TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä

Tutkimustuotos

Standard

Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä. / Jalonen, H.

Tampere University of Technology, 2007. 360 s. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 693).

Tutkimustuotos

Harvard

Jalonen, H 2007, Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä. Tampere University of Technology. Publication, Vuosikerta. 693, Tampere University of Technology.

APA

Jalonen, H. (2007). Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 693). Tampere University of Technology.

Vancouver

Jalonen H. Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä. Tampere University of Technology, 2007. 360 s. (Tampere University of Technology. Publication).

Author

Jalonen, H. / Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä. Tampere University of Technology, 2007. 360 Sivumäärä (Tampere University of Technology. Publication).

Bibtex - Lataa

@book{939f12b864f8482a97b8dd49a1345513,
title = "Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmisteluty{\"o}ss{\"a}",
abstract = "Tutkimuksen kohteena on kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmisteluty{\"o}. Tutkimuksessa tarkastellaan tieto- ja kommunikaatioprosessien merkityst{\"a} kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmisteluty{\"o}n tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisessa. Implisiittisen{\"a} oletuksena on, ett{\"a} valmisteluty{\"o}ss{\"a} tarvitaan tehokkuuden ohella kyky{\"a} tuottaa luovia ja innovatiivisia ratkaisuvaihtoehtoja yh{\"a} monimutkaisempiin ongelmiin. Tutkimuksen taustalla on verraten yleinen k{\"a}sitys, jonka mukaan kunnallinen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko on valmisteltujen esitysten hyv{\"a}ksymist{\"a} ja todellista valtaa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n asioiden valmistelussa. Lis{\"a}ksi tutkimuksessa katsotaan, ett{\"a} kunnan toimintaymp{\"a}rist{\"o}n muuttuminen yh{\"a} dynaamisemmaksi ja kompleksisemmaksi merkitsee kunnallishallinnolle ja erityisesti valmisteluty{\"o}lle uusia vaatimuksia. Ulkoisen toimintaymp{\"a}rist{\"o}n muutosten ohella my{\"o}s kuntayhteis{\"o}n sis{\"a}iset paineet lis{\"a}{\"a}v{\"a}t tarvetta uudenlaisten toimintatapojen kehitt{\"a}miselle. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa muutos ymm{\"a}rret{\"a}{\"a}n mahdollisuudeksi, jossa perinteisi{\"a} byrokraattisia toimintatapoja korvataan avoimeen vuorovaikutukseen perustuvilla ty{\"o}skentelymuodoilla.Kunnallinen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko sis{\"a}lt{\"a}{\"a} sek{\"a} yksinkertaisia ja nopeasti valmisteltavia asioita ett{\"a} asioita, jotka edellytt{\"a}v{\"a}t useita k{\"a}sittelykertoja eri toimielimiss{\"a} ja vuorovaikutusta kuntaorganisaation ja erilaisten sidosryhmien v{\"a}lill{\"a}, mist{\"a} taas seuraa se, ett{\"a} erilaiset asiat vaativat erilaisia l{\"a}hestymistapoja ja valmistelumalleja. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen piiriin kuuluvien asioiden luonnetta kuvataan ilke{\"a}n ongelman k{\"a}sitteell{\"a}, jolla viitataan ongelmiin, joihin liittyy ristiriitaisia tulkintoja, useita erilaisia ja kesken{\"a}{\"a}n kilpailevia selitysmalleja sek{\"a} yksitt{\"a}isten ongelmien kytkeytymist{\"a} osaksi laajempaa kokonaisuutta.Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja monitieteellinen. Tutkimuksella on selkeit{\"a} liittym{\"a}kohtia tietojohtamisen tutkimusperinteeseen, sill{\"a} kuntayhteis{\"o}n menestymisen katsotaan riippuvan sen kyvyst{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} sis{\"a}isi{\"a} ja ulkoisia tietovarantoja toimintaymp{\"a}rist{\"o}n muutoksiin sopeutumisessa.Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Teoriaosassa suoritetussa k{\"a}siteanalyysiss{\"a} kyseenalaistetaan k{\"a}sitys, jossa valmistelu n{\"a}hd{\"a}{\"a}n itsen{\"a}isen{\"a} kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon vaiheena. K{\"a}siteanalyysiin perustuen valmistelu m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n kompleksiseksi prosessiksi, joka koostuu sek{\"a} kuntayhteis{\"o}n sis{\"a}isist{\"a} ett{\"a} kuntayhteis{\"o}n ja toimintaymp{\"a}rist{\"o}n v{\"a}lisist{\"a} vuorovaikutussuhteista. Vuorovaikutuksen avulla tavoitellaan sek{\"a} informaation puutteesta johtuvan ep{\"a}varmuuden ett{\"a} informaation monitulkintaisuudesta johtuvan ep{\"a}selvyyden v{\"a}hent{\"a}mist{\"a}. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi tutkimuksen teoreettisessa osassa konstruoidaan l{\"a}hinn{\"a} kompleksisuusteorioista johdettujen k{\"a}sitteiden pohjalta tulkintakehys, jonka avulla muodostetaan kokonaiskuva kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmisteluty{\"o}n vuorovaikutusprosesseihin liittyvist{\"a} tekij{\"o}ist{\"a}, joiden voidaan arvioida vaikuttavan hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamiseen. Tutkimuksen empiirinen osa on tapaustutkimus, jossa tarkastelu kohdistetaan johtavien viranhaltijoiden ja kunnanhallituksen muodostamaan valmistelusysteemiin. Hallinnollisten rakenteiden sijaan tutkimuksessa keskityt{\"a}{\"a}n valmistelusysteemin sis{\"a}isiin sek{\"a} systeemin ja sen ymp{\"a}rist{\"o}n v{\"a}lisiin muodollisiin ja ep{\"a}muodollisiin tieto- ja vuorovaikutusprosesseihin. N{\"a}in koetellaan ja t{\"a}smennet{\"a}{\"a}n teoreettisessa osassa hahmoteltua viitekehyst{\"a}. Empiirisess{\"a} osassa t{\"a}smennetty viitekehys koostuu kuudesta ominaisuudesta, jotka ovat (i) vuorovaikutus, (ii) luottamus, (iii) merkityksellist{\"a}minen, (iv) sis{\"a}iset mekanismit, (v) monimuotoisuus sek{\"a} (vi) aika ja yhteisevoluutio. Kukin ominaisuus jakautuu kahdesta nelj{\"a}{\"a}n komponenttiin. Empiirinen aineisto koostuu 21 johtavan viranhaltijan ja luottamushenkil{\"o}n teemahaastatteluista Loimaalla ja Alastarolla. Lis{\"a}ksi tutkimuksessa hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n kirjallista aineistoa, kuten kokousasiakirjoja ja paikallislehdess{\"a} julkaistuja kirjoituksia.Tutkimuksen p{\"a}{\"a}tuloksena esitetty kuuden ominaisuuden viitekehys osoittaa, ett{\"a} huomion kiinnitt{\"a}minen valmistelusysteemin n{\"a}kym{\"a}tt{\"o}m{\"a}{\"a}n dynamiikkaan ja toimijoiden v{\"a}lisiin vuorovaikutussuhteisiin piirt{\"a}{\"a} uudenlaisen kuvan kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmisteluty{\"o}n haasteista. Tutkimuksessa todetaankin, ett{\"a} valmistelusysteemin pinnanalaisiin vuorovaikutusprosesseihin liittyy potentiaalia, jonka tunnistaminen ja hy{\"o}dynt{\"a}minen voi edist{\"a}{\"a} valmisteluty{\"o}n tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamista. Potentiaalin realisoiminen edellytt{\"a}{\"a} ainakin sit{\"a}, ett{\"a} valmisteluprosessiin kuuluvat vastakkaiset intressit sek{\"a} valmistelusysteemin sis{\"a}iset ja ulkoiset j{\"a}nnitteet ymm{\"a}rret{\"a}{\"a}n erimielisyyden sijaan valmistelusysteemin mahdollisuuksiksi selvit{\"a} yh{\"a} monimutkaisemmaksi k{\"a}yv{\"a}ss{\"a} maailmassa. Kysymys on pitk{\"a}lti siit{\"a}, ett{\"a} kunnallisen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmisteluty{\"o}ss{\"a} l{\"o}ydet{\"a}{\"a}n sopiva tasapaino p{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}tietoisen ja tehokkuutta lis{\"a}{\"a}v{\"a}n konvergentin ajattelun sek{\"a} luovuutta edist{\"a}v{\"a}n ja uusia vaihtoehtoja tuottavan divergentin ajattelun v{\"a}lille.Tutkimuksen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksiss{\"a} kuusi ominaisuutta sijoitetaan divergenssi konvergenssiakseleiden muodostamaan nelikentt{\"a}{\"a}n. Nelikent{\"a}n lohkot on nimetty seuraavasti: ideak{\"o}yh{\"a} tehoton valmistelu , ideak{\"o}yh{\"a} tehokas valmistelu , idearikas tehoton valmistelu sek{\"a} idearikas tehokas valmistelu . Nelikentt{\"a} toimii teoreettiseen analyysiin ja empiiriseen aineistoon perustuvana tiivistelm{\"a}n{\"a} siit{\"a}, mitk{\"a} kunkin kuuden ominaisuuden piirteet ovat relevantteja kussakin lohkossa ja miten ne ilmenev{\"a}t. Nelikent{\"a}st{\"a} johdetaan kuusi teesi{\"a}, joiden avulla vastataan tutkimuksen empiirisess{\"a} osassa asetettuihin tutkimusongelmiin. Lis{\"a}ksi johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksiss{\"a} esitet{\"a}{\"a}n nelikentt{\"a}{\"a}n ja teeseihin pohjautuvia ideoita k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kunnallishallinnon kehitt{\"a}miseksi.Asiasanat: asian valmistelu, kunnallinen p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko, kunnallishallinto, tietojohtaminen, kompleksisuusteoria.",
author = "H. Jalonen",
note = "Awarding institution:Tampere University of Technology",
year = "2007",
month = "11",
day = "30",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-1873-7",
series = "Tampere University of Technology. Publication",
publisher = "Tampere University of Technology",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä

AU - Jalonen, H.

N1 - Awarding institution:Tampere University of Technology

PY - 2007/11/30

Y1 - 2007/11/30

N2 - Tutkimuksen kohteena on kunnallisen päätöksenteon valmistelutyö. Tutkimuksessa tarkastellaan tieto- ja kommunikaatioprosessien merkitystä kunnallisen päätöksenteon valmistelutyön tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisessa. Implisiittisenä oletuksena on, että valmistelutyössä tarvitaan tehokkuuden ohella kykyä tuottaa luovia ja innovatiivisia ratkaisuvaihtoehtoja yhä monimutkaisempiin ongelmiin. Tutkimuksen taustalla on verraten yleinen käsitys, jonka mukaan kunnallinen päätöksenteko on valmisteltujen esitysten hyväksymistä ja todellista valtaa käytetään asioiden valmistelussa. Lisäksi tutkimuksessa katsotaan, että kunnan toimintaympäristön muuttuminen yhä dynaamisemmaksi ja kompleksisemmaksi merkitsee kunnallishallinnolle ja erityisesti valmistelutyölle uusia vaatimuksia. Ulkoisen toimintaympäristön muutosten ohella myös kuntayhteisön sisäiset paineet lisäävät tarvetta uudenlaisten toimintatapojen kehittämiselle. Tässä tutkimuksessa muutos ymmärretään mahdollisuudeksi, jossa perinteisiä byrokraattisia toimintatapoja korvataan avoimeen vuorovaikutukseen perustuvilla työskentelymuodoilla.Kunnallinen päätöksenteko sisältää sekä yksinkertaisia ja nopeasti valmisteltavia asioita että asioita, jotka edellyttävät useita käsittelykertoja eri toimielimissä ja vuorovaikutusta kuntaorganisaation ja erilaisten sidosryhmien välillä, mistä taas seuraa se, että erilaiset asiat vaativat erilaisia lähestymistapoja ja valmistelumalleja. Tämän tutkimuksen piiriin kuuluvien asioiden luonnetta kuvataan ilkeän ongelman käsitteellä, jolla viitataan ongelmiin, joihin liittyy ristiriitaisia tulkintoja, useita erilaisia ja keskenään kilpailevia selitysmalleja sekä yksittäisten ongelmien kytkeytymistä osaksi laajempaa kokonaisuutta.Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja monitieteellinen. Tutkimuksella on selkeitä liittymäkohtia tietojohtamisen tutkimusperinteeseen, sillä kuntayhteisön menestymisen katsotaan riippuvan sen kyvystä hyödyntää sisäisiä ja ulkoisia tietovarantoja toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa.Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Teoriaosassa suoritetussa käsiteanalyysissä kyseenalaistetaan käsitys, jossa valmistelu nähdään itsenäisenä kunnallisen päätöksenteon vaiheena. Käsiteanalyysiin perustuen valmistelu määritellään kompleksiseksi prosessiksi, joka koostuu sekä kuntayhteisön sisäisistä että kuntayhteisön ja toimintaympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista. Vuorovaikutuksen avulla tavoitellaan sekä informaation puutteesta johtuvan epävarmuuden että informaation monitulkintaisuudesta johtuvan epäselvyyden vähentämistä. Tämän lisäksi tutkimuksen teoreettisessa osassa konstruoidaan lähinnä kompleksisuusteorioista johdettujen käsitteiden pohjalta tulkintakehys, jonka avulla muodostetaan kokonaiskuva kunnallisen päätöksenteon valmistelutyön vuorovaikutusprosesseihin liittyvistä tekijöistä, joiden voidaan