TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet

Tutkimustuotos

Standard

Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet. / Eskolin, Juha.

2019. 182 s. (Tampere University Dissertations; Nro 105).

Tutkimustuotos

Harvard

Eskolin, J 2019, Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet. Tampere University Dissertations, Nro 105, Vuosikerta. 105.

APA

Eskolin, J. (2019). Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet. (Tampere University Dissertations; Nro 105).

Vancouver

Eskolin J. Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet. 2019. 182 s. (Tampere University Dissertations; 105).

Author

Eskolin, Juha. / Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet. 2019. 182 Sivumäärä (Tampere University Dissertations; 105).

Bibtex - Lataa

@book{6c6ca9e2ca034b098a0433d3ac9f9af7,
title = "Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen l{\"a}ht{\"o}kohtana on ollut tarkastella suomalaista suurten puurakenteiden tilannetta suhteessa vastaavaan ulkomaiseen puurakentamiseen. T{\"a}m{\"a} on t{\"a}rke{\"a}{\"a}, koska puurakentaminen on lis{\"a}{\"a}ntynyt merkittav{\"a}sti viime vuosikymmenen aikana. Monet puurakennushankkeet, kuten uudet puukaupunkialueet, konserttitalot, koulut, p{\"a}iv{\"a}kodit, toimisto- ja asuinrakennukset, osoittavat, ett{\"a} puuta osataan Suomessa hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} jo seka rakennusteknisesti ett{\"a} arkkitehtonisesti ansiokkaasti. Selv{\"a}sti parannettavaa on kuitenkin hallirakennuksissa ja niiden arkkitehtonisessa muodonannossa. Verrattuna moniin ulkomaisiin puurakenteisiin halleihin suomalaiset toteutukset vaikuttavat usein teollisuus- tai varastohalleilta. N{\"a}ist{\"a} l{\"a}ht{\"o}kohdista tutkimuksen tavoitteeksi muotoutui sen selvitt{\"a}minen, mitk{\"a} tekij{\"a}t vaikuttavat suurten puurakenteiden arkkitehtoniseen muodonantoon.Tutkimus on luonteeltaan k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} painottava, mik{\"a} tarkoittaa yleist{\"a}en sit{\"a}, ett{\"a} arkkitehti pyrkii tutkimuksen keinoin reflektoimaan omaa k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a}{\"a}n, j{\"a}sent{\"a}m{\"a}{\"a}n sit{\"a} teoreettisesti ja palaamaan tutkimuksen lopussa takaisin k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}n. Tutkimus eteni suurten puurakennej{\"a}rjestelmien luokituksen ja puurakenteiden historiallisen katsauksen j{\"a}lkeen teoreettiseen pohdintaan suurten puurakenteiden arkkitehtonisen muodon ominaisuuksista. N{\"a}it{\"a} ominaisuuksia k{\"a}ytettiin apuna empiirisess{\"a} tutkimusvaiheessa, jossa kohteena olivat er{\"a}{\"a}t, l{\"a}hinn{\"a} ulkomaiset puurakenteiset kohteet. Lopuksi n{\"a}iden kaikkien perustalta p{\"a}{\"a}dyttiin konkreettiseen suunnitelmaan, jossa kokeiltiin, miten suuria puurakenteita voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} arkkitehtonisen ilmaisun v{\"a}lineen{\"a}.Historiallisessa katsauksessa tuotiin esiin, kuinka pitk{\"a} perinne puurakenteiden k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} esimerkiksi Euroopassa on ja kuinka rakennustekninen kehitys on kunakin aikakautena heijastunut puurakenteiden arkkitehtoniseen ilmaisuun. Puurakennej{\"a}rjestelm{\"a}t ryhmiteltiin yhdeks{\"a}{\"a}n ryhm{\"a}{\"a}n: (1) palkkeihin ja pilareihin, (2) yhdistettyihin palkkeihin, (3) sauvarakenteisiin, (4) ristikkorakenteisiin, (5) kehiin ja kaariin, (6) avaruusristikoihin, (7) kupoleihin, (8) kuorirakenteisiin sek{\"a} (9) riippurakenteisiin ja ketjutettuihin rakenteisiin. Eri j{\"a}rjestelmille todettiin olevan luontaista tietyt massan, poikkileikkauksen ja pohjan muodot.Puurakenteiden arkkitehtonisen muodon ominaisuuksia tutkittiin arkkitehtonisen tilan, massan ja pinnan kannalta. Tarkasteltavaksi tulivat muodon kokoonpano, muodon hahmo, muodon suhteet, pinnan kudos, muodon havaittavuus ja visuaalinen tasapaino. Arkkitehtonisia muodon ominaisuuksia tarkasteltiin my{\"o}s merkitt{\"a}vien ulkomaisten puurakennuskohteiden avulla. Kohteita analysoitiin ja niiden suunnittelijoita haastateltiin. Tarkastelukohteiden havainnoinnit ja suunnittelijoiden haastattelut osoittivat, ett{\"a} ne arkkitehtonisen muodon ominaisuudet, joita teoriaosuudessa selvitettiin, toteutuivat n{\"a}iss{\"a} kohteissa monenlaisina ja vakuuttavina variaatioina. Haastattelujen perusteella voidaan olettaa, ett{\"a} muodon ominaisuuksien tietoisella k{\"a}sittelyll{\"a} voidaan hallita suurten puurakenteiden arkkitehtonisia muodonannon perusteita entist{\"a} paremmin, mik{\"a} on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a} niiden arkkitehtonisen laadun kehitt{\"a}miseksi.N{\"a}ist{\"a} teoreettisista pohdinnoista ja empiirisist{\"a} havainnoista tutkimus eteni lopulta takaisin suunnitteluk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}n. Tavoitteena oli palauttaa tutkimuksen aikana tuotettu tieto takaisin k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}n. K{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} edustaa t{\"a}ss{\"a} teoreettinen suunnittelutilanne. Suunnittelun kohteena oli puurakenteