TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari

Tutkimustuotos

Standard

Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari. / Jäniskangas, Tapani .

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, 2015. 45 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti; Vuosikerta 80).

Tutkimustuotos

Harvard

Jäniskangas, T 2015, Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti, Vuosikerta. 80, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos.

APA

Jäniskangas, T. (2015). Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari. (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti; Vuosikerta 80). Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos.

Vancouver

Jäniskangas T. Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, 2015. 45 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti).

Author

Jäniskangas, Tapani . / Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, 2015. 45 Sivumäärä (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti).

Bibtex - Lataa

@book{8845139a01ea4250a9adb55a1b37df3b,
title = "Hiekkatekonurmipintaisten pes{\"a}pallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa selvitettiin hiekkatekonurmipintaisten pes{\"a}pallokenttien ominai-suuksia (jousto ja pinnan laatu) ja niiden muuttumista verrattuna aikaisempiin vuosina 1993–1997 tehtyihin tutkimuksiin. Teht{\"a}v{\"a}ll{\"a} tutkimuksella saatu numeerinen tieto hiekkatekonurmen ominaisuuksista on k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen ty{\"o}v{\"a}line kenttien luokittelussa, k{\"a}ytt{\"o}hyv{\"a}ksynn{\"a}ss{\"a} ja peruskorjaustarpeen m{\"a}{\"a}rittelyss{\"a}. Kent{\"a}n pinnan jousto-ominaisuudet koostuvat rakennekerrosten joustosta ja hiekkate-konurmipinnoitteen joustosta. Pinnan joustoon vaikuttaa hiekan rakeisuus sek{\"a} nukan laatu (nukkatiheys, nukan pituus) ja kunto. Kentt{\"a}rakenteen jousto-ominaisuuksia mitattiin kannettavalla pudotuspainolaitteella, Loadman II. Laitteen ”tehollinen” mittaussyvyys on n. 200 mm. Vuosina 2013–2014 mitattujen 30 hiekkatekonurmipintaisen pes{\"a}pallokent{\"a}n joustomoduulien (E2) keskiarvo kentt{\"a}alueelta Loadmanilla (10 kg paino, {\o} 132 mm kuormituslevy) mitattuna oli 100,8 MPa. Aikaisemmassa tutkimuksessa pes{\"a}pallokentilt{\"a} vuosina 1994–1995 mitattujen kymmenen uuden kent{\"a}n joustomoduulien (E2) keskiarvo kentt{\"a}alueelta oli 85,9 MPa ja vuosina 2013–2014 tehdyiss{\"a} mittauksissa samojen kenttien keskiarvo oli 110,2 MPa. Vuonna 1996 mitattujen 26 kent{\"a}n joustomoduulien (E2) keskiarvo kentt{\"a}alueelta oli 97,3 MPa. T{\"a}ll{\"o}in kent{\"a}t olivat mittaushetkell{\"a} uusia tai kes-kim{\"a}{\"a}rin 1…3 vuoden ik{\"a}isi{\"a} poikkeuksena Ikaalisten, Oulun vanha ja Sein{\"a}joen kent{\"a}t, jotka silloin mitattiin 5…8 vuoden ik{\"a}isin{\"a}. Uuden kent{\"a}n joustomoduuli on pienempi kuin vuoden k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olleen kent{\"a}n, koska rakenteet ja etenkin nukan lomassa oleva t{\"a}ytt{\"o}hiekka tiivistyy s{\"a}{\"a}n ja kuormituksen vaikutuksesta. My{\"o}hemmin kent{\"a}n jousto-ominaisuudet eiv{\"a}t merkitt{\"a}v{\"a}sti