arvioida vaikuttavan hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamiseen. Tutkimuksen empiirinen osa on tapaustutkimus, jossa tarkastelu kohdistetaan johtavien viranhaltijoiden ja kunnanhallituksen muodostamaan valmistelusysteemiin. Hallinnollisten rakenteiden sijaan tutkimuksessa keskitytään valmistelusysteemin sisäisiin sekä systeemin ja sen ympäristön välisiin muodollisiin ja epämuodollisiin tieto- ja vuorovaikutusprosesseihin. Näin koetellaan ja täsmennetään teoreettisessa osassa hahmoteltua viitekehystä. Empiirisessä osassa täsmennetty viitekehys koostuu kuudesta ominaisuudesta, jotka ovat (i) vuorovaikutus, (ii) luottamus, (iii) merkityksellistäminen, (iv) sisäiset mekanismit, (v) monimuotoisuus sekä (vi) aika ja yhteisevoluutio. Kukin ominaisuus jakautuu kahdesta neljään komponenttiin. Empiirinen aineisto koostuu 21 johtavan viranhaltijan ja luottamushenkilön teemahaastatteluista Loimaalla ja Alastarolla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään kirjallista aineistoa, kuten kokousasiakirjoja ja paikallislehdessä julkaistuja kirjoituksia.Tutkimuksen päätuloksena esitetty kuuden ominaisuuden viitekehys osoittaa, että huomion kiinnittäminen valmistelusysteemin näkymättömään dynamiikkaan ja toimijoiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin piirtää uudenlaisen kuvan kunnallisen päätöksenteon valmistelutyön haasteista. Tutkimuksessa todetaankin, että valmistelusysteemin pinnanalaisiin vuorovaikutusprosesseihin liittyy potentiaalia, jonka tunnistaminen ja hyödyntäminen voi edistää valmistelutyön tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamista. Potentiaalin realisoiminen edellyttää ainakin sitä, että valmisteluprosessiin kuuluvat vastakkaiset intressit sekä valmistelusysteemin sisäiset ja ulkoiset jännitteet ymmärretään erimielisyyden sijaan valmistelusysteemin mahdollisuuksiksi selvitä yhä monimutkaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kysymys on pitkälti siitä, että kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä löydetään sopiva tasapaino päämäärätietoisen ja tehokkuutta lisäävän konvergentin ajattelun sekä luovuutta edistävän ja uusia vaihtoehtoja tuottavan divergentin ajattelun välille.Tutkimuksen johtopäätöksissä kuusi ominaisuutta sijoitetaan divergenssi konvergenssiakseleiden muodostamaan nelikenttään. Nelikentän lohkot on nimetty seuraavasti: ideaköyhä tehoton valmistelu , ideaköyhä tehokas valmistelu , idearikas tehoton valmistelu sekä idearikas tehokas valmistelu . Nelikenttä toimii teoreettiseen analyysiin ja empiiriseen aineistoon perustuvana tiivistelmänä siitä, mitkä kunkin kuuden ominaisuuden piirteet ovat relevantteja kussakin lohkossa ja miten ne ilmenevät. Nelikentästä johdetaan kuusi teesiä, joiden avulla vastataan tutkimuksen empiirisessä osassa asetettuihin tutkimusongelmiin. Lisäksi johtopäätöksissä esitetään nelikenttään ja teeseihin pohjautuvia ideoita käytännön kunnallishallinnon kehittämiseksi.Asiasanat: asian valmistelu, kunnallinen päätöksenteko, kunnallishallinto, tietojohtaminen, kompleksisuusteoria.

