TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Kysynnän jousto - Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli): Loppuraportti

Tutkimustuotos

Standard

Kysynnän jousto - Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) : Loppuraportti. / Järventausta, Pertti; Repo, Sami ; Trygg, Petri; Rautiainen, Antti; Mutanen, Antti; Lummi, Kimmo; Supponen, Antti; Heljo, Juhani; Sorri, Jaakko; Harsia, Pirkko; Honkiniemi, Martti; Kallioharju, Kari; Piikkilä, Veijo; Luoma, Jaakko; Partanen, Jarmo; Honkapuro, Samuli ; Valtonen, Petri; Tuunanen, Jussi; Belonogova, Nadezda.

Tampere : Tampereen teknilllinen yliopisto, 2015. 360 s.

Tutkimustuotos

Harvard

Järventausta, P, Repo, S, Trygg, P, Rautiainen, A, Mutanen, A, Lummi, K, Supponen, A, Heljo, J, Sorri, J, Harsia, P, Honkiniemi, M, Kallioharju, K, Piikkilä, V, Luoma, J, Partanen, J, Honkapuro, S, Valtonen, P, Tuunanen, J & Belonogova, N 2015, Kysynnän jousto - Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli): Loppuraportti. Tampereen teknilllinen yliopisto, Tampere.

APA

Vancouver

Author

Järventausta, Pertti ; Repo, Sami ; Trygg, Petri ; Rautiainen, Antti ; Mutanen, Antti ; Lummi, Kimmo ; Supponen, Antti ; Heljo, Juhani ; Sorri, Jaakko ; Harsia, Pirkko ; Honkiniemi, Martti ; Kallioharju, Kari ; Piikkilä, Veijo ; Luoma, Jaakko ; Partanen, Jarmo ; Honkapuro, Samuli ; Valtonen, Petri ; Tuunanen, Jussi ; Belonogova, Nadezda. / Kysynnän jousto - Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) : Loppuraportti. Tampere : Tampereen teknilllinen yliopisto, 2015. 360 Sivumäärä

Bibtex - Lataa

@book{d8a7e38d6533417e974c8399326a55c6,
title = "Kysynn{\"a}n jousto - Suomeen soveltuvat k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhti{\"o}ille (DR pooli): Loppuraportti",
abstract = "Perinteisess{\"a} s{\"a}hk{\"o}energiaj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} vaihtelevaan kulutukseen on sopeuduttu tuotantoa s{\"a}{\"a}t{\"a}m{\"a}ll{\"a} esim. vesivoima- ja lauhdevoimalaitosten avulla. Jatkossa yh{\"a} suurempi osa tuotannosta on sellaista, jota ei teknisesti voida tai ei taloudellisesti kannata s{\"a}{\"a}t{\"a}{\"a}, kuten s{\"a}{\"a}riippuva tuuli- ja aurinkovoima, sek{\"a} tasaisesti ajettava ydinvoima. Kuormitus tarjoaa edullisen ratkaisun lis{\"a}t{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n joustavuutta ainoastaan s{\"a}{\"a}t{\"o}kapasiteetiksi rakennettavan s{\"a}hk{\"o}ntuotannon sijaan. Tuntitason tehotasapainon hallinnan lis{\"a}ksi joustavasti ohjattavissa oleva kuormitus muodostaa merkitt{\"a}v{\"a}n potentiaalin my{\"o}s voimaj{\"a}rjestelm{\"a}n erilaisille nopeille reserveille. N{\"a}iden tarve korostuu j{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} olevan py{\"o}riv{\"a}n massan (inertian) m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hentyess{\"a}.Valtakunnallisten tehohuippujen aikaan s{\"a}hk{\"o}energian hinta yleens{\"a} nousee selv{\"a}sti. Samaan aikaan k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} on yleens{\"a} paljon p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheuttavia energiantuotantomuotoja. Kysynn{\"a}n jouston avulla voidaan s{\"a}hk{\"o}nkulutusta siirt{\"a}{\"a} kalliista tehohuipuista edullisempiin ajankohtiin. Mik{\"a}li kysynt{\"a}jouston seurauksena tuotanto muuttuu esimerkiksi hiililauhteella tuotetusta s{\"a}hk{\"o}st{\"a} vesivoimaksi, pienentyv{\"a}t my{\"o}s s{\"a}hk{\"o}ntuotannon p{\"a}{\"a}st{\"o}t. S{\"a}hk{\"o}njakeluverkon tasolla saattaa kuitenkin esiinty{\"a} tilanteita, jolloin paikallisen verkon huippukuormitus osuu ajankohtaan, jolloin halpa energia ja kysynn{\"a}n jousto lis{\"a}isiv{\"a}t entisest{\"a}{\"a}n verkon huippukuormitusta. T{\"a}m{\"a} lis{\"a}{\"a} osaltaan kysynn{\"a}n jouston problematiikkaa.Ilmastonmuutoksen hillitseminen on taustalla my{\"o}s uusissa rakentamiseen liittyviss{\"a} energiatehokkuusm{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a}, joiden tavoitteena on ohjata rakentamista yh{\"a} energiatehokkaampaan ja uusiutuvia energial{\"a}hteit{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}{\"a}n suuntaan. Energiatehokkuutta arvioitaessa tuleekin kiinnitt{\"a}{\"a} aikaisempaa enemm{\"a}n huomiota my{\"o}s hetkellisiin tehohuippuihin ja k{\"a}ytt{\"o}profiileihin. Kysynn{\"a}n jouston tarve ja tavoitteet tulee n{\"a}hd{\"a} my{\"o}s tarpeellisena osana tulevassa l{\"a}hes nollaenergia eli nZEB-rakentamisessa.Kysynn{\"a}n jousto sis{\"a}lt{\"a}{\"a} laajan joukon erilaisia toimintoja, joiden merkitys, tarve ja ansaintalogiikka vaihtelevat toimijan n{\"a}k{\"o}kulmasta. Kysynn{\"a}n joustolla voidaan ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} v{\"a}lillinen esimerkiksi hinnoittelurakenteilla toteutettava vaikuttaminen asiakkaan k{\"a}ytt{\"a}ytymiseen, vaihtelevaan energian hintaan pohjautuvat suorat ohjaustoimenpiteet sek{\"a} siirto- ja jakeluverkon tarpeista tulevat ohjaukset, kuten. kuorman toimiminen kantaverkkoyhti{\"o}n reservin{\"a} tai y{\"o}tariffiin kytketyn kuorman porrastaminen. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kysynn{\"a}n jouston mahdollisuuksia ja tarpeita eri toimijoiden n{\"a}k{\"o}kulmasta:- Kantaverkkoyhti{\"o}lle kysynn{\"a}n jousto tarjoaa mahdollisuuksia tehotasapainon hallintaan ja taajuuden s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"o}n k{\"a}ytt{\"o}- ja h{\"a}iri{\"o}reservien osalta sek{\"a} mahdollisesti my{\"o}s joustavuutta tehopula -tilanteiden hallintaan.- S{\"a}hk{\"o}n v{\"a}hitt{\"a}ismyyj{\"a} voi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} kysynn{\"a}n joustoa s{\"a}hk{\"o}n hankinnan suunnittelussa, tasevastaavana oman taseensa hallinnassa muiden toimenpiteiden rinnalla, s{\"a}{\"a}t{\"o}s{\"a}hk{\"o}markkinoiden tarjouksissa sek{\"a} uusien tuotteiden ja oman liiketoiminnan kehitt{\"a}misess{\"a}.- Jakeluverkkoyhti{\"o} voi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} kysynn{\"a}n jouston mahdollisuuksia pitk{\"a}n aikav{\"a}lin verkon suunnittelussa verkon mitoitustehon n{\"a}k{\"o}kulmasta sek{\"a} reaaliaikaisessa k{\"a}ytt{\"o}toiminnassa esim. poikkeustilanteiden aikaisen huipputehon hallinnassa.- S{\"a}hk{\"o}n loppuk{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n n{\"a}k{\"o}kulmasta kysynn{\"a}n jousto mahdollistaa mm. s{\"a}hk{\"o}n k{\"a}yt{\"o}n edullisen hinnan aikana, ostos{\"a}hk{\"o}n v{\"a}hent{\"a}misen, oman pientuotannon t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}isen hy{\"o}dynt{\"a}misen, huipputehojen pienent{\"a}misen sek{\"a} mahdollisesti liittym{\"a}koon rajoittamisen.