimintaympäristöissä.

Tutkimusalat

  • digitalisaatio, teollinen internet, Big Data, tekoäly, alustat, avoin innovaatio, teollinen murros, strateginen johtaminen, Delfoi, kontinkäsittely

Tilastokeskuksen tieteenalat

Latausten tilastot

Ei tietoja saatavilla