TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Keskitehokas rakentaminen: Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista

Tutkimustuotos: Diplomityö tai pro gradu -työ

Standard

Keskitehokas rakentaminen : Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista. / Aaltonen, Jukka.

Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos, 2012. 155 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu; Vuosikerta 2).

Tutkimustuotos: Diplomityö tai pro gradu -työ

Harvard

Aaltonen, J 2012, Keskitehokas rakentaminen: Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu, Vuosikerta. 2, Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.

APA

Aaltonen, J. (2012). Keskitehokas rakentaminen: Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista. (Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu; Vuosikerta 2). Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.

Vancouver

Aaltonen J. Keskitehokas rakentaminen: Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos, 2012. 155 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu).

Author

Aaltonen, Jukka. / Keskitehokas rakentaminen : Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos, 2012. 155 Sivumäärä (Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu).

Bibtex - Lataa

@book{033c88bc438f46c6a8eb708df6363443,
title = "Keskitehokas rakentaminen: Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista",
abstract = "Diplomity{\"o} on syntynyt osana Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtym{\"a}n ja TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen laajempaa keskitehokkaan asuinrakentamisen kehitt{\"a}mishanketta, joka koostui selvitys- ja suunnitteluosioista. Suunnitelmaosuus toteutettiin syyslukukaudella 2011 j{\"a}rjestetyll{\"a} asuntosuunnittelun opintojaksolla, jonka osallistujat suunnittelivat keskitehokkaita asuinymp{\"a}rist{\"o}j{\"a} Tampereen seudun kuntien kohdealueille. Diplomity{\"o}n{\"a} toteutetun selvitysty{\"o}n tavoitteena on ollut ensisijaisesti keskitehokkuuden k{\"a}sitteen m{\"a}{\"a}rittely ja kansainv{\"a}listen esimerkkien analysointi sek{\"a} uudenlaisen asuinrakentamisen toteuttamisen mahdollisuuksien ja haasteiden tarkastelu suomalaisesta kontekstista k{\"a}sin tulevan suunnittelu- ja kehitt{\"a}misty{\"o}n pohjaksi.Keskitehokkuuden kehitt{\"a}mistarpeen l{\"a}ht{\"o}kohtana on eheytyv{\"a}{\"a} yhdyskuntarakennetta tavoitteleva Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, joka pyrkii keskitt{\"a}m{\"a}{\"a}n seudun kasvun tiiviisti joukkoliikennevy{\"o}hykkeille, kuten raitiotie- ja bussiliikenteen laatuk{\"a}yt{\"a}ville sek{\"a} rautateiden asemanseuduille. Tiivist{\"a}misen ty{\"o}kaluksi ja asuntotuotannon monipuolistamiseksi Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 esitt{\"a}{\"a} keskitehokkaaksi luonnehdittua rakennustapaa eli asumiskonsepteja ja talotyyppej{\"a}, jotka ovat pienimittakaavaisia tai mittakaavoja yhdistelevi{\"a}, mutta maank{\"a}yt{\"o}n tehokkuudeltaan kaupunkiseudun tarpeisiin riitt{\"a}vi{\"a}.Selvityksess{\"a} on pyritty luomaan sek{\"a} selkeit{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} ett{\"a} hienovaraisempia