- Laite- ja j{\"a}rjestelm{\"a}toimittajille sek{\"a} palvelun tarjoajille (esim. kuormia aggregoiva ”jousto- operaattori”) kysynn{\"a}n jousto tarjoaa uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia.Kysynn{\"a}n jouston laajamittainen hy{\"o}dynt{\"a}minen edellytt{\"a}{\"a} eri toimijoiden v{\"a}list{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a}. Et{\"a}luettavat energiamittarit (AMR, Automated Meter Reading), joiden osalta Suomi on edell{\"a}k{\"a}vij{\"a} maailmanlaajuisesti, mahdollistavat todelliseen tuntikulutukseen pohjautuvan taseselvityksen sek{\"a} v{\"a}hitt{\"a}ismarkkinoille uusia tuntihinnoitteluun perustuvia hinnoittelumalleja. N{\"a}m{\"a} puolestaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen kysynn{\"a}n jouston tuntimarkkinoille. Lis{\"a}ksi et{\"a}luentaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n jo t{\"a}n{\"a} p{\"a}iv{\"a}n{\"a} kuormien ohjaamiseen asiakkaan k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevien tariffien mukaisesti (esim. y{\"o}-/p{\"a}iv{\"a}s{\"a}hk{\"o}). Olemassa olevaa AMR-infrastruktuuria on kansantaloudellisessa mieless{\"a} j{\"a}rkev{\"a}{\"a} k{\"a}ytt{\"a}{\"a} my{\"o}s suoraan kuorman ohjaukseen siin{\"a} m{\"a}{\"a}rin kuin asennettu infrastruktuuri sen mahdollistaa.Kysynn{\"a}n jouston potentiaalia tarkasteltiin energian kulutuksen ja tyypillisimpien laitetehojen l{\"a}ht{\"o}kohdista. Vuodenajasta, vuorokaudesta ja vuorokauden tunnista riippuen potentiaalit vaihtelevat voimakkaasti. Suurimmat ohjauspotentiaalit ovat l{\"a}mmityskaudella s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksess{\"a} sek{\"a} k{\"a}ytt{\"o}veden l{\"a}mmityksess{\"a} l{\"a}pi vuoden. Mahdollisuuksia on my{\"o}s isompien kiinteist{\"o}jen ilmanvaihdon, j{\"a}{\"a}hdytyksen ja valaistuksen ohjauksessa sek{\"a} mm. ulkovalaistuksessa, autol{\"a}mmityksiss{\"a}, erilaisissa lis{\"a}l{\"a}mmitysvastuksissa sek{\"a} erikoiskohteissa, kuten kasvihuoneet.Tehtyjen analyysien ja verkkoyhti{\"o}ille tehdyn kyselyn perusteella AMR-mittareiden ohjausaikatauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW p{\"a}{\"a}osin erilaista s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys- ja l{\"a}mminvesivaraajakuormaa. T{\"a}m{\"a} ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n hyvinkin nopeasti, ja hy{\"o}dynnett{\"a}viss{\"a} esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n toteutus vaatii kuitenkin viel{\"a} tietoj{\"a}rjestelm{\"a}rajapintojen standardointia siten, ett{\"a} ohjaussignaalit kulkevat saumattomasti s{\"a}hk{\"o}nmyyjien ja verkkoyhti{\"o}iden v{\"a}lill{\"a}. AMR-mittareiden ns. kuormanohjausreleeseen on kytkettyn{\"a} samaa suuruusluokkaa oleva m{\"a}{\"a}r{\"a} ohjattavaa kuormaa, jota voitaisiin hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} p{\"a}iv{\"a}n sis{\"a}ll{\"a} tapahtuvissa ohjauksissa (intra-day (Elbas), s{\"a}{\"a}t{\"o}s{\"a}hk{\"o}markkina). Riitt{\"a}v{\"a}n nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon sek{\"a} mittareiden ja keskusten asennuksiin liittyy ohjausaikatauluun perustuvaan ohjaukseen verrattuna enemm{\"a}n teknisi{\"a} haasteita. Jakeluverkkoyhti{\"o}iden valvontamallia, esim. innovaatiokannustimen muodossa, tuleekin kehitt{\"a}{\"a} siten, ett{\"a} se luo kannusteita verkkoyhti{\"o}ille edist{\"a}{\"a} AMR-mittareiden kautta ohjattavissa olevan ohjauspotentiaalin t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a}.Day-ahead ja intra-day markkinoita merkitt{\"a}v{\"a}mm{\"a}n taloudellisen potentiaalin tarjoavat kantaverkkoyhti{\"o}n olemassa olevat, maailmanlaajuisesti edistykselliset, k{\"a}ytt{\"o}- ja h{\"a}iri{\"o}reservimarkkinat. Nykyist{\"a} AMR –teknologiaa ei voida sellaisenaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} nopeisiin ohjauksiin, vaan reservimarkkinoille tarjottava kuorman ohjaus vaatii teknisesti kehittyneempi{\"a} ratkaisuja. Todenn{\"a}k{\"o}isesti reservimarkkinoille tarjottava kysynn{\"a}n jousto laajenee ensin isompien kiinteist{\"o}jen kuormien ohjauksista; esim. reservimarkkinoille hyvin soveltuvat ilmanvaihto-, j{\"a}{\"a}hdytys- ja valaistuskuormat muodostavat satojen megawattien suuruisen kuormituksen valtakunnan tasolla.Isompien kiinteist{\"o}jen (palvelu-, liike ja toimistorakennukset) ohjauksissa kiinteist{\"o}automaatioj{\"a}rjestelm{\"a}t ovat ensisijainen ratkaisu kysynn{\"a}n jouston toimintojen kehitt{\"a}miseen. My{\"o}s pienasiakkaiden (kotitalous- ja vapaa-ajan kiinteist{\"o}t) kuormien ohjauksissa tarvitaan AMR-mittaria kehittyneempi{\"a} j{\"a}rjestelmi{\"a}, jos halutaan tarjota ohjauksia reservimarkkinoille tai toteutetaan {\"a}lykk{\"a}{\"a}mpi{\"a} ohjauksia, esim. kun asiakkaalla on omaa pientuotantoa. Taloudellinen kannattavuus on yleisesti ottaen sit{\"a} parempi, mit{\"a} reaaliaikaisemmilla markkinoilla operoidaan.S{\"a}hk{\"o}n myyj{\"a}n n{\"a}k{\"o}kulmasta Day-ahead tai intra-day markkinoihin tai tasehallintaan liittyv{\"a}ll{\"a} kysynn{\"a}n joustolla saavutettavien taloudellisten hy{\"o}tyjen realisoitumista edesauttaa se, ett{\"a} kysynn{\"a}n jouston toteutukseen vaadittava infrastruktuuri on l{\"a}hes valmiina. Mik{\"a}li kysynt{\"a}joustotuotteen tarjoaa joku muu kuin asiakkaan