TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Paradigman jäljillä: Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista

Tutkimustuotos

Standard

Paradigman jäljillä : Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista. / Heino, Ossi.

Tampere : Tampere University of Technology, 2016. 111 s. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 1374).

Tutkimustuotos

Harvard

Heino, O 2016, Paradigman jäljillä: Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista. Tampere University of Technology. Publication, Vuosikerta. 1374, Tampere University of Technology, Tampere.

APA

Heino, O. (2016). Paradigman jäljillä: Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 1374). Tampere: Tampere University of Technology.

Vancouver

Heino O. Paradigman jäljillä: Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista. Tampere: Tampere University of Technology, 2016. 111 s. (Tampere University of Technology. Publication).

Author

Heino, Ossi. / Paradigman jäljillä : Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista. Tampere : Tampere University of Technology, 2016. 111 Sivumäärä (Tampere University of Technology. Publication).

Bibtex - Lataa

@book{24c4540ccf6e427f8dfedc77e82efd92,
title = "Paradigman j{\"a}ljill{\"a}: Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista",
abstract = "Suomen kuntakent{\"a}ll{\"a} elet{\"a}{\"a}n t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} mielenkiintoisia aikoja julkisen sektorin kamppaillessa talous- ja tuottavuusongelmien kukistamiseksi ja pyrkiess{\"a} l{\"o}yt{\"a}m{\"a}{\"a}n innovatiivisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Olosuhteet heijastelevat my{\"o}s rakennettuun ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n, kuntien tekniseen toimeen ja siten my{\"o}s vesihuollon kaltaisiin infrastruktuuripalveluihin. Vesihuoltoa voidaan pit{\"a}{\"a} luonteeltaan varsin staattisena alana, joka on historiansa aikana toiminut menestyksekk{\"a}{\"a}sti suhteellisen vakaissa olosuhteissa. Nyt toimintaymp{\"a}rist{\"o}n kompleksisuus, muutosnopeus ja muut paineet lienev{\"a}t suurempia kuin koskaan aiemmin. Sen my{\"o}t{\"a} tulee aiheelliseksi ottaa tarkasteluun vesihuollon uudistumiskykyyn liittyvi{\"a} kysymyksi{\"a} ja pohtia vesihuollon olemusta erilaisten systeemien osana. Toisin sanoen vesihuollon hallinnassa tulee yh{\"a} ajankohtaisemmaksi ja oleellisemmaksi hahmotella palvelun systeemist{\"a} merkityst{\"a} ja muotoilla ongelmia t{\"a}h{\"a}n n{\"a}hden tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Se, miten vesihuoltoa ajatellaan ja millaisena vesihuolto n{\"a}hd{\"a}{\"a}n, m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} tuotettavien ratkaisujen ja vaikutusten kirjoa. Vesihuoltoon liitett{\"a}v{\"a}t ajatusrakenteet luovat sen tulevaisuutta.T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa pureudutaan juuri n{\"a}ihin ajatusrakenteisiin – vesihuollon hallinnan paradigmaan. T{\"a}t{\"a} tarkoitusta varten tutkimuksessa luodaan kahden vaihtoehtoisen paradigman muodostama k{\"a}sitteellinen kehys. Paradigma 1 edustaa tuotantoorientoitunutta maailmankuvaa, joka tukeutuu reduktionistiseen ajatteluun, tuotantokeskeiseen arvonluontilogiikkaan ja suljettuun asiantuntijuuteen. Paradigma 2 puolestaan ilment{\"a}{\"a} palveluorientoitunutta maailmankuvaa, joka nojautuu systeemiseen ajatteluun, palvelukeskeiseen arvonluontilogiikkaan ja avoimeen asiantuntijuuteen. T{\"a}m{\"a}n k{\"a}sitteellisen kehyksen avulla tarkastellaan nelj{\"a}{\"a} tutkimusaineistoksi valittua tieteellist{\"a} artikkelia. Teht{\"a}v{\"a} toteutetaan laadullista tutkimusotetta seuraten. Tarkoituksena on l{\"o}yt{\"a}{\"a} ja kirkastaa