TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys

Tutkimustuotos

Standard

Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys. / Vihola, Jaakko; Heljo, Juhani.

Tampere : Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, 2012. 64 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti; Vuosikerta 10).

Tutkimustuotos

Harvard

Vihola, J & Heljo, J 2012, Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti, Vuosikerta. 10, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, Tampere.

APA

Vihola, J., & Heljo, J. (2012). Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys. (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti; Vuosikerta 10). Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos.

Vancouver

Vihola J, Heljo J. Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, 2012. 64 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti).

Author

Vihola, Jaakko ; Heljo, Juhani. / Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys. Tampere : Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos, 2012. 64 Sivumäärä (Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti).

Bibtex - Lataa

@book{4f110f51f62045d7b6be49677df2963c,
title = "L{\"a}mmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eri l{\"a}hteiden avulla Suomen rakennuskannan l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}valintoja ja niiden kehittymist{\"a}. Toteutunutta kehityst{\"a} tarkasteltiin aika-v{\"a}lill{\"a} 2000-2012. Valintojen kehittymist{\"a} tulevaisuudessa tarkasteltiin niilt{\"a} osin, mist{\"a} on l{\"a}hdetietoja k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a}. Samalla tarkasteltiin eri l{\"a}hteiden v{\"a}lisi{\"a} eroja ja niiden mahdollisia syit{\"a}. Tarkastelun p{\"a}{\"a}paino on Suomen pientalokannassa johtuen pientaloissa k{\"a}ytett{\"a}vien l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmien lukuisista vaihtoehdoista.L{\"a}hes kaikki suuret rakennukset liittyv{\"a}t kaukol{\"a}mp{\"o}{\"o}n, jos se on mahdollista. Pieniss{\"a} rakennuksissa riippumatta niiden k{\"a}ytt{\"o}tarkoitusluokituksesta valitaan muitakin l{\"a}mmitystapoja kuin kaukol{\"a}mp{\"o}. L{\"a}mmitystapavalintoihin vaikuttavat siis voimakkaimmin rakennuksen sijainti ja koko (energian kulutusm{\"a}{\"a}r{\"a}).Selvimm{\"a}t l{\"o}ydetyt trendit l{\"a}mmitystapojen kehityksest{\"a} Suomen rakennuskannassa ovat {\"o}ljyl{\"a}mmityksen nopea v{\"a}hentyminen ja maal{\"a}mp{\"o}pumppujen suosion voimakas kasvu. Tarkastelun mukaan n{\"a}ytt{\"a}{\"a} silt{\"a}, ett{\"a} Suomen pientalokannassa {\"o}ljyl{\"a}mmitt{\"a}minen nykyisell{\"a} luopumistahdilla voisi muodostua hyvin v{\"a}h{\"a}iseksi vuoden 2028 loppuun menness{\"a}. My{\"o}s s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksen suosio on ollut laskussa Suomen pientalojen uudistuotannossa, vaikka se onkin edelleen suosituin valinta pientalon p{\"a}{\"a}l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}ksi. Uudet 