AB - Tutkimuksen kohteena on kunnallisen päätöksenteon valmistelutyö. Tutkimuksessa tarkastellaan tieto- ja kommunikaatioprosessien merkitystä kunnallisen päätöksenteon valmistelutyön tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisessa. Implisiittisenä oletuksena on, että valmistelutyössä tarvitaan tehokkuuden ohella kykyä tuottaa luovia ja innovatiivisia ratkaisuvaihtoehtoja yhä monimutkaisempiin ongelmiin. Tutkimuksen taustalla on verraten yleinen käsitys, jonka mukaan kunnallinen päätöksenteko on valmisteltujen esitysten hyväksymistä ja todellista valtaa käytetään asioiden valmistelussa. Lisäksi tutkimuksessa katsotaan, että kunnan toimintaympäristön muuttuminen yhä dynaamisemmaksi ja kompleksisemmaksi merkitsee kunnallishallinnolle ja erityisesti valmistelutyölle uusia vaatimuksia. Ulkoisen toimintaympäristön muutosten ohella myös kuntayhteisön sisäiset paineet lisäävät tarvetta uudenlaisten toimintatapojen kehittämiselle. Tässä tutkimuksessa muutos ymmärretään mahdollisuudeksi, jossa perinteisiä byrokraattisia toimintatapoja korvataan avoimeen vuorovaikutukseen perustuvilla työskentelymuodoilla.Kunnallinen päätöksenteko sisältää sekä yksinkertaisia ja nopeasti valmisteltavia asioita että asioita, jotka edellyttävät useita käsittelykertoja eri toimielimissä ja vuorovaikutusta kuntaorganisaation ja erilaisten sidosryhmien välillä, mistä taas seuraa se, että erilaiset asiat vaativat erilaisia lähestymistapoja ja valmistelumalleja. Tämän tutkimuksen piiriin kuuluvien asioiden luonnetta kuvataan ilkeän ongelman käsitteellä, jolla viitataan ongelmiin, joihin liittyy ristiriitaisia tulkintoja, useita erilaisia ja keskenään kilpailevia selitysmalleja sekä yksittäisten ongelmien kytkeytymistä osaksi laajempaa kokonaisuutta.Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja monitieteellinen. Tutkimuksella on selkeitä liittymäkohtia tietojohtamisen tutkimusperinteeseen, sillä kuntayhteisön menestymisen katsotaan riippuvan sen kyvystä hyödyntää sisäisiä ja ulkoisia tietovarantoja toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa.Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Teoriaosassa suoritetussa käsiteanalyysissä kyseenalaistetaan käsitys, jossa valmistelu nähdään itsenäisenä kunnallisen päätöksenteon vaiheena. Käsiteanalyysiin perustuen valmistelu määritellään kompleksiseksi prosessiksi, joka koostuu sekä kuntayhteisön sisäisistä että kuntayhteisön ja toimintaympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista. Vuorovaikutuksen avulla tavoitellaan sekä informaation puutteesta johtuvan epävarmuuden että informaation monitulkintaisuudesta johtuvan epäselvyyden vähentämistä. Tämän lisäksi tutkimuksen teoreettisessa osassa konstruoidaan lähinnä kompleksisuusteorioista johdettujen käsitteiden pohjalta tulkintakehys, jonka avulla muodostetaan kokonaiskuva kunnallisen päätöksenteon valmistelutyön vuorovaikutusprosesseihin liittyvistä tekijöistä, joiden voidaan arvioida vaikuttavan hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamiseen. Tutkimuksen empiirinen osa on tapaustutkimus, jossa tarkastelu kohdistetaan johtavien viranhaltijoiden ja kunnanhallituksen muodostamaan valmistelusysteemiin. Hallinnollisten rakenteiden sijaan tutkimuksessa keskitytään valmistelusysteemin sisäisiin sekä systeemin ja sen ympäristön välisiin muodollisiin ja epämuodollisiin tieto- ja vuorovaikutusprosesseihin. Näin koetellaan ja täsmennetään teoreettisessa osassa hahmoteltua viitekehystä. Empiirisessä osassa täsmennetty viitekehys koostuu kuudesta ominaisuudesta, jotka ovat (i) vuorovaikutus, (ii) luottamus, (iii) merkityksellistäminen, (iv) sisäiset mekanismit, (v) monimuotoisuus sekä (vi) aika ja yhteisevoluutio. Kukin ominaisuus jakautuu kahdesta neljään komponenttiin. Empiirinen aineisto koostuu 21 johtavan viranhaltijan ja luottamushenkilön teemahaastatteluista Loimaalla ja Alastarolla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään kirjallista aineistoa, kuten kokousasiakirjoja ja paikallislehdessä julkaistuja kirjoituksia.Tutkimuksen päätuloksena esitetty kuuden ominaisuuden viitekehys osoittaa, että huomion kiinnittäminen valmistelusysteemin näkymättömään dynamiikkaan ja toimijoiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin piirtää uudenlaisen kuvan kunnallisen päätöksenteon valmistelutyön haasteista. Tutkimuksessa todetaankin, että valmistelusysteemin pinnanalaisiin vuorovaikutusprosesseihin liittyy potentiaalia, jonka tunnistaminen ja hyödyntäminen voi edistää valmistelutyön tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamista. Potentiaalin realisoiminen edellyttää ainakin sitä, että valmisteluprosessiin kuuluvat vastakkaiset intressit sekä valmistelusysteemin sisäiset ja ulkoiset jännitteet ymmärretään erimielisyyden sijaan valmistelusysteemin mahdollisuuksiksi selvitä yhä monimutkaisemmaksi käyvässä maailmassa. Kysymys on pitkälti siitä, että kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä löydetään sopiva tasapaino päämäärätietoisen ja tehokkuutta lisäävän konvergentin ajattelun sekä luovuutta edistävän ja uusia vaihtoehtoja tuottavan divergentin ajattelun välille.Tutkimuksen johtopäätöksissä kuusi ominaisuutta sijoitetaan divergenssi konvergenssiakseleiden muodostamaan nelikenttään. Nelikentän lohkot on nimetty seuraavasti: ideaköyhä tehoton valmistelu , ideaköyhä tehokas valmistelu , idearikas tehoton valmistelu sekä idearikas tehokas valmistelu . Nelikenttä toimii teoreettiseen analyysiin ja empiiriseen aineistoon perustuvana tiivistelmänä siitä, mitkä kunkin kuuden ominaisuuden piirteet ovat relevantteja kussakin lohkossa ja miten ne ilmenevät. Nelikentästä johdetaan kuusi teesiä, joiden avulla vastataan tutkimuksen empiirisessä osassa asetettuihin tutkimusongelmiin. Lisäksi johtopäätöksissä esitetään nelikenttään ja teeseihin pohjautuvia ideoita käytännön kunnallishallinnon kehittämiseksi.Asiasanat: asian valmistelu, kunnallinen päätöksenteko, kunnallishallinto, tietojohtaminen, kompleksisuusteoria.

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-15-1873-7

T3 - Tampere University of Technology. Publication

BT - Kompleksisuusteoreettinen tulkinta hallinnollisen tehokkuuden ja luovuuden yhteensovittamisesta kunnallisen päätöksenteon valmistelutyössä

PB - Tampere University of Technology

ER -