artikkeleissa piilevi{\"a} vesihuollon hallinnan paradigmaan viittaavia johtolankoja. T{\"a}t{\"a} kautta l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n kysymyst{\"a}: miten vesihuoltoa ajatellaan?Ensimm{\"a}isen tutkimusartikkelin tematiikka liittyy vesihuoltolaitosten ja palveluntarjoajien v{\"a}lisiin suhteisiin ulkoistamishankkeissa. Havaitaan, ett{\"a} suhde nojautuu ep{\"a}luottamukseen, jota pyrit{\"a}{\"a}n hallitsemaan sopimuskovuuden keinoin.Vallitsevan paradigman johdosta luottamuksen ja syvemm{\"a}n kumppanuuden rakentamiselle ei t{\"a}ll{\"o}in j{\"a}{\"a} jalansijaa. Toinen artikkeli nostaa esille vesihuollon identiteetin kysyess{\"a}{\"a}n, millaisia merkityksi{\"a} vesihuoltolaitokset alan keskeisimpin{\"a} [II] toimijoina itse vesihuollosta rakentavat. Paradigmatarkastelussa huomataan, ett{\"a} vesihuollon toimenkuvaksi n{\"a}hd{\"a}{\"a}n ylh{\"a}{\"a}lt{\"a}p{\"a}in asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, mik{\"a} selitt{\"a}{\"a} sit{\"a}, miksi toimintaa ei kytket{\"a} sen laajempiin merkitysyhteyksiin. Kolmannen artikkelin teema liittyy k{\"a}{\"a}nteisen infrastruktuurin ideaan, joka nojaa paikallisyhteis{\"o}jen omaehtoisuuteen, itseorganisoituvuuteen ja vapaaehtoisponnisteluihin infrastruktuuripalvelujen tuottamisessa. T{\"a}llaiset vaihtoehtoiset infrastruktuuriratkaisut viev{\"a}t p{\"a}{\"a}t{\"o}svaltaa virallisten j{\"a}rjestelmien ulkopuolelle, joten kehityssuunnan hyv{\"a}ksyminen ei ole itsest{\"a}{\"a}nselvyys kunnallisessa infrastruktuuripolitiikassa. Paradigmatarkastelu vahvistaa k{\"a}sityst{\"a} siit{\"a}, ett{\"a} kunnallisen infrastruktuuripolitiikan tulisi olla luonteeltaan mahdollistavaa ja integroivaa. Nelj{\"a}nnen artikkelin aihepiiri liittyy puolestaan sosiaalisten normien maailmaan. Havaitaan, ett{\"a} sosiaalisten normien noudattamisella on alakohtaiset sektorirajat ylitt{\"a}vi{\"a} vaikutuksia suhteessa palveluun kohdistuvaan luottamukseen ja hyv{\"a}ksynt{\"a}{\"a}n.Paradigmatarkastelu paljasti jokaisen artikkelin tematiikkaan liittyen, ett{\"a} materiaalisten ja mitattavien ulottuvuuksien ohella vesihuollossa vaikuttaa my{\"o}s n{\"a}kym{\"a}tt{\"o}m{\"a}mpi{\"a} systeemidimensioita, joilla on olennaista merkityst{\"a} siihen palveluun, jota vesihuollon kautta kaiken kaikkiaan tuotetaan. Jos vesihuollon hallintaa ajatellaan tuotantoorientoitunutta paradigmaa mukaillen, n{\"a}m{\"a} v{\"a}hemm{\"a}n ilmeiset systeemidimensiot sivuutetaan tai muotoillaan niiden luonteeseen n{\"a}hden ep{\"a}tarkoituksenmukaisesti. Palveluorientoitunut paradigma on puolestaan herkk{\"a} my{\"o}s t{\"a}llaisille v{\"a}hemm{\"a}n ilmeisille systeemiulottuvuuksille, joissa palvelun inhimilliset ja kokemukselliset piirteet saavat jalansijaa. Paradigmatarkasteluun perustuen voidaan sanoa, ett{\"a} jos vesihuollon tarkoitus liittyy siihen, kuinka se oman toimenkuvansa kautta saa aikaan hyvinvointia ymp{\"a}rilleen ja onnistuu osallistumaan arvon yhteisluonnin prosesseihin, on dynaamisessa ja kompleksisessa toimintaymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} tarve paradigman muutokselle. Vesihuoltoon liittyv{\"a}{\"a} ajattelua ja tiet{\"a}mist{\"a} on tarpeen muuttaa kohti palveluorientoituneen paradigman hahmottelemaa maailmankuvaa. Sen my{\"o}t{\"a} voidaan uudella tavalla l{\"o}yt{\"a}{\"a} vesihuollon kytkeytyneisyys yhteiskunnalliseen kehitykseen.",
author = "Ossi Heino",
year = "2016",
month = "4",
day = "15",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3716-5",
series = "Tampere University of Technology. Publication",
publisher = "Tampere University of Technology",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Paradigman jäljillä