s{\"a}hk{\"o}nmyyj{\"a}, tulee luoda menettely, jolla ratkaistaan tasevastuuseen liittyv{\"a}t kysymykset.S{\"a}hk{\"o}nmyyj{\"a}ll{\"a} ja jakeluverkkoyhti{\"o}ll{\"a} on periaatteellinen eturistiriita suhteessa kysynn{\"a}n joustoon. Kun kuormituksia ohjataan kaikille asiakkaille yhten{\"a}isen ohjaussignaalin, kuten s{\"a}hk{\"o}n markkinahinnan perusteella, v{\"a}henee normaali kuormien risteily, mik{\"a} kasvattaa verkon tehoja. Tehopohjaisen maksukomponentin sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} siirtotariffi puolestaan luo asiakkaalle kannusteen kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota my{\"o}s omiin huipputehoihin. Todellisella jakeluverkolla ja kuormitustiedoilla tehdyiss{\"a} simuloinneissa ilmeni, ett{\"a} tarkastellussa jakeluverkossa huipputehot (suurin tuntikeskiteho) kasvavat merkitt{\"a}v{\"a}sti, mik{\"a}li kuormia ohjataan markkinaperusteisesti. T{\"a}t{\"a} kuormien kasvua on simulointien perusteella mahdollista tasoittaa tehopohjaisilla siirtotariffeilla. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan toteuttaa esim. asiakkaan toteutuneeseen huipputehoon tai liittymispisteeseen m{\"a}{\"a}riteltyyn tehorajaan tai -kaistaan perustuvan maksukomponentin avulla. S{\"a}hk{\"o}n myyj{\"a}n hinnoittelu voi siit{\"a} huolimatta perustua edelleen tuntihinnoitteluun, esim. spot-hintaan, jolloin asiakkailla on kannuste optimoida kuormia my{\"o}s markkinahintojen perusteella. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan n{\"a}hd{\"a} jopa edellytyksen{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}n kokonaistehokkuuden toteutumisen n{\"a}k{\"o}kulmasta, jotta markkinahinta-pohjaisella ohjauksella saavutettava hy{\"o}ty ei eliminoidu verkon kapasiteettitarpeen kasvamisena ja siten asiakkaiden korkeampina siirtomaksuina.Keskeist{\"a} kysynn{\"a}n jouston laajamittaiselle hy{\"o}dynt{\"a}miselle on muodostaa kokonaisvaltainen n{\"a}kemys kysynn{\"a}n jouston toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden mahdollisesti ristikk{\"a}isist{\"a}kin rooleista, kaikkien toimijoiden liiketoimintaa tukevasta markkinamallista, tiedonsiirtorajapintojen yhteensovittamisesta sek{\"a} kysynn{\"a}n joustoa edist{\"a}v{\"a}n lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n kehitt{\"a}misest{\"a}. Erityisesti kysynt{\"a}jouston ansaintalogiikka vaatii kehitt{\"a}mist{\"a}, asiakkaiden ymm{\"a}rryst{\"a} tulee lis{\"a}t{\"a} ja asiakkaille tulee tarjota kannusteita kysynn{\"a}n joustoon osallistumiseen. Kuorman ohjauksen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto edellytt{\"a}{\"a} my{\"o}s uusien ja uusittavien kiinteist{\"o}jen s{\"a}hk{\"o}verkon ja laitevalintojen suunnittelun tavoitteellista ohjausta. Lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"o}n liittyvien kysymysten lis{\"a}ksi keskeisi{\"a} esteit{\"a} kysynn{\"a}n jouston toteutumiselle yleisesti ovat hajanainen toimialakentt{\"a} (suuri m{\"a}{\"a}r{\"a} erilaisia toimijoita), standardoimattomat prosessit, tietoj{\"a}rjestelmien rajapinnat ja toimintavasteiden suuri hajonta, sek{\"a} asiakkaan kuormien ohjattavuustiedon puuttuminen.Tutkimusprojektin lopputuloksena esitet{\"a}{\"a}n lukuisa joukko toimenpiteit{\"a}, joilla voidaan edesauttaa laajamittaisen kysynn{\"a}n jouston yleistymist{\"a}. Vastuu toimenpiteist{\"a} jakautuu laajasti toimialan yrityksille (mm. s{\"a}hk{\"o}n myyj{\"a}t ja verkkoyhti{\"o}t), toimialan j{\"a}rjest{\"o}jen edustajille sek{\"a} viranomaisille. Toimenpiteet liittyv{\"a}t:- kysynn{\"a}n jouston tuotteistamiseen s{\"a}hk{\"o}n myyj{\"a}n ja jakeluverkkoyhti{\"o}n toimintojen osalta,- eri sidosryhmien informointiin ja koulutukseen,- toimintatapojen yhten{\"a}ist{\"a}miseen toimintaprosessien sek{\"a} teknisten j{\"a}rjestelmien osalta,- lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n, viranomaism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten ja ohjeiden kehitt{\"a}miseen, joihin sis{\"a}ltyy erityisesti verkkoliiketoiminnan valvontamallin ja rakennusm{\"a}{\"a}r{\"a}ysten kehitt{\"a}minen.Vaikka kysynn{\"a}n jouston laajamittainen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notto edellytt{\"a}{\"a} viel{\"a} paljon erilaisia toimenpiteit{\"a}, niin olemassa oleva infrastruktuuri ja markkinapaikat sek{\"a} meneill{\"a}{\"a}n oleva kehitysty{\"o} luo uskoa kysynn{\"a}n jouston laajamittaisen toteutuksen k{\"a}ynnistymiselle l{\"a}hitulevaisuudessa.",
author = "Pertti J{\"a}rventausta and Sami Repo and Petri Trygg and Antti Rautiainen and Antti Mutanen and Kimmo Lummi and Antti Supponen and Juhani Heljo and Jaakko Sorri and Pirkko Harsia and Martti Honkiniemi and Kari Kallioharju and Veijo Piikkil{\"a} and Jaakko Luoma and Jarmo Partanen and Samuli Honkapuro and Petri Valtonen and Jussi Tuunanen and Nadezda Belonogova",
note = "ORG=dee,0.6 ORG=rak,0.4 EXT={"}Piikkil{\"a}, Veijo{"}",
year = "2015",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3485-0",
publisher = "Tampereen teknilllinen yliopisto",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Kysynnän jousto - Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli)