1.7.2012 voimaan tulevat energiam{\"a}{\"a}r{\"a}ykset voivat v{\"a}hent{\"a}{\"a} oleellisesti s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} uudistuotannossa. Tulevaisuudessa pientalojen s{\"a}hk{\"o}-l{\"a}mmityst{\"a} tullaan korvaamaan erilaisilla l{\"a}mp{\"o}pumppu- ja hybridiratkaisuilla. Puun k{\"a}yt{\"o}n osuus l{\"a}mmityksest{\"a} on pysynyt likimain samansuuruisena viimeisen kymmenen vuoden aikana. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} ei ole my{\"o}sk{\"a}{\"a}n n{\"a}k{\"o}piiriss{\"a}, ett{\"a} sen suosio tulisi voimakkaasti nousemaan l{\"a}hitulevaisuudessa.Aineistojen avulla on esitetty my{\"o}s lyhyesti, kuinka pientalon koko vaikuttaa l{\"a}mmitys-j{\"a}rjestelm{\"a}n valintaan. T{\"a}ll{\"a} tarkastelulla on vahvistettu k{\"a}sityst{\"a}, ett{\"a} puu- ja s{\"a}hk{\"o}-l{\"a}mmitteiset talot ovat pienempi{\"a} kuin maal{\"a}mm{\"o}ll{\"a} ja kaukol{\"a}mm{\"o}ll{\"a} l{\"a}mmitetyt talot.Tutkimuksessa k{\"a}ytetyt p{\"a}{\"a}aineistot ovat Tilastokeskuksen rakennuskanta- ja uudistuotantotilastot sek{\"a} Tilastokeskuksen julkaisema energiatilasto. Uutena asiana vuoden 2012 energiatilastoon on lis{\"a}tty tietoa asuinrakennusten lis{\"a}l{\"a}mmityslaitteiden ja esimerkiksi saunojen energiankulutuksesta. Rakennuskanta- ja uudistuotantotilastot on jaettu tarkastelua varten kahteen osaan: kaupunkimaisiin kuntiin sek{\"a} maaseutumaisiin kuntiin ja taajamiin. Jako on tehty, jotta n{\"a}hd{\"a}{\"a}n karkeasti, kuinka yhdyskuntarakenne, eli k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} kaukol{\"a}mm{\"o}n saatavuus, vaikuttaa rakennuskannan l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}jakaumiin. Jako on tehty my{\"o}s siksi, ett{\"a} l{\"a}mmitystapajakaumien kehittymist{\"a} on helpompi arvioida erikseen alueilla, joissa kaukol{\"a}mp{\"o} on mahdollinen ja erikseen alueilla, joilla kaukol{\"a}mp{\"o}{\"a} ei ole saatavilla.P{\"a}{\"a}aineistojen lis{\"a}ksi tutkimuksessa on tarkasteltu my{\"o}s muita l{\"a}mmitystapaselvityksi{\"a}. Kaukol{\"a}mm{\"o}n kehityksen mahdollisia suuntalinjoja on selvitetty k{\"a}ytt{\"a}en apuna raporttia Kaukol{\"a}mm{\"o}n asema Suomen energiaj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} tulevaisuudessa (P{\"o}yry 2011). Puun k{\"a}yt{\"o}st{\"a} rakennusten l{\"a}mmityksess{\"a} on saatu lis{\"a}tietoa It{\"a}-Suomen yliopiston tekemist{\"a} selvityksist{\"a}. L{\"a}mmityskorjaajien valinnoista on saatu tietoa Rakennustutkimus RTS Oy:n julkaisemasta Asuntokorjaaja-julkaisusta.",
author = "Jaakko Vihola and Juhani Heljo",
note = "Julkaistu DPubissa 2012.Tallennettu Portfolioon 2013.<br/>Contribution: organisation=rak,FACT1=1<br/>Portfolio EDEND: 2013-04-29",
year = "2012",
language = "Suomi",
series = "Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti",
publisher = "Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys

AU - Vihola, Jaakko

AU - Heljo, Juhani

N1 - Julkaistu DPubissa 2012.Tallennettu Portfolioon 2013.<br/>Contribution: organisation=rak,FACT1=1<br/>Portfolio EDEND: 2013-04-29

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eri lähteiden avulla Suomen rakennuskannan lämmitysjärjestelmävalintoja ja niiden kehittymistä. Toteutunutta kehitystä tarkasteltiin aika-välillä 2000-2012. Valintojen kehittymistä tulevaisuudessa tarkasteltiin niiltä osin, mistä on lähdetietoja käytettävissä. Samalla tarkasteltiin eri lähteiden välisiä eroja ja niiden mahdollisia syitä. Tarkastelun pääpaino on Suomen pientalokannassa johtuen pientaloissa käytettävien lämmitysjärjestelmien lukuisista vaihtoehdoista.Lähes kaikki suuret rakennukset liittyvät kaukolämpöön, jos se on mahdollista. Pienissä rakennuksissa riippumatta niiden käyttötarkoitusluokituksesta valitaan muitakin lämmitystapoja kuin kaukolämpö. Lämmitystapavalintoihin vaikuttavat siis voimakkaimmin rakennuksen sijainti ja koko (energian kulutusmäärä).Selvimmät löydetyt trendit lämmitystapojen kehityksestä Suomen rakennuskannassa ovat öljylämmityksen nopea vähentyminen ja maalämpöpumppujen suosion voimakas kasvu. Tarkastelun mukaan näyttää siltä, että Suomen pientalokannassa öljylämmittäminen nykyisellä luopumistahdilla voisi muodostua hyvin vähäiseksi vuoden 2028 loppuun mennessä. Myös sähkölämmityksen suosio on ollut laskussa Suomen pientalojen uudistuotannossa, vaikka se onkin edelleen suosituin valinta pientalon päälämmitysjärjestelmäksi. Uudet 1.7.2012 voimaan tulevat energiamääräykset voivat vähentää oleellisesti sähkölämmityksen määrää uudistuotannossa. Tulevaisuudessa pientalojen sähkö-lämmitystä tullaan korvaamaan erilaisilla lämpöpumppu- ja hybridiratkaisuilla. Puun käytön osuus lämmityksestä on pysynyt likimain samansuuruisena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä ei ole myöskään näköpiirissä, että sen suosio tulisi voimakkaasti nousemaan lähitulevaisuudessa.Aineistojen avulla on esitetty myös lyhyesti, kuinka pientalon koko vaikuttaa lämmitys-järjestelmän valintaan. Tällä tarkastelulla on vahvistettu käsitystä, että puu- ja sähkö-lämmitteiset talot ovat pienempiä kuin maalämmöllä ja kaukolämmöllä lämmitetyt talot.Tutkimuksessa käytetyt pääaineistot ovat Tilastokeskuksen rakennuskanta- ja uudistuotantotilastot sekä Tilastokeskuksen julkaisema energiatilasto. Uutena asiana vuoden 2012 energiatilastoon on lisätty tietoa asuinrakennusten lisälämmityslaitteiden ja esimerkiksi saunojen energiankulutuksesta. Rakennuskanta- ja uudistuotantotilastot on jaettu tarkastelua varten kahteen osaan: kaupunkimaisiin kuntiin sekä maaseutumaisiin kuntiin ja taajamiin. Jako on tehty, jotta nähdään karkeasti, kuinka yhdyskuntarakenne, eli käytännössä kaukolämmön saatavuus, vaikuttaa rakennuskannan lämmitysjärjestelmäjakaumiin. Jako on tehty myös siksi, että lämmitystapajakaumien kehittymistä on helpompi arvioida erikseen alueilla, joissa kaukolämpö on mahdollinen ja erikseen alueilla, joilla kaukolämpöä ei ole saatavilla.Pääaineistojen lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu myös muita lämmitystapaselvityksiä. Kaukolämmön kehityksen mahdollisia suuntalinjoja on selvitetty käyttäen apuna raporttia Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa (Pöyry 2011). Puun käytöstä rakennusten lämmityksessä on saatu lisätietoa Itä-Suomen yliopiston tekemistä selvityksistä. Lämmityskorjaajien valinnoista on saatu tietoa Rakennustutkimus RTS Oy:n julkaisemasta Asuntokorjaaja-julkaisusta.