T2 - Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista

AU - Heino, Ossi

PY - 2016/4/15

Y1 - 2016/4/15

N2 - Suomen kuntakentällä eletään tällä hetkellä mielenkiintoisia aikoja julkisen sektorin kamppaillessa talous- ja tuottavuusongelmien kukistamiseksi ja pyrkiessä löytämään innovatiivisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Olosuhteet heijastelevat myös rakennettuun ympäristöön, kuntien tekniseen toimeen ja siten myös vesihuollon kaltaisiin infrastruktuuripalveluihin. Vesihuoltoa voidaan pitää luonteeltaan varsin staattisena alana, joka on historiansa aikana toiminut menestyksekkäästi suhteellisen vakaissa olosuhteissa. Nyt toimintaympäristön kompleksisuus, muutosnopeus ja muut paineet lienevät suurempia kuin koskaan aiemmin. Sen myötä tulee aiheelliseksi ottaa tarkasteluun vesihuollon uudistumiskykyyn liittyviä kysymyksiä ja pohtia vesihuollon olemusta erilaisten systeemien osana. Toisin sanoen vesihuollon hallinnassa tulee yhä ajankohtaisemmaksi ja oleellisemmaksi hahmotella palvelun systeemistä merkitystä ja muotoilla ongelmia tähän nähden tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Se, miten vesihuoltoa ajatellaan ja millaisena vesihuolto nähdään, määrittää tuotettavien ratkaisujen ja vaikutusten kirjoa. Vesihuoltoon liitettävät ajatusrakenteet luovat sen tulevaisuutta.Tässä tutkimuksessa pureudutaan juuri näihin ajatusrakenteisiin – vesihuollon hallinnan paradigmaan. Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa luodaan kahden vaihtoehtoisen paradigman muodostama käsitteellinen kehys. Paradigma 1 edustaa tuotantoorientoitunutta maailmankuvaa, joka tukeutuu reduktionistiseen ajatteluun, tuotantokeskeiseen arvonluontilogiikkaan ja suljettuun asiantuntijuuteen. Paradigma 2 puolestaan ilmentää palveluorientoitunutta maailmankuvaa, joka nojautuu systeemiseen ajatteluun, palvelukeskeiseen arvonluontilogiikkaan ja avoimeen asiantuntijuuteen. Tämän käsitteellisen kehyksen avulla tarkastellaan neljää tutkimusaineistoksi valittua tieteellistä artikkelia. Tehtävä toteutetaan laadullista tutkimusotetta seuraten. Tarkoituksena on löytää ja kirkastaa artikkeleissa piileviä vesihuollon hallinnan paradigmaan viittaavia johtolankoja. Tätä kautta lähestytään kysymystä: miten vesihuoltoa ajatellaan?Ensimmäisen tutkimusartikkelin tematiikka liittyy vesihuoltolaitosten ja palveluntarjoajien välisiin suhteisiin ulkoistamishankkeissa. Havaitaan, että suhde nojautuu epäluottamukseen, jota pyritään hallitsemaan sopimuskovuuden keinoin.Vallitsevan paradigman johdosta luottamuksen ja syvemmän kumppanuuden rakentamiselle ei tällöin jää jalansijaa. Toinen artikkeli nostaa esille vesihuollon identiteetin kysyessään, millaisia merkityksiä vesihuoltolaitokset alan keskeisimpinä [II] toimijoina itse vesihuollosta rakentavat. Paradigmatarkastelussa huomataan, että vesihuollon toimenkuvaksi nähdään ylhäältäpäin asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, mikä selittää sitä, miksi toimintaa ei kytketä sen laajempiin merkitysyhteyksiin. Kolmannen artikkelin teema liittyy käänteisen infrastruktuurin ideaan, joka nojaa paikallisyhteisöjen omaehtoisuuteen, itseorganisoituvuuteen ja vapaaehtoisponnisteluihin infrastruktuuripalvelujen tuottamisessa. Tällaiset vaihtoehtoiset infrastruktuuriratkaisut vievät päätösvaltaa virallisten järjestelmien ulkopuolelle, joten kehityssuunnan hyväksyminen ei ole itsestäänselvyys kunnallisessa infrastruktuuripolitiikassa. Paradigmatarkastelu vahvistaa käsitystä siitä, että kunnallisen infrastruktuuripolitiikan tulisi olla luonteeltaan mahdollistavaa ja integroivaa. Neljännen artikkelin aihepiiri liittyy puolestaan sosiaalisten normien maailmaan. Havaitaan, että sosiaalisten normien noudattamisella on alakohtaiset sektorirajat ylittäviä vaikutuksia suhteessa palveluun kohdistuvaan luottamukseen ja hyväksyntään.Paradigmatarkastelu paljasti jokaisen artikkelin tematiikkaan liittyen, että materiaalisten ja mitattavien ulottuvuuksien ohella vesihuollossa vaikuttaa myös näkymättömämpiä systeemidimensioita, joilla on olennaista merkitystä siihen palveluun, jota vesihuollon kautta kaiken kaikkiaan tuotetaan. Jos vesihuollon hallintaa ajatellaan tuotantoorientoitunutta paradigmaa mukaillen, nämä vähemmän ilmeiset systeemidimensiot sivuutetaan tai muotoillaan niiden luonteeseen nähden epätarkoituksenmukaisesti. Palveluorientoitunut paradigma on puolestaan herkkä myös tällaisille vähemmän ilmeisille systeemiulottuvuuksille, joissa palvelun inhimilliset ja kokemukselliset piirteet saavat jalansijaa. Paradigmatarkasteluun perustuen voidaan sanoa, että jos vesihuollon tarkoitus liittyy siihen, kuinka se oman toimenkuvansa kautta saa aikaan hyvinvointia ympärilleen ja onnistuu osallistumaan arvon yhteisluonnin prosesseihin, on dynaamisessa ja kompleksisessa toimintaympäristössä tarve paradigman muutokselle. Vesihuoltoon liittyvää ajattelua ja tietämistä on tarpeen muuttaa kohti palveluorientoituneen paradigman hahmottelemaa maailmankuvaa. Sen myötä voidaan uudella tavalla löytää vesihuollon kytkeytyneisyys yhteiskunnalliseen kehitykseen.