T2 - Loppuraportti

AU - Järventausta, Pertti

AU - Repo, Sami

AU - Trygg, Petri

AU - Rautiainen, Antti

AU - Mutanen, Antti

AU - Lummi, Kimmo

AU - Supponen, Antti

AU - Heljo, Juhani

AU - Sorri, Jaakko

AU - Harsia, Pirkko

AU - Honkiniemi, Martti

AU - Kallioharju, Kari

AU - Piikkilä, Veijo

AU - Luoma, Jaakko

AU - Partanen, Jarmo

AU - Honkapuro, Samuli

AU - Valtonen, Petri

AU - Tuunanen, Jussi

AU - Belonogova, Nadezda

N1 - ORG=dee,0.6 ORG=rak,0.4 EXT="Piikkilä, Veijo"

PY - 2015

Y1 - 2015

N2 - Perinteisessä sähköenergiajärjestelmässä vaihtelevaan kulutukseen on sopeuduttu tuotantoa säätämällä esim. vesivoima- ja lauhdevoimalaitosten avulla. Jatkossa yhä suurempi osa tuotannosta on sellaista, jota ei teknisesti voida tai ei taloudellisesti kannata säätää, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima, sekä tasaisesti ajettava ydinvoima. Kuormitus tarjoaa edullisen ratkaisun lisätä järjestelmään joustavuutta ainoastaan säätökapasiteetiksi rakennettavan sähköntuotannon sijaan. Tuntitason tehotasapainon hallinnan lisäksi joustavasti ohjattavissa oleva kuormitus muodostaa merkittävän potentiaalin myös voimajärjestelmän erilaisille nopeille reserveille. Näiden tarve korostuu järjestelmässä olevan pyörivän massan (inertian) määrän vähentyessä.Valtakunnallisten tehohuippujen aikaan sähköenergian hinta yleensä nousee selvästi. Samaan aikaan käytössä on yleensä paljon päästöjä aiheuttavia energiantuotantomuotoja. Kysynnän jouston avulla voidaan sähkönkulutusta siirtää kalliista tehohuipuista edullisempiin ajankohtiin. Mikäli kysyntäjouston seurauksena tuotanto muuttuu esimerkiksi hiililauhteella tuotetusta sähköstä vesivoimaksi, pienentyvät myös sähköntuotannon päästöt. Sähkönjakeluverkon tasolla saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, jolloin paikallisen verkon huippukuormitus osuu ajankohtaan, jolloin halpa energia ja kysynnän jousto lisäisivät entisestään verkon huippukuormitusta. Tämä lisää osaltaan kysynnän jouston problematiikkaa.Ilmastonmuutoksen hillitseminen on taustalla myös uusissa rakentamiseen liittyvissä energiatehokkuusmääräyksissä, joiden tavoitteena on ohjata rakentamista yhä energiatehokkaampaan ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävään suuntaan. Energiatehokkuutta arvioitaessa tuleekin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota myös hetkellisiin tehohuippuihin ja käyttöprofiileihin. Kysynnän jouston tarve ja tavoitteet tulee nähdä myös tarpeellisena osana tulevassa lähes nollaenergia eli nZEB-rakentamisessa.Kysynnän jousto sisältää laajan joukon erilaisia toimintoja, joiden merkitys, tarve ja ansaintalogiikka vaihtelevat toimijan näkökulmasta. Kysynnän joustolla voidaan ymmärtää välillinen esimerkiksi hinnoittelurakenteilla toteutettava vaikuttaminen asiakkaan käyttäytymiseen, vaihtelevaan energian hintaan pohjautuvat suorat ohjaustoimenpiteet sekä siirto- ja jakeluverkon tarpeista tulevat ohjaukset, kuten. kuorman toimiminen kantaverkkoyhtiön reservinä tai yötariffiin kytketyn kuorman porrastaminen. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kysynnän jouston mahdollisuuksia ja tarpeita eri toimijoiden näkökulmasta:- Kantaverkkoyhtiölle kysynnän jousto tarjoaa mahdollisuuksia tehotasapainon hallintaan ja taajuuden säätöön käyttö- ja häiriöreservien osalta sekä mahdollisesti myös joustavuutta tehopula -tilanteiden hallintaan.- Sähkön vähittäismyyjä voi hyödyntää kysynnän joustoa sähkön hankinnan suunnittelussa, tasevastaavana oman taseensa hallinnassa muiden toimenpiteiden rinnalla, säätösähkömarkkinoiden tarjouksissa sekä uusien tuotteiden ja oman liiketoiminnan kehittämisessä.- Jakeluverkkoyhtiö voi hyödyntää kysynnän jouston mahdollisuuksia pitkän aikavälin verkon suunnittelussa verkon mitoitustehon näkökulmasta sekä reaaliaikaisessa käyttötoiminnassa esim. poikkeustilanteiden aikaisen huipputehon hallinnassa.- Sähkön loppukäyttäjän näkökulmasta kysynnän jousto mahdollistaa mm. sähkön käytön edullisen hinnan aikana, ostosähkön vähentämisen, oman pientuotannon täysimääräisen hyödyntämisen, huipputehojen pienentämisen sekä mahdollisesti liittymäkoon rajoittamisen.- Laite- ja järjestelmätoimittajille sekä palvelun tarjoajille (esim. kuormia aggregoiva ”jousto- operaattori”) kysynnän jousto tarjoaa uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia.Kysynnän jouston laajamittainen hyödyntäminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Etäluettavat energiamittarit (AMR, Automated Meter Reading), joiden osalta Suomi on edelläkävijä maailmanlaajuisesti, mahdollistavat todelliseen tuntikulutukseen pohjautuvan taseselvityksen sekä vähittäismarkkinoille uusia tuntihinnoitteluun perustuvia hinnoittelumalleja. Nämä puolestaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen kysynnän jouston tuntimarkkinoille. Lisäksi etäluentajärjestelmää käytetään jo tänä päivänä kuormien ohjaamiseen asiakkaan käytössä olevien tariffien mukaisesti (esim. yö-/päiväsähkö). Olemassa olevaa AMR-infrastruktuuria on kansantaloudellisessa mielessä järkevää käyttää myös suoraan kuorman ohjaukseen siinä määrin kuin asennettu infrastruktuuri sen mahdollistaa.Kysynnän jouston potentiaalia tarkasteltiin energian kulutuksen ja tyypillisimpien laitetehojen lähtökohdista. Vuodenajasta, vuorokaudesta ja vuorokauden tunnista riippuen potentiaalit vaihtelevat voimakkaasti. Suurimmat ohjauspotentiaalit ovat lämmityskaudella sähkölämmityksessä sekä käyttöveden lämmityksessä läpi vuoden. Mahdollisuuksia on myös isompien kiinteistöjen ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksessa sekä mm. ulkovalaistuksessa, autolämmityksissä, erilaisissa lisälämmitysvastuksissa sekä erikoiskohteissa, kuten kasvihuoneet.Tehtyjen analyysien ja verkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella AMR-mittareiden ohjausaikatauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW pääosin erilaista sähkölämmitys- ja lämminvesivaraajakuormaa. Tämä ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa käyttöön hyvinkin nopeasti, ja hyödynnettävissä esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin vielä tietojärjestelmärajapintojen standardointia siten, että ohjaussignaalit kulkevat saumattomasti sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välillä. AMR-mittareiden ns. kuormanohjausreleeseen on kytkettynä samaa suuruusluokkaa oleva määrä ohjattavaa kuormaa, jota voitaisiin hyödyntää päivän sisällä tapahtuvissa ohjauksissa (intra-day (Elbas), säätösähkömarkkina). Riittävän nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon sekä mittareiden ja keskusten asennuksiin liittyy ohjausaikatauluun perustuvaan ohjaukseen verrattuna enemmän teknisiä haasteita. Jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallia, esim. innovaatiokannustimen muodossa, tuleekin kehittää siten, että se luo kannusteita verkkoyhtiöille edistää AMR-mittareiden kautta ohjattavissa olevan ohjauspotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.Day-ahead ja intra-day markkinoita merkittävämmän taloudellisen potentiaalin tarjoavat kantaverkkoyhtiön olemassa olevat, maailmanlaajuisesti edistykselliset, käyttö- ja häiriöreservimarkkinat. Nykyistä AMR –teknologiaa ei voida sellaisenaan käyttää nopeisiin ohjauksiin, vaan reservimarkkinoille tarjottava kuorman ohjaus vaatii teknisesti kehittyneempiä ratkaisuja. Todennäköisesti reservimarkkinoille tarjottava kysynnän jousto laajenee ensin isompien kiinteistöjen kuormien ohjauksista; esim. reservimarkkinoille hyvin soveltuvat ilmanvaihto-, jäähdytys- ja valaistuskuormat muodostavat satojen megawattien suuruisen kuormituksen valtakunnan tasolla.Isompien kiinteistöjen (palvelu-, liike ja toimistorakennukset) ohjauksissa kiinteistöautomaatiojärjestelmät ovat ensisijainen ratkaisu kysynnän jouston toimintojen kehittämiseen. Myös pienasiakkaiden (kotitalous- ja vapaa-ajan kiinteistöt) kuormien ohjauksissa tarvitaan AMR-mittaria kehittyneempiä järjestelmiä, jos halutaan tarjota ohjauksia reservimarkkinoille tai toteutetaan älykkäämpiä ohjauksia, esim. kun asiakkaalla on omaa pientuotantoa. Taloudellinen kannattavuus on yleisesti ottaen sitä parempi, mitä reaaliaikaisemmilla markkinoilla operoidaan.Sähkön myyjän näkökulmasta Day-ahead tai intra-day markkinoihin tai tasehallintaan liittyvällä kysynnän joustolla saavutettavien taloudellisten hyötyjen realisoitumista edesauttaa se, että kysynnän jouston toteutukseen vaadittava infrastruktuuri on lähes valmiina. Mikäli kysyntäjoustotuotteen tarjoaa joku muu kuin asiakkaan sähkönmyyjä, tulee luoda menettely, jolla ratkaistaan tasevastuuseen liittyvät kysymykset.Sähkönmyyjällä ja jakeluverkkoyhtiöllä on periaatteellinen eturistiriita suhteessa kysynnän joustoon. Kun kuormituksia ohjataan kaikille asiakkaille yhtenäisen ohjaussignaalin, kuten sähkön markkinahinnan perusteella, vähenee normaali kuormien risteily, mikä kasvattaa verkon tehoja. Tehopohjaisen maksukomponentin sisältävä siirtotariffi puolestaan luo asiakkaalle kannusteen kiinnittää huomiota myös omiin huipputehoihin. Todellisella jakeluverkolla ja kuormitustiedoilla tehdyissä simuloinneissa ilmeni, että tarkastellussa jakeluverkossa huipputehot (suurin tuntikeskiteho) kasvavat merkittävästi, mikäli kuormia ohjataan markkinaperusteisesti. Tätä kuormien kasvua on simulointien perusteella mahdollista tasoittaa tehopohjaisilla siirtotariffeilla. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan toteuttaa esim. asiakkaan toteutuneeseen huipputehoon tai liittymispisteeseen määriteltyyn tehorajaan tai -kaistaan perustuvan maksukomponentin avulla. Sähkön myyjän hinnoittelu voi siitä huolimatta perustua edelleen tuntihinnoitteluun, esim. spot-hintaan, jolloin asiakkailla on kannuste optimoida kuormia myös markkinahintojen perusteella. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan nähdä jopa edellytyksenä järjestelmän kokonaistehokkuuden toteutumisen näkökulmasta, jotta markkinahinta-pohjaisella ohjauksella saavutettava hyöty ei eliminoidu verkon kapasiteettitarpeen kasvamisena ja siten asiakkaiden korkeampina siirtomaksuina.Keskeistä kysynnän jouston laajamittaiselle hyödyntämiselle on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys kysynnän jouston toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden mahdollisesti ristikkäisistäkin rooleista, kaikkien toimijoiden liiketoimintaa tukevasta markkinamallista, tiedonsiirtorajapintojen yhteensovittamisesta sekä kysynnän joustoa edistävän lainsäädännön kehittämisestä. Erityisesti kysyntäjouston ansaintalogiikka vaatii kehittämistä, asiakkaiden ymmärrystä tulee lisätä ja asiakkaille tulee tarjota kannusteita kysynnän joustoon osallistumiseen. Kuorman ohjauksen käyttöönotto edellyttää myös uusien ja uusittavien kiinteistöjen sähköverkon ja laitevalintojen suunnittelun tavoitteellista ohjausta. Lainsäädäntöön liittyvien kysymysten lisäksi keskeisiä esteitä kysynnän jouston toteutumiselle yleisesti ovat hajanainen toimialakenttä (suuri määrä erilaisia toimijoita), standardoimattomat prosessit, tietojärjestelmien rajapinnat ja toimintavasteiden suuri hajonta, sekä asiakkaan kuormien ohjattavuustiedon puuttuminen.Tutkimusprojektin lopputuloksena esitetään lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa laajamittaisen kysynnän jouston yleistymistä. Vastuu toimenpiteistä jakautuu laajasti toimialan yrityksille (mm. sähkön myyjät ja verkkoyhtiöt), toimialan järjestöjen edustajille sekä viranomaisille. Toimenpiteet liittyvät:- kysynnän jouston tuotteistamiseen sähkön myyjän ja jakeluverkkoyhtiön toimintojen osalta,- eri sidosryhmien informointiin ja koulutukseen,- toimintatapojen yhtenäistämiseen toimintaprosessien sekä teknisten järjestelmien osalta,- lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden kehittämiseen, joihin sisältyy erityisesti verkkoliiketoiminnan valvontamallin ja rakennusmääräysten kehittäminen.Vaikka kysynnän jouston laajamittainen käyttöönotto edellyttää vielä paljon erilaisia toimenpiteitä, niin olemassa oleva infrastruktuuri ja markkinapaikat sekä meneillään oleva kehitystyö luo uskoa kysynnän jouston laajamittaisen toteutuksen käynnistymiselle lähitulevaisuudessa.