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eri lähteiden avulla Suomen rakennuskannan lämmitysjärjestelmävalintoja ja niiden kehittymistä. Toteutunutta kehitystä tarkasteltiin aika-välillä 2000-2012. Valintojen kehittymistä tulevaisuudessa tarkasteltiin niiltä osin, mistä on lähdetietoja käytettävissä. Samalla tarkasteltiin eri lähteiden välisiä eroja ja niiden mahdollisia syitä. Tarkastelun pääpaino on Suomen pientalokannassa johtuen pientaloissa käytettävien lämmitysjärjestelmien lukuisista vaihtoehdoista.Lähes kaikki suuret rakennukset liittyvät kaukolämpöön, jos se on mahdollista. Pienissä rakennuksissa riippumatta niiden käyttötarkoitusluokituksesta valitaan muitakin lämmitystapoja kuin kaukolämpö. Lämmitystapavalintoihin vaikuttavat siis voimakkaimmin rakennuksen sijainti ja koko (energian kulutusmäärä).Selvimmät löydetyt trendit lämmitystapojen kehityksestä Suomen rakennuskannassa ovat öljylämmityksen nopea vähentyminen ja maalämpöpumppujen suosion voimakas kasvu. Tarkastelun mukaan näyttää siltä, että Suomen pientalokannassa öljylämmittäminen nykyisellä luopumistahdilla voisi muodostua hyvin vähäiseksi vuoden 2028 loppuun mennessä. Myös sähkölämmityksen suosio on ollut laskussa Suomen pientalojen uudistuotannossa, vaikka se onkin edelleen suosituin valinta pientalon päälämmitysjärjestelmäksi. Uudet 1.7.2012 voimaan tulevat energiamääräykset voivat vähentää oleellisesti sähkölämmityksen määrää uudistuotannossa. Tulevaisuudessa pientalojen sähkö-lämmitystä tullaan korvaamaan erilaisilla lämpöpumppu- ja hybridiratkaisuilla. Puun käytön osuus lämmityksestä on pysynyt likimain samansuuruisena viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä ei ole myöskään näköpiirissä, että sen suosio tulisi voimakkaasti nousemaan lähitulevaisuudessa.Aineistojen avulla on esitetty myös lyhyesti, kuinka pientalon koko vaikuttaa lämmitys-järjestelmän valintaan. Tällä tarkastelulla on vahvistettu käsitystä, että puu- ja sähkö-lämmitteiset talot ovat pienempiä kuin maalämmöllä ja kaukolämmöllä lämmitetyt talot.Tutkimuksessa käytetyt pääaineistot ovat Tilastokeskuksen rakennuskanta- ja uudistuotantotilastot sekä Tilastokeskuksen julkaisema energiatilasto. Uutena asiana vuoden 2012 energiatilastoon on lisätty tietoa asuinrakennusten lisälämmityslaitteiden ja esimerkiksi saunojen energiankulutuksesta. Rakennuskanta- ja uudistuotantotilastot on jaettu tarkastelua varten kahteen osaan: kaupunkimaisiin kuntiin sekä maaseutumaisiin kuntiin ja taajamiin. Jako on tehty, jotta nähdään karkeasti, kuinka yhdyskuntarakenne, eli käytännössä kaukolämmön saatavuus, vaikuttaa rakennuskannan lämmitysjärjestelmäjakaumiin. Jako on tehty myös siksi, että lämmitystapajakaumien kehittymistä on helpompi arvioida erikseen alueilla, joissa kaukolämpö on mahdollinen ja erikseen alueilla, joilla kaukolämpöä ei ole saatavilla.Pääaineistojen lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu myös muita lämmitystapaselvityksiä. Kaukolämmön kehityksen mahdollisia suuntalinjoja on selvitetty käyttäen apuna raporttia Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa (Pöyry 2011). Puun käytöstä rakennusten lämmityksessä on saatu lisätietoa Itä-Suomen yliopiston tekemistä selvityksistä. Lämmityskorjaajien valinnoista on saatu tietoa Rakennustutkimus RTS Oy:n julkaisemasta Asuntokorjaaja-julkaisusta.

M3 - Commissioned report

T3 - Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti

BT - Lämmitystapojen kehitys 2000-2012. Aineistoselvitys

PB - Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos

CY - Tampere

ER -