AB - Suomen kuntakentällä eletään tällä hetkellä mielenkiintoisia aikoja julkisen sektorin kamppaillessa talous- ja tuottavuusongelmien kukistamiseksi ja pyrkiessä löytämään innovatiivisia tulevaisuuden kehityssuuntia. Olosuhteet heijastelevat myös rakennettuun ympäristöön, kuntien tekniseen toimeen ja siten myös vesihuollon kaltaisiin infrastruktuuripalveluihin. Vesihuoltoa voidaan pitää luonteeltaan varsin staattisena alana, joka on historiansa aikana toiminut menestyksekkäästi suhteellisen vakaissa olosuhteissa. Nyt toimintaympäristön kompleksisuus, muutosnopeus ja muut paineet lienevät suurempia kuin koskaan aiemmin. Sen myötä tulee aiheelliseksi ottaa tarkasteluun vesihuollon uudistumiskykyyn liittyviä kysymyksiä ja pohtia vesihuollon olemusta erilaisten systeemien osana. Toisin sanoen vesihuollon hallinnassa tulee yhä ajankohtaisemmaksi ja oleellisemmaksi hahmotella palvelun systeemistä merkitystä ja muotoilla ongelmia tähän nähden tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Se, miten vesihuoltoa ajatellaan ja millaisena vesihuolto nähdään, määrittää tuotettavien ratkaisujen ja vaikutusten kirjoa. Vesihuoltoon liitettävät ajatusrakenteet luovat sen tulevaisuutta.Tässä tutkimuksessa pureudutaan juuri näihin ajatusrakenteisiin – vesihuollon hallinnan paradigmaan. Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa luodaan kahden vaihtoehtoisen paradigman muodostama käsitteellinen kehys. Paradigma 1 edustaa tuotantoorientoitunutta maailmankuvaa, joka tukeutuu reduktionistiseen ajatteluun, tuotantokeskeiseen arvonluontilogiikkaan ja suljettuun asiantuntijuuteen. Paradigma 2 puolestaan ilmentää palveluorientoitunutta maailmankuvaa, joka nojautuu systeemiseen ajatteluun, palvelukeskeiseen arvonluontilogiikkaan ja avoimeen asiantuntijuuteen. Tämän käsitteellisen kehyksen avulla tarkastellaan neljää tutkimusaineistoksi valittua tieteellistä artikkelia. Tehtävä toteutetaan laadullista tutkimusotetta seuraten. Tarkoituksena on löytää ja kirkastaa artikkeleissa piileviä vesihuollon hallinnan paradigmaan viittaavia johtolankoja. Tätä kautta lähestytään kysymystä: miten vesihuoltoa ajatellaan?Ensimmäisen tutkimusartikkelin tematiikka liittyy vesihuoltolaitosten ja palveluntarjoajien välisiin suhteisiin ulkoistamishankkeissa. Havaitaan, että suhde nojautuu epäluottamukseen, jota pyritään hallitsemaan sopimuskovuuden keinoin.Vallitsevan paradigman johdosta luottamuksen ja syvemmän kumppanuuden rakentamiselle ei tällöin jää jalansijaa. Toinen artikkeli nostaa esille vesihuollon identiteetin kysyessään, millaisia merkityksiä