AB - Perinteisessä sähköenergiajärjestelmässä vaihtelevaan kulutukseen on sopeuduttu tuotantoa säätämällä esim. vesivoima- ja lauhdevoimalaitosten avulla. Jatkossa yhä suurempi osa tuotannosta on sellaista, jota ei teknisesti voida tai ei taloudellisesti kannata säätää, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima, sekä tasaisesti ajettava ydinvoima. Kuormitus tarjoaa edullisen ratkaisun lisätä järjestelmään joustavuutta ainoastaan säätökapasiteetiksi rakennettavan sähköntuotannon sijaan. Tuntitason tehotasapainon hallinnan lisäksi joustavasti ohjattavissa oleva kuormitus muodostaa merkittävän potentiaalin myös voimajärjestelmän erilaisille nopeille reserveille. Näiden tarve korostuu järjestelmässä olevan pyörivän massan (inertian) määrän vähentyessä.Valtakunnallisten tehohuippujen aikaan sähköenergian hinta yleensä nousee selvästi. Samaan aikaan käytössä on yleensä paljon päästöjä aiheuttavia energiantuotantomuotoja. Kysynnän jouston avulla voidaan sähkönkulutusta siirtää kalliista tehohuipuista edullisempiin ajankohtiin. Mikäli kysyntäjouston seurauksena tuotanto muuttuu esimerkiksi hiililauhteella tuotetusta sähköstä vesivoimaksi, pienentyvät myös sähköntuotannon päästöt. Sähkönjakeluverkon tasolla saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, jolloin paikallisen verkon huippukuormitus osuu ajankohtaan, jolloin halpa energia ja kysynnän jousto lisäisivät entisestään verkon huippukuormitusta. Tämä lisää osaltaan kysynnän jouston problematiikkaa.Ilmastonmuutoksen hillitseminen on taustalla myös uusissa rakentamiseen liittyvissä energiatehokkuusmääräyksissä, joiden tavoitteena on ohjata rakentamista yhä energiatehokkaampaan ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävään suuntaan. Energiatehokkuutta arvioitaessa tuleekin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota myös hetkellisiin tehohuippuihin ja käyttöprofiileihin. Kysynnän jouston tarve ja tavoitteet tulee nähdä myös tarpeellisena osana tulevassa lähes nollaenergia eli nZEB-rakentamisessa.Kysynnän jousto sisältää laajan joukon erilaisia toimintoja, joiden merkitys, tarve ja ansaintalogiikka vaihtelevat toimijan näkökulmasta. Kysynnän joustolla voidaan ymmärtää välillinen esimerkiksi hinnoittelurakenteilla toteutettava vaikuttaminen asiakkaan käyttäytymiseen, vaihtelevaan energian hintaan pohjautuvat suorat ohjaustoimenpiteet sekä siirto- ja jakeluverkon tarpeista tulevat ohjaukset, kuten. kuorman toimiminen kantaverkkoyhtiön reservinä tai yötariffiin kytketyn kuorman porrastaminen. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kysynnän jouston mahdollisuuksia ja tarpeita eri toimijoiden näkökulmasta:- Kantaverkkoyhtiölle kysynnän jousto tarjoaa mahdollisuuksia tehotasapainon hallintaan ja taajuuden säätöön käyttö- ja häiriöreservien osalta sekä mahdollisesti myös joustavuutta tehopula -tilanteiden hallintaan.- Sähkön vähittäismyyjä voi hyödyntää kysynnän joustoa sähkön hankinnan suunnittelussa, tasevastaavana oman taseensa hallinnassa muiden toimenpiteiden rinnalla, säätösähkömarkkinoiden tarjouksissa sekä uusien tuotteiden ja oman liiketoiminnan kehittämisessä.- Jakeluverkkoyhtiö voi hyödyntää kysynnän jouston mahdollisuuksia pitkän aikavälin verkon suunnittelussa verkon mitoitustehon näkökulmasta sekä reaaliaikaisessa käyttötoiminnassa esim. poikkeustilanteiden aikaisen huipputehon hallinnassa.- Sähkön loppukäyttäjän näkökulmasta kysynnän jousto mahdollistaa mm. sähkön käytön edullisen hinnan aikana, ostosähkön vähentämisen, oman pientuotannon täysimääräisen hyödyntämisen, huipputehojen pienentämisen sekä mahdollisesti liittymäkoon rajoittamisen.- Laite- ja järjestelmätoimittajille sekä palvelun tarjoajille (esim. kuormia aggregoiva ”jousto- operaattori”) kysynnän jousto tarjoaa uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia.Kysynnän jouston laajamittainen hyödyntäminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Etäluettavat energiamittarit (AMR, Automated Meter Reading), joiden osalta Suomi on edelläkävijä maailmanlaajuisesti, mahdollistavat todelliseen tuntikulutukseen pohjautuvan taseselvityksen sekä vähittäismarkkinoille uusia tuntihinnoitteluun perustuvia hinnoittelumalleja. Nämä puolestaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen kysynnän jouston tuntimarkkinoille. Lisäksi etäluentajärjestelmää käytetään jo tänä päivänä kuormien ohjaamiseen asiakkaan käytössä olevien tariffien mukaisesti (esim. yö-/päiväsähkö). Olemassa olevaa AMR-infrastruktuuria on kansantaloudellisessa mielessä järkevää käyttää myös suoraan kuorman ohjaukseen siinä määrin kuin asennettu infrastruktuuri sen mahdollistaa.Kysynnän jouston potentiaalia tarkasteltiin energian kulutuksen ja tyypillisimpien laitetehojen lähtökohdista. Vuodenajasta, vuorokaudesta ja vuorokauden tunnista riippuen potentiaalit vaihtelevat voimakkaasti. Suurimmat ohjauspotentiaalit ovat lämmityskaudella sähkölämmityksessä sekä käyttöveden lämmityksessä läpi vuoden. Mahdollisuuksia on myös isompien kiinteistöjen ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksessa sekä mm. ulkovalaistuksessa, autolämmityksissä, erilaisissa lisälämmitysvastuksissa sekä erikoiskohteissa, kuten kasvihuoneet.Tehtyjen analyysien ja verkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella AMR-mittareiden ohjausaikatauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW pääosin erilaista sähkölämmitys- ja lämminvesivaraajakuormaa. Tämä ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa käyttöön hyvinkin nopeasti, ja hyödynnettävissä esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin vielä tietojärjestelmärajapintojen standardointia siten, että ohjaussignaalit kulkevat saumattomasti sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välillä. AMR-mittareiden ns. kuormanohjausreleeseen on kytkettynä samaa suuruusluokkaa oleva määrä ohjattavaa kuormaa, jota voitaisiin hyödyntää päivän sisällä