laadullisia reunaehtoja tulevaisuuden tiivistyv{\"a}n Tampereen seudun asuinrakentamisen ohjaukselle. Ensimm{\"a}isess{\"a} luvussa keskitehokkaan asumisen temaattista taustaa on tarkasteltu nyky-yhteiskunnan kohtaamien muutosten, kuten ilmaston l{\"a}mpenemisen ja el{\"a}m{\"a}ntyylien yksil{\"o}llistymisen, kautta. T{\"a}ss{\"a} tarkastelussa keskitehokkaiden asumiskonseptien kehittelyn l{\"a}ht{\"o}kohdaksi asettuvat asumisen yksityisyyden, itseilmaisun ja joustavuuden tiiviiss{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} mahdollistavat pientalomaiset piirteet, kuten asuntokohtaiset ulkotilat ja niihin kytkeytyv{\"a}t avarat oleskelutilat, jotka voivat vedota niin kaupunkiseutua hajauttaville pientaloalueille pakeneviin lapsiperheisiin kuin urbaaniutta edist{\"a}v{\"a}{\"a}n tietoty{\"o}n ja taiteen ammattilaisten luovaan luokkaan.Keskitehokkuuden k{\"a}sitteellist{\"a}miseen keskittyv{\"a}ss{\"a} toisessa luvussa suositelluksi rakentamistiheydeksi esitet{\"a}{\"a}n pienkerrostalon rajoitukset ja kaupunkitaloudelliset n{\"a}k{\"o}kulmat huomioiden korttelitehokkuus ek=0.45-0.7 ja kerrosluvuksi l{\"a}hinn{\"a} 3-5, mik{\"a} asemoi keskitehokkaan luontevasti tiivis-matalan ja varsinaisen kerrostalorakentamisen v{\"a}limaastoon. Tehokkuustarkastelun j{\"a}lkeen syvennyt{\"a}{\"a}n yksityisten ulkotilojen ja ylip{\"a}{\"a}ns{\"a} asumisen yksityisyyden problematiikkaan tukeutuen tiiviyden kokemisesta tehtyihin tutkimuksiin. Luvun lopuksi on esitelty uusurbanistisen liikkeen eheytt{\"a}mispolitiikkaa, jonka suunnitteluperiaatteet – kaupunkimainen tilahierarkia, selke{\"a}t korttelit ja rajattu katutila – nousevat varteenotettavaksi keskitehokkaiden ymp{\"a}rist{\"o}jen ratkaisumalliksi kuitenkin ilman uusvanhan rakennustyylin painolastia sovellettuina.Kolmannessa luvussa kehitt{\"a}mispotentiaalia on etsitty asemanseudun metaforan kautta eli tarkastelemalla keskitehokkaita asuinalueita julkisen ja kevyen liikenteen hyvin saavutettavina solmuina. Tarkastelu jakautuu kolmeen osaan, joissa keskitehokkaan kaupunkikehitt{\"a}misen tavoitteiksi m{\"a}{\"a}rittyv{\"a}t mietitty suhde liikenteeseen melumuuri- ja tienvarsirakennusten sek{\"a} innovatiivisten pys{\"a}k{\"o}intiratkaisujen ja k{\"a}velt{\"a}v{\"a}n katutilan keinoin, toiminnallisen sekoittuneisuuden luominen asumispalveluiden, hybriditalojen ja yhteis{\"o}llisyyden avulla sek{\"a} joustava suunnitteluote tiiviin tilallisuuden konfliktien sovittelussa. Nelj{\"a}s luku muodostaa oman kokonaisuutensa esittelem{\"a}ll{\"a} 12 k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n konseptia, joissa toistuvat keskitehokkaan asumisen laatuominaisuuksiin liittyv{\"a}t ratkaisut, kuten asuntoihin lomittuvat yksityiset ulkotilat, loft-tyyppinen tilajousto tai suojautuminen urbaanin ymp{\"a}rist{\"o}n h{\"a}iri{\"o}ilt{\"a} vy{\"o}hykem{\"a}isin tilaratkaisuin.",
author = "Jukka Aaltonen",
year = "2012",
month = "4",
day = "4",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-2757-9",
series = "Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu",
publisher = "Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Keskitehokas rakentaminen