vesihuoltolaitokset alan keskeisimpinä [II] toimijoina itse vesihuollosta rakentavat. Paradigmatarkastelussa huomataan, että vesihuollon toimenkuvaksi nähdään ylhäältäpäin asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, mikä selittää sitä, miksi toimintaa ei kytketä sen laajempiin merkitysyhteyksiin. Kolmannen artikkelin teema liittyy käänteisen infrastruktuurin ideaan, joka nojaa paikallisyhteisöjen omaehtoisuuteen, itseorganisoituvuuteen ja vapaaehtoisponnisteluihin infrastruktuuripalvelujen tuottamisessa. Tällaiset vaihtoehtoiset infrastruktuuriratkaisut vievät päätösvaltaa virallisten järjestelmien ulkopuolelle, joten kehityssuunnan hyväksyminen ei ole itsestäänselvyys kunnallisessa infrastruktuuripolitiikassa. Paradigmatarkastelu vahvistaa käsitystä siitä, että kunnallisen infrastruktuuripolitiikan tulisi olla luonteeltaan mahdollistavaa ja integroivaa. Neljännen artikkelin aihepiiri liittyy puolestaan sosiaalisten normien maailmaan. Havaitaan, että sosiaalisten normien noudattamisella on alakohtaiset sektorirajat ylittäviä vaikutuksia suhteessa palveluun kohdistuvaan luottamukseen ja hyväksyntään.Paradigmatarkastelu paljasti jokaisen artikkelin tematiikkaan liittyen, että materiaalisten ja mitattavien ulottuvuuksien ohella vesihuollossa vaikuttaa myös näkymättömämpiä systeemidimensioita, joilla on olennaista merkitystä siihen palveluun, jota vesihuollon kautta kaiken kaikkiaan tuotetaan. Jos vesihuollon hallintaa ajatellaan tuotantoorientoitunutta paradigmaa mukaillen, nämä vähemmän ilmeiset systeemidimensiot sivuutetaan tai muotoillaan niiden luonteeseen nähden epätarkoituksenmukaisesti. Palveluorientoitunut paradigma on puolestaan herkkä myös tällaisille vähemmän ilmeisille systeemiulottuvuuksille, joissa palvelun inhimilliset ja kokemukselliset piirteet saavat jalansijaa. Paradigmatarkasteluun perustuen voidaan sanoa, että jos vesihuollon tarkoitus liittyy siihen, kuinka se oman toimenkuvansa kautta saa aikaan hyvinvointia ympärilleen ja onnistuu osallistumaan arvon yhteisluonnin prosesseihin, on dynaamisessa ja kompleksisessa toimintaympäristössä tarve paradigman muutokselle. Vesihuoltoon liittyvää ajattelua ja tietämistä on tarpeen muuttaa kohti palveluorientoituneen paradigman hahmottelemaa maailmankuvaa. Sen myötä voidaan uudella tavalla löytää vesihuollon kytkeytyneisyys yhteiskunnalliseen kehitykseen.

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-15-3716-5

T3 - Tampere University of Technology. Publication

BT - Paradigman jäljillä

PB - Tampere University of Technology

CY - Tampere

ER -