tapahtuvissa ohjauksissa (intra-day (Elbas), säätösähkömarkkina). Riittävän nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon sekä mittareiden ja keskusten asennuksiin liittyy ohjausaikatauluun perustuvaan ohjaukseen verrattuna enemmän teknisiä haasteita. Jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallia, esim. innovaatiokannustimen muodossa, tuleekin kehittää siten, että se luo kannusteita verkkoyhtiöille edistää AMR-mittareiden kautta ohjattavissa olevan ohjauspotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.Day-ahead ja intra-day markkinoita merkittävämmän taloudellisen potentiaalin tarjoavat kantaverkkoyhtiön olemassa olevat, maailmanlaajuisesti edistykselliset, käyttö- ja häiriöreservimarkkinat. Nykyistä AMR –teknologiaa ei voida sellaisenaan käyttää nopeisiin ohjauksiin, vaan reservimarkkinoille tarjottava kuorman ohjaus vaatii teknisesti kehittyneempiä ratkaisuja. Todennäköisesti reservimarkkinoille tarjottava kysynnän jousto laajenee ensin isompien kiinteistöjen kuormien ohjauksista; esim. reservimarkkinoille hyvin soveltuvat ilmanvaihto-, jäähdytys- ja valaistuskuormat muodostavat satojen megawattien suuruisen kuormituksen valtakunnan tasolla.Isompien kiinteistöjen (palvelu-, liike ja toimistorakennukset) ohjauksissa kiinteistöautomaatiojärjestelmät ovat ensisijainen ratkaisu kysynnän jouston toimintojen kehittämiseen. Myös pienasiakkaiden (kotitalous- ja vapaa-ajan kiinteistöt) kuormien ohjauksissa tarvitaan AMR-mittaria kehittyneempiä järjestelmiä, jos halutaan tarjota ohjauksia reservimarkkinoille tai toteutetaan älykkäämpiä ohjauksia, esim. kun asiakkaalla on omaa pientuotantoa. Taloudellinen kannattavuus on yleisesti ottaen sitä parempi, mitä reaaliaikaisemmilla markkinoilla operoidaan.Sähkön myyjän näkökulmasta Day-ahead tai intra-day markkinoihin tai tasehallintaan liittyvällä kysynnän joustolla saavutettavien taloudellisten hyötyjen realisoitumista edesauttaa se, että kysynnän jouston toteutukseen vaadittava infrastruktuuri on lähes valmiina. Mikäli kysyntäjoustotuotteen tarjoaa joku muu kuin asiakkaan sähkönmyyjä, tulee luoda menettely, jolla ratkaistaan tasevastuuseen liittyvät kysymykset.Sähkönmyyjällä ja jakeluverkkoyhtiöllä on periaatteellinen eturistiriita suhteessa kysynnän joustoon. Kun kuormituksia ohjataan kaikille asiakkaille yhtenäisen ohjaussignaalin, kuten sähkön markkinahinnan perusteella, vähenee normaali kuormien risteily, mikä kasvattaa verkon tehoja. Tehopohjaisen maksukomponentin sisältävä siirtotariffi puolestaan luo asiakkaalle kannusteen kiinnittää huomiota myös omiin huipputehoihin. Todellisella jakeluverkolla ja kuormitustiedoilla tehdyissä simuloinneissa ilmeni, että tarkastellussa jakeluverkossa huipputehot (suurin tuntikeskiteho) kasvavat merkittävästi, mikäli kuormia ohjataan markkinaperusteisesti. Tätä kuormien kasvua on simulointien perusteella mahdollista tasoittaa tehopohjaisilla siirtotariffeilla. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan toteuttaa esim. asiakkaan toteutuneeseen huipputehoon tai liittymispisteeseen määriteltyyn tehorajaan tai -kaistaan perustuvan maksukomponentin avulla. Sähkön myyjän hinnoittelu voi siitä huolimatta perustua edelleen tuntihinnoitteluun, esim. spot-hintaan, jolloin asiakkailla on kannuste optimoida kuormia myös markkinahintojen perusteella. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan nähdä jopa edellytyksenä järjestelmän kokonaistehokkuuden toteutumisen näkökulmasta, jotta markkinahinta-pohjaisella ohjauksella saavutettava hyöty ei eliminoidu verkon kapasiteettitarpeen kasvamisena ja siten asiakkaiden korkeampina siirtomaksuina.Keskeistä kysynnän jouston laajamittaiselle hyödyntämiselle on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys kysynnän jouston toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden mahdollisesti ristikkäisistäkin rooleista, kaikkien toimijoiden liiketoimintaa tukevasta markkinamallista, tiedonsiirtorajapintojen yhteensovittamisesta sekä kysynnän joustoa edistävän lainsäädännön kehittämisestä. Erityisesti kysyntäjouston ansaintalogiikka vaatii kehittämistä, asiakkaiden ymmärrystä tulee lisätä ja asiakkaille tulee tarjota kannusteita kysynnän joustoon osallistumiseen. Kuorman ohjauksen käyttöönotto edellyttää myös uusien ja uusittavien kiinteistöjen sähköverkon ja laitevalintojen suunnittelun tavoitteellista ohjausta. Lainsäädäntöön liittyvien kysymysten lisäksi keskeisiä esteitä kysynnän jouston toteutumiselle yleisesti ovat hajanainen toimialakenttä (suuri määrä erilaisia toimijoita), standardoimattomat prosessit, tietojärjestelmien rajapinnat ja toimintavasteiden suuri hajonta, sekä asiakkaan kuormien ohjattavuustiedon puuttuminen.Tutkimusprojektin lopputuloksena esitetään lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa laajamittaisen kysynnän jouston yleistymistä. Vastuu toimenpiteistä jakautuu laajasti toimialan yrityksille (mm. sähkön myyjät ja verkkoyhtiöt), toimialan järjestöjen edustajille sekä viranomaisille. Toimenpiteet liittyvät:- kysynnän jouston tuotteistamiseen sähkön myyjän ja jakeluverkkoyhtiön toimintojen osalta,- eri sidosryhmien informointiin ja koulutukseen,- toimintatapojen yhtenäistämiseen toimintaprosessien sekä teknisten järjestelmien osalta,- lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden kehittämiseen, joihin sisältyy erityisesti verkkoliiketoiminnan valvontamallin ja rakennusmääräysten kehittäminen.Vaikka kysynnän jouston laajamittainen käyttöönotto edellyttää vielä paljon erilaisia toimenpiteitä, niin olemassa oleva infrastruktuuri ja markkinapaikat sekä meneillään oleva kehitystyö luo uskoa kysynnän jouston laajamittaisen toteutuksen käynnistymiselle lähitulevaisuudessa.

M3 - Commissioned report

SN - 978-952-15-3485-0

BT - Kysynnän jousto - Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli)

PB - Tampereen teknilllinen yliopisto

CY - Tampere

ER -