muutu. Uusi kentt{\"a} koetaan my{\"o}s pelaajien mielest{\"a} usein pehme{\"a}ksi. Pes{\"a}pallossa kovasta kent{\"a}st{\"a} (korkea joustomoduuliarvo) on hy{\"o}ty{\"a} pelillisesti pallon pomppaamisen ja vierinn{\"a}n kannalta. Toisaalta kova kentt{\"a} lis{\"a}{\"a} lihaksille ja nivelille tulevia kuormituksia. Joukkueiden l{\"a}{\"a}k{\"a}reille tehdyn, pelaajien jalkoihin kohdistuvia vammoja koskevan kyselyn katsottiin antavan suuntaa pes{\"a}pallokent{\"a}ll{\"a} tapahtuvista vammoista. Pienimuotoisen kyselytutkimuksen mukaan pelaajalla esiintyviin jalka-vammoihin kent{\"a}n ominaisuudet eiv{\"a}t juuri vaikuta. Yksi joukkueen l{\"a}{\"a}k{\"a}ri arvioi, ett{\"a} nilkan nyrj{\"a}hdyksiin kent{\"a}n ominaisuuksilla saattaa olla oma vaikutuksensa. Pelaajayhdistyksen kautta tehtyyn kyselyyn kenttien pelillisist{\"a} ominaisuuksista saatiin pelaajilta ainoastaan 12 vastausta. Yleisvaikutelmana oli, ett{\"a} kent{\"a}t koettiin p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti joustoltaan sopiviksi. Uutta kentt{\"a}{\"a} pidettiin kuitenkin pehme{\"a}n{\"a}. Kent{\"a}t olivat pidoltaan v{\"a}hint{\"a}{\"a}n tyydytt{\"a}vi{\"a}. Pelaajat katsoivat kent{\"a}n tasaisuuden ja oikean hiekkam{\"a}{\"a}r{\"a}n olevan t{\"a}rkeit{\"a} tekij{\"o}it{\"a} pallon liikkeen ennakoitavuuden kannalta. Sopiva tekonurmen hiekan t{\"a}ytt{\"o}aste on sellainen, ett{\"a} nukkaa n{\"a}kyy noin 1…3 mm. Pelialueella (etukentt{\"a}, takakentt{\"a}) nukan kuluminen on mittaustulosten mukaan keskim{\"a}{\"a}rin 0,1…0,4 mm/vuosi. Kent{\"a}n k{\"a}ytetyimmill{\"a} alueilla (pes{\"a}t) nukan kulumisen voidaan mittausten mukaan arvioida olevan enint{\"a}{\"a}n 0,7 mm/vuosi. Muualla kovan kulutuksen alueella, kuten ly{\"o}j{\"a}n pelipaikalla, nukka voi kuitenkin kulua puhki jo yhden pelikauden aikana. Riitt{\"a}v{\"a} nukan hiekkat{\"a}ytt{\"o} pit{\"a}{\"a} nukan pystyss{\"a}. Vajaat{\"a}ytt{\"o}isess{\"a} tekonurmessa nukka taittuu. Taittunut, laossa oleva nukka hiertyy ja menee poikki herkemmin kuin pystyss{\"a} oleva nukka. Kent{\"a}ll{\"a} on huolehdittava tarpeellisesta hiekan lis{\"a}yksest{\"a} (oikea hiekkam{\"a}{\"a}r{\"a}) ja hoidosta. Hoitamalla hiekkatekonurmea harjauksella ja tarvittaessa imulaitteella pidet{\"a}{\"a}n te-konurmen t{\"a}ytt{\"o}hiekka ilmavana (irtonaisena) ja nukka pystyss{\"a}, jolloin maksimoidaan sen hoitomahdollisuudet ja k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}. Hyv{\"a}ll{\"a} hoidolla hiekkatekonurmipintainen pes{\"a}pallokentt{\"a} on t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen mukaan k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen yli 20 vuotta. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeenkin vanhaa hiekkatekonurmea voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} erilaisissa liikuntapaikoissa, kuten esimerkiksi erilaisilla pienpelikentill{\"a}.",
author = "Tapani J{\"a}niskangas",
note = "Versio ok 14.12.2015",
year = "2015",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3512-3",
series = "Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti",
publisher = "Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari

AU - Jäniskangas, Tapani

N1 - Versio ok 14.12.2015

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Tässä tutkimuksessa selvitettiin hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominai-suuksia (jousto ja pinnan laatu) ja niiden muuttumista verrattuna aikaisempiin vuosina 1993–1997 tehtyihin tutkimuksiin. Tehtävällä tutkimuksella saatu numeerinen tieto hiekkatekonurmen ominaisuuksista on käyttökelpoinen työväline kenttien luokittelussa, käyttöhyväksynnässä ja peruskorjaustarpeen määrittelyssä. Kentän pinnan jousto-ominaisuudet koostuvat rakennekerrosten joustosta ja hiekkate-konurmipinnoitteen joustosta. Pinnan joustoon vaikuttaa hiekan rakeisuus sekä nukan laatu (nukkatiheys, nukan pituus) ja kunto. Kenttärakenteen jousto-ominaisuuksia mitattiin kannettavalla pudotuspainolaitteella, Loadman II. Laitteen ”tehollinen” mittaussyvyys on n. 200 mm. Vuosina 2013–2014 mitattujen 30 hiekkatekonurmipintaisen pesäpallokentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta Loadmanilla (10 kg paino, ø 132 mm kuormituslevy) mitattuna oli 100,8 MPa. Aikaisemmassa tutkimuksessa pesäpallokentiltä vuosina 1994–1995 mitattujen kymmenen uuden kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 85,9 MPa ja vuosina 2013–2014 tehdyissä mittauksissa samojen kenttien keskiarvo oli 110,2 MPa. Vuonna 1996 mitattujen 26 kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 97,3 MPa. Tällöin kentät olivat mittaushetkellä uusia tai kes-kimäärin 1…3 vuoden ikäisiä poikkeuksena Ikaalisten, Oulun vanha ja Seinäjoen kentät, jotka silloin mitattiin 5…8 vuoden ikäisinä. Uuden kentän joustomoduuli on pienempi kuin vuoden käytössä olleen kentän, koska rakenteet ja etenkin nukan lomassa oleva täyttöhiekka tiivistyy sään ja kuormituksen vaikutuksesta. Myöhemmin kentän jousto-ominaisuudet eivät merkittävästi muutu. Uusi kenttä koetaan myös pelaajien mielestä usein pehmeäksi. Pesäpallossa kovasta kentästä (korkea joustomoduuliarvo) on hyötyä pelillisesti pallon pomppaamisen ja vierinnän kannalta. Toisaalta kova kenttä lisää lihaksille ja nivelille tulevia kuormituksia. Joukkueiden lääkäreille tehdyn, pelaajien jalkoihin kohdistuvia vammoja koskevan kyselyn katsottiin antavan suuntaa pesäpallokentällä tapahtuvista vammoista. Pienimuotoisen kyselytutkimuksen mukaan pelaajalla esiintyviin jalka-vammoihin kentän ominaisuudet eivät juuri vaikuta. Yksi joukkueen lääkäri arvioi, että nilkan nyrjähdyksiin kentän ominaisuuksilla saattaa olla oma vaikutuksensa. Pelaajayhdistyksen kautta tehtyyn kyselyyn kenttien pelillisistä ominaisuuksista saatiin pelaajilta ainoastaan 12 vastausta. Yleisvaikutelmana oli, että kentät koettiin pääsääntöisesti joustoltaan sopiviksi. Uutta kenttää pidettiin kuitenkin pehmeänä. Kentät olivat pidoltaan vähintään tyydyttäviä. Pelaajat katsoivat kentän tasaisuuden ja oikean hiekkamäärän olevan tärkeitä tekijöitä pallon liikkeen ennakoitavuuden kannalta. Sopiva tekonurmen hiekan täyttöaste on sellainen, että nukkaa näkyy noin 1…3 mm. Pelialueella (etukenttä, takakenttä) nukan kuluminen on mittaustulosten mukaan keskimäärin 0,1…0,4 mm/vuosi. Kentän käytetyimmillä alueilla (pesät) nukan kulumisen voidaan mittausten mukaan arvioida olevan enintään 0,7 mm/vuosi. Muualla kovan kulutuksen alueella, kuten lyöjän pelipaikalla, nukka voi kuitenkin kulua puhki jo yhden pelikauden aikana. Riittävä nukan hiekkatäyttö pitää nukan pystyssä. Vajaatäyttöisessä tekonurmessa nukka taittuu. Taittunut, laossa oleva nukka hiertyy ja menee poikki herkemmin kuin pystyssä oleva nukka. Kentällä on huolehdittava tarpeellisesta hiekan lisäyksestä (oikea hiekkamäärä) ja hoidosta. Hoitamalla hiekkatekonurmea harjauksella ja tarvittaessa imulaitteella pidetään te-konurmen täyttöhiekka ilmavana (irtonaisena) ja nukka pystyssä, jolloin maksimoidaan sen hoitomahdollisuudet ja käyttöikä. Hyvällä hoidolla hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä on tämän tutkimuksen mukaan käyttökelpoinen yli 20 vuotta. Tämän jälkeenkin vanhaa hiekkatekonurmea voidaan käyttää erilaisissa liikuntapaikoissa, kuten esimerkiksi erilaisilla pienpelikentillä.

AB - Tässä tutkimuksessa selvitettiin hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominai-suuksia (jousto ja pinnan laatu) ja niiden muuttumista verrattuna aikaisempiin vuosina 1993–1997 tehtyihin tutkimuksiin. Tehtävällä tutkimuksella saatu numeerinen tieto hiekkatekonurmen ominaisuuksista on käyttökelpoinen työväline kenttien luokittelussa, käyttöhyväksynnässä ja peruskorjaustarpeen määrittelyssä. Kentän pinnan jousto-ominaisuudet koostuvat rakennekerrosten joustosta ja hiekkate-konurmipinnoitteen joustosta. Pinnan joustoon vaikuttaa hiekan rakeisuus sekä nukan laatu (nukkatiheys, nukan pituus) ja kunto. Kenttärakenteen jousto-ominaisuuksia mitattiin kannettavalla pudotuspainolaitteella, Loadman II. Laitteen ”tehollinen” mittaussyvyys on n. 200 mm. Vuosina 2013–2014 mitattujen 30 hiekkatekonurmipintaisen pesäpallokentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta Loadmanilla (10 kg paino, ø 132 mm kuormituslevy) mitattuna oli 100,8 MPa. Aikaisemmassa tutkimuksessa pesäpallokentiltä vuosina 1994–1995 mitattujen kymmenen uuden kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 85,9 MPa ja vuosina 2013–2014 tehdyissä mittauksissa samojen kenttien keskiarvo oli 110,2 MPa. Vuonna 1996 mitattujen 26 kentän joustomoduulien (E2) keskiarvo kenttäalueelta oli 97,3 MPa. Tällöin kentät olivat mittaushetkellä uusia tai kes-kimäärin 1…3 vuoden ikäisiä poikkeuksena Ikaalisten, Oulun vanha ja Seinäjoen kentät, jotka silloin mitattiin 5…8 vuoden ikäisinä. Uuden kentän joustomoduuli on pienempi kuin vuoden käytössä olleen kentän, koska rakenteet ja etenkin nukan lomassa oleva täyttöhiekka tiivistyy sään ja kuormituksen vaikutuksesta. Myöhemmin kentän jousto-ominaisuudet eivät merkittävästi muutu. Uusi kenttä koetaan myös pelaajien mielestä usein pehmeäksi. Pesäpallossa kovasta kentästä (korkea joustomoduuliarvo) on hyötyä pelillisesti pallon pomppaamisen ja vierinnän kannalta. Toisaalta kova kenttä lisää lihaksille ja nivelille tulevia kuormituksia. Joukkueiden lääkäreille tehdyn, pelaajien jalkoihin kohdistuvia vammoja koskevan kyselyn katsottiin antavan suuntaa pesäpallokentällä tapahtuvista vammoista. Pienimuotoisen kyselytutkimuksen mukaan pelaajalla esiintyviin jalka-vammoihin kentän ominaisuudet eivät juuri vaikuta. Yksi joukkueen lääkäri arvioi, että nilkan nyrjähdyksiin kentän ominaisuuksilla saattaa olla oma vaikutuksensa. Pelaajayhdistyksen kautta tehtyyn kyselyyn kenttien pelillisistä ominaisuuksista saatiin pelaajilta ainoastaan 12 vastausta. Yleisvaikutelmana oli, että kentät koettiin pääsääntöisesti joustoltaan sopiviksi. Uutta kenttää pidettiin kuitenkin pehmeänä. Kentät olivat pidoltaan vähintään tyydyttäviä. Pelaajat katsoivat kentän tasaisuuden ja oikean hiekkamäärän olevan tärkeitä tekijöitä pallon liikkeen ennakoitavuuden kannalta. Sopiva tekonurmen hiekan täyttöaste on sellainen, että nukkaa näkyy noin 1…3 mm. Pelialueella (etukenttä, takakenttä) nukan kuluminen on mittaustulosten mukaan keskimäärin 0,1…0,4 mm/vuosi. Kentän käytetyimmillä alueilla (pesät) nukan kulumisen voidaan mittausten mukaan arvioida olevan enintään 0,7 mm/vuosi. Muualla kovan kulutuksen alueella, kuten lyöjän pelipaikalla, nukka voi kuitenkin kulua puhki jo yhden pelikauden aikana. Riittävä nukan hiekkatäyttö pitää nukan pystyssä. Vajaatäyttöisessä tekonurmessa nukka taittuu. Taittunut, laossa oleva nukka hiertyy ja menee poikki herkemmin kuin pystyssä oleva nukka. Kentällä on huolehdittava tarpeellisesta hiekan lisäyksestä (oikea hiekkamäärä) ja hoidosta. Hoitamalla hiekkatekonurmea harjauksella ja tarvittaessa imulaitteella pidetään te-konurmen täyttöhiekka ilmavana (irtonaisena) ja nukka pystyssä, jolloin maksimoidaan sen hoitomahdollisuudet ja käyttöikä. Hyvällä hoidolla hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä on tämän tutkimuksen mukaan käyttökelpoinen yli 20 vuotta. Tämän jälkeenkin vanhaa hiekkatekonurmea voidaan käyttää erilaisissa liikuntapaikoissa, kuten esimerkiksi erilaisilla pienpelikentillä.

M3 - Commissioned report

SN - 978-952-15-3512-3

T3 - Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Maa- ja pohjarakenteet. Tutkimusraportti

BT - Hiekkatekonurmipintaisten pesäpallokenttien ominaisuuksien muuttuminen ja elinkaari

PB - Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos

ER -