T2 - Tutkielma tiiviin ja kaupunkimaisen asumisen mahdollisuuksista

AU - Aaltonen, Jukka

PY - 2012/4/4

Y1 - 2012/4/4

N2 - Diplomityö on syntynyt osana Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen laajempaa keskitehokkaan asuinrakentamisen kehittämishanketta, joka koostui selvitys- ja suunnitteluosioista. Suunnitelmaosuus toteutettiin syyslukukaudella 2011 järjestetyllä asuntosuunnittelun opintojaksolla, jonka osallistujat suunnittelivat keskitehokkaita asuinympäristöjä Tampereen seudun kuntien kohdealueille. Diplomityönä toteutetun selvitystyön tavoitteena on ollut ensisijaisesti keskitehokkuuden käsitteen määrittely ja kansainvälisten esimerkkien analysointi sekä uudenlaisen asuinrakentamisen toteuttamisen mahdollisuuksien ja haasteiden tarkastelu suomalaisesta kontekstista käsin tulevan suunnittelu- ja kehittämistyön pohjaksi.Keskitehokkuuden kehittämistarpeen lähtökohtana on eheytyvää yhdyskuntarakennetta tavoitteleva Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, joka pyrkii keskittämään seudun kasvun tiiviisti joukkoliikennevyöhykkeille, kuten raitiotie- ja bussiliikenteen laatukäytäville sekä rautateiden asemanseuduille. Tiivistämisen työkaluksi ja asuntotuotannon monipuolistamiseksi Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 esittää keskitehokkaaksi luonnehdittua rakennustapaa eli asumiskonsepteja ja talotyyppejä, jotka ovat pienimittakaavaisia tai mittakaavoja yhdisteleviä, mutta maankäytön tehokkuudeltaan kaupunkiseudun tarpeisiin riittäviä.Selvityksessä on pyritty luomaan sekä selkeitä määrällisiä että hienovaraisempia laadullisia reunaehtoja tulevaisuuden tiivistyvän Tampereen seudun asuinrakentamisen ohjaukselle. Ensimmäisessä luvussa keskitehokkaan asumisen temaattista taustaa on tarkasteltu nyky-yhteiskunnan kohtaamien muutosten, kuten ilmaston lämpenemisen ja elämäntyylien yksilöllistymisen, kautta. Tässä tarkastelussa keskitehokkaiden asumiskonseptien kehittelyn lähtökohdaksi asettuvat asumisen yksityisyyden, itseilmaisun ja joustavuuden tiiviissä ympäristössä mahdollistavat pientalomaiset piirteet, kuten asuntokohtaiset ulkotilat ja niihin kytkeytyvät avarat oleskelutilat, jotka voivat vedota niin kaupunkiseutua hajauttaville pientaloalueille pakeneviin lapsiperheisiin kuin urbaaniutta edistävään tietotyön ja taiteen ammattilaisten luovaan luokkaan.Keskitehokkuuden käsitteellistämiseen keskittyvässä toisessa luvussa suositelluksi rakentamistiheydeksi esitetään pienkerrostalon rajoitukset ja kaupunkitaloudelliset näkökulmat huomioiden korttelitehokkuus ek=0.45-0.7 ja kerrosluvuksi lähinnä 3-5, mikä asemoi keskitehokkaan luontevasti tiivis-matalan ja varsinaisen kerrostalorakentamisen välimaastoon. Tehokkuustarkastelun jälkeen syvennytään yksityisten ulkotilojen ja ylipäänsä asumisen yksityisyyden problematiikkaan tukeutuen tiiviyden kokemisesta tehtyihin tutkimuksiin. Luvun lopuksi on esitelty uusurbanistisen liikkeen eheyttämispolitiikkaa, jonka suunnitteluperiaatteet – kaupunkimainen tilahierarkia, selkeät korttelit ja rajattu katutila – nousevat varteenotettavaksi keskitehokkaiden ympäristöjen ratkaisumalliksi kuitenkin ilman uusvanhan rakennustyylin painolastia sovellettuina.Kolmannessa luvussa kehittämispotentiaalia on etsitty asemanseudun metaforan kautta eli tarkastelemalla keskitehokkaita asuinalueita julkisen ja kevyen liikenteen hyvin saavutettavina solmuina. Tarkastelu jakautuu kolmeen osaan, joissa keskitehokkaan kaupunkikehittämisen tavoitteiksi määrittyvät mietitty suhde liikenteeseen melumuuri- ja tienvarsirakennusten sekä innovatiivisten pysäköintiratkaisujen ja käveltävän katutilan keinoin, toiminnallisen sekoittuneisuuden luominen asumispalveluiden, hybriditalojen ja yhteisöllisyyden avulla sekä joustava suunnitteluote tiiviin tilallisuuden konfliktien sovittelussa. Neljäs luku muodostaa oman kokonaisuutensa esittelemällä 12 käytännön konseptia, joissa toistuvat keskitehokkaan asumisen laatuominaisuuksiin liittyvät ratkaisut, kuten asuntoihin lomittuvat yksityiset ulkotilat, loft-tyyppinen tilajousto tai suojautuminen urbaanin ympäristön häiriöiltä vyöhykemäisin tilaratkaisuin.

AB - Diplomityö on syntynyt osana Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen laajempaa keskitehokkaan asuinrakentamisen kehittämishanketta, joka koostui selvitys- ja suunnitteluosioista. Suunnitelmaosuus toteutettiin syyslukukaudella 2011 järjestetyllä asuntosuunnittelun opintojaksolla, jonka osallistujat suunnittelivat keskitehokkaita asuinympäristöjä Tampereen seudun kuntien kohdealueille. Diplomityönä toteutetun selvitystyön tavoitteena on ollut ensisijaisesti keskitehokkuuden käsitteen määrittely ja kansainvälisten esimerkkien analysointi sekä uudenlaisen asuinrakentamisen toteuttamisen mahdollisuuksien ja haasteiden tarkastelu suomalaisesta kontekstista käsin tulevan suunnittelu- ja kehittämistyön pohjaksi.Keskitehokkuuden kehittämistarpeen lähtökohtana on eheytyvää yhdyskuntarakennetta tavoitteleva Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, joka pyrkii keskittämään seudun kasvun tiiviisti joukkoliikennevyöhykkeille, kuten raitiotie- ja bussiliikenteen laatukäytäville sekä rautateiden asemanseuduille. Tiivistämisen työkaluksi ja asuntotuotannon monipuolistamiseksi Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 esittää keskitehokkaaksi luonnehdittua rakennustapaa eli asumiskonsepteja ja talotyyppejä, jotka ovat pienimittakaavaisia tai mittakaavoja yhdisteleviä, mutta maankäytön tehokkuudeltaan kaupunkiseudun tarpeisiin riittäviä.Selvityksessä on pyritty luomaan sekä selkeitä määrällisiä että hienovaraisempia laadullisia reunaehtoja tulevaisuuden tiivistyvän Tampereen seudun asuinrakentamisen ohjaukselle. Ensimmäisessä luvussa keskitehokkaan asumisen temaattista taustaa on tarkasteltu nyky-yhteiskunnan kohtaamien muutosten, kuten ilmaston lämpenemisen ja elämäntyylien yksilöllistymisen, kautta. Tässä tarkastelussa keskitehokkaiden asumiskonseptien kehittelyn lähtökohdaksi asettuvat asumisen yksityisyyden, itseilmaisun ja joustavuuden tiiviissä ympäristössä mahdollistavat pientalomaiset piirteet, kuten asuntokohtaiset ulkotilat ja niihin kytkeytyvät avarat oleskelutilat, jotka voivat vedota niin kaupunkiseutua hajauttaville pientaloalueille pakeneviin lapsiperheisiin kuin urbaaniutta edistävään tietotyön ja taiteen ammattilaisten luovaan luokkaan.Keskitehokkuuden käsitteellistämiseen keskittyvässä toisessa luvussa suositelluksi rakentamistiheydeksi esitetään pienkerrostalon rajoitukset ja kaupunkitaloudelliset näkökulmat huomioiden korttelitehokkuus ek=0.45-0.7 ja kerrosluvuksi lähinnä 3-5, mikä asemoi keskitehokkaan luontevasti tiivis-matalan ja varsinaisen kerrostalorakentamisen välimaastoon. Tehokkuustarkastelun jälkeen syvennytään yksityisten ulkotilojen ja ylipäänsä asumisen yksityisyyden problematiikkaan tukeutuen tiiviyden kokemisesta tehtyihin tutkimuksiin. Luvun lopuksi on esitelty uusurbanistisen liikkeen eheyttämispolitiikkaa, jonka suunnitteluperiaatteet – kaupunkimainen tilahierarkia, selkeät korttelit ja rajattu katutila – nousevat varteenotettavaksi keskitehokkaiden ympäristöjen ratkaisumalliksi kuitenkin ilman uusvanhan rakennustyylin painolastia sovellettuina.Kolmannessa luvussa kehittämispotentiaalia on etsitty asemanseudun metaforan kautta eli tarkastelemalla keskitehokkaita asuinalueita julkisen ja kevyen liikenteen hyvin saavutettavina solmuina. Tarkastelu jakautuu kolmeen osaan, joissa keskitehokkaan kaupunkikehittämisen tavoitteiksi määrittyvät mietitty suhde liikenteeseen melumuuri- ja tienvarsirakennusten sekä innovatiivisten pysäköintiratkaisujen ja käveltävän katutilan keinoin, toiminnallisen sekoittuneisuuden luominen asumispalveluiden, hybriditalojen ja yhteisöllisyyden avulla sekä joustava suunnitteluote tiiviin tilallisuuden konfliktien sovittelussa. Neljäs luku muodostaa oman kokonaisuutensa esittelemällä 12 käytännön konseptia, joissa toistuvat keskitehokkaan asumisen laatuominaisuuksiin liittyvät ratkaisut, kuten asuntoihin lomittuvat yksityiset ulkotilat, loft-tyyppinen tilajousto tai suojautuminen urbaanin ympäristön häiriöiltä vyöhykemäisin tilaratkaisuin.

M3 - Diplomityö tai pro gradu -työ

SN - 978-952-15-2757-9

T3 - Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu. Julkaisu

BT - Keskitehokas rakentaminen

PB - Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos

ER -