TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA

Tutkimustuotos

Standard

Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. / Liimatainen, Heikki; Nykänen, Lasse.

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne., 2014. 25 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti; Nro 89).

Tutkimustuotos

Harvard

Liimatainen, H & Nykänen, L 2014, Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti, Nro 89, Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

APA

Liimatainen, H., & Nykänen, L. (2014). Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. (Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti; Nro 89). Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Vancouver

Liimatainen H, Nykänen L. Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne., 2014. 25 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti; 89).

Author

Liimatainen, Heikki ; Nykänen, Lasse. / Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne., 2014. 25 Sivumäärä (Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti; 89).

Bibtex - Lataa

@book{be49c9bc388d45b4ba53f6c34f8b6182,
title = "Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA",
abstract = "Kuorma-autokanta muuttuu jatkuvasti, kun uusia kuorma-autoja tulee kantaan ja vanhoja poistuu. My{\"o}s kuorma-autojen k{\"a}ytt{\"o} muuttuu. Tutkimuksessa yhdistet{\"a}{\"a}n kuorma-autokannan kehittymist{\"a} kuvaavat tiedot kuorma-autojen k{\"a}yt{\"o}n kehittymist{\"a} kuvaaviin tietoihin ja muodostetaan n{\"a}in kuva siit{\"a}, miten kuorma-autojen ja niiden k{\"a}yt{\"o}n kehitys vaikuttaa energiankulutukseen ja p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. Menetelm{\"a}n{\"a} on tieliikenteen tavarankuljetustilaston analyysi ja tietojen yhdist{\"a}minen VTT:n LIPASTO-j{\"a}rjestelm{\"a}n polttoaineenkulutus- ja p{\"a}{\"a}st{\"o}tietoihin. Tutkimuksessa arvioidaan my{\"o}s lokakuussa 2013 voimaan tulleiden kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutosten vaikutuksia. Kuorma-autokannan uusiutuminen on vahvasti sidoksissa kansantalouden yleiseen kehitykseen ja t{\"a}st{\"a} johtuvaan kuljetuskysynn{\"a}n muutoksiin. Kuorma-autojen ensirekister{\"o}intien v{\"a}hentyminen huonossa taloudellisessa tilanteessa vaikuttaa koko kuorma-autojen elinkaaren ajan suurempina p{\"a}{\"a}st{\"o}in{\"a} ja energiankulutuksena. Suomen kuorma-autokanta on hyvin vanhaa. Kuorma-autokannan keski-ik{\"a}{\"a} t{\"a}rke{\"a}mpi on kuitenkin kuorma-autojen tuotannollinen keski-ik{\"a}, eli eri-ik{\"a}isten kuorma-autojen osuus liikennesuoritteesta. Tuotannollinen keski-ik{\"a} vaihtelee merkitt{\"a}v{\"a}sti toimialojen v{\"a}lill{\"a}. My{\"o}s luvanvaraisessa liikenteess{\"a} olevien ja yksityisten kuorma-autojen tuotannollinen keski-ik{\"a} on hyvin erilainen. Esitetyt arviot kuorma-autojen mittojen ja massojen korotusten vaikutuksista ovat tutkimuksen perusteella eritt{\"a}in optimistisia. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen perusteella massarajojen korotusten teoreettiset kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat siirtym{\"a}aikana 2013–2018 enint{\"a}{\"a}n 116 miljoonaa euroa vuodessa ja siirtym{\"a}ajan j{\"a}lkeen enint{\"a}{\"a}n 189 miljoonaa euroa vuodessa. N{\"a}m{\"a} s{\"a}{\"a}st{\"o}t toteutuvat, jos mitta- ja massarajojen korotukset hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}isesti niiss{\"a} kuljetuksissa, jotka vuonna 2012 olivat t{\"a}yteen kuormattuja. Mitta- ja massarajojen korotusten toteutuneita vaikutuksia tulee tutkia tieliikenteen tavarankuljetustilaston tietojen pohjalta tulevina vuosina todellisten hy{\"o}tyjen selvitt{\"a}miseksi.",
author = "Heikki Liimatainen and Lasse Nyk{\"a}nen",
note = "Poistettu tupla r=677<br/>Contribution: organisation=tlo,FACT1=1<br/>Portfolio EDEND: 2014-03-15",
year = "2014",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3225-2",
series = "Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti",
publisher = "Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne.",
number = "89",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA

AU - Liimatainen, Heikki

AU - Nykänen, Lasse

N1 - Poistettu tupla r=677<br/>Contribution: organisation=tlo,FACT1=1<br/>Portfolio EDEND: 2014-03-15

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Kuorma-autokanta muuttuu jatkuvasti, kun uusia kuorma-autoja tulee kantaan ja vanhoja poistuu. Myös kuorma-autojen käyttö muuttuu. Tutkimuksessa yhdistetään kuorma-autokannan kehittymistä kuvaavat tiedot kuorma-autojen käytön kehittymistä kuvaaviin tietoihin ja muodostetaan näin kuva siitä, miten kuorma-autojen ja niiden käytön kehitys vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöihin. Menetelmänä on tieliikenteen tavarankuljetustilaston analyysi ja tietojen yhdistäminen VTT:n LIPASTO-järjestelmän polttoaineenkulutus- ja päästötietoihin. Tutkimuksessa arvioidaan myös lokakuussa 2013 voimaan tulleiden kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutosten vaikutuksia. Kuorma-autokannan uusiutuminen on vahvasti sidoksissa kansantalouden yleiseen kehitykseen ja tästä johtuvaan kuljetuskysynnän muutoksiin. Kuorma-autojen ensirekisteröintien vähentyminen huonossa taloudellisessa tilanteessa vaikuttaa koko kuorma-autojen elinkaaren ajan suurempina päästöinä ja energiankulutuksena. Suomen kuorma-autokanta on hyvin vanhaa. Kuorma-autokannan keski-ikää tärkeämpi on kuitenkin kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä, eli eri-ikäisten kuorma-autojen osuus liikennesuoritteesta. Tuotannollinen keski-ikä vaihtelee merkittävästi toimialojen välillä. Myös luvanvaraisessa liikenteessä olevien ja yksityisten kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä on hyvin erilainen. Esitetyt arviot kuorma-autojen mittojen ja massojen korotusten vaikutuksista ovat tutkimuksen perusteella erittäin optimistisia. Tämän tutkimuksen perusteella massarajojen korotusten teoreettiset kustannussäästöt ovat siirtymäaikana 2013–2018 enintään 116 miljoonaa euroa vuodessa ja siirtymäajan jälkeen enintään 189 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä säästöt toteutuvat, jos mitta- ja massarajojen korotukset hyödynnetään täysimääräisesti niissä kuljetuksissa, jotka vuonna 2012 olivat täyteen kuormattuja. Mitta- ja massarajojen korotusten toteutuneita vaikutuksia tulee tutkia tieliikenteen tavarankuljetustilaston tietojen pohjalta tulevina vuosina todellisten hyötyjen selvittämiseksi.

AB - Kuorma-autokanta muuttuu jatkuvasti, kun uusia kuorma-autoja tulee kantaan ja vanhoja poistuu. Myös kuorma-autojen käyttö muuttuu. Tutkimuksessa yhdistetään kuorma-autokannan kehittymistä kuvaavat tiedot kuorma-autojen käytön kehittymistä kuvaaviin tietoihin ja muodostetaan näin kuva siitä, miten kuorma-autojen ja niiden käytön kehitys vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöihin. Menetelmänä on tieliikenteen tavarankuljetustilaston analyysi ja tietojen yhdistäminen VTT:n LIPASTO-järjestelmän polttoaineenkulutus- ja päästötietoihin. Tutkimuksessa arvioidaan myös lokakuussa 2013 voimaan tulleiden kuorma-autojen mitta- ja massarajojen muutosten vaikutuksia. Kuorma-autokannan uusiutuminen on vahvasti sidoksissa kansantalouden yleiseen kehitykseen ja tästä johtuvaan kuljetuskysynnän muutoksiin. Kuorma-autojen ensirekisteröintien vähentyminen huonossa taloudellisessa tilanteessa vaikuttaa koko kuorma-autojen elinkaaren ajan suurempina päästöinä ja energiankulutuksena. Suomen kuorma-autokanta on hyvin vanhaa. Kuorma-autokannan keski-ikää tärkeämpi on kuitenkin kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä, eli eri-ikäisten kuorma-autojen osuus liikennesuoritteesta. Tuotannollinen keski-ikä vaihtelee merkittävästi toimialojen välillä. Myös luvanvaraisessa liikenteessä olevien ja yksityisten kuorma-autojen tuotannollinen keski-ikä on hyvin erilainen. Esitetyt arviot kuorma-autojen mittojen ja massojen korotusten vaikutuksista ovat tutkimuksen perusteella erittäin optimistisia. Tämän tutkimuksen perusteella massarajojen korotusten teoreettiset kustannussäästöt ovat siirtymäaikana 2013–2018 enintään 116 miljoonaa euroa vuodessa ja siirtymäajan jälkeen enintään 189 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä säästöt toteutuvat, jos mitta- ja massarajojen korotukset hyödynnetään täysimääräisesti niissä kuljetuksissa, jotka vuonna 2012 olivat täyteen kuormattuja. Mitta- ja massarajojen korotusten toteutuneita vaikutuksia tulee tutkia tieliikenteen tavarankuljetustilaston tietojen pohjalta tulevina vuosina todellisten hyötyjen selvittämiseksi.

M3 - Commissioned report

SN - 978-952-15-3225-2

T3 - Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti

BT - Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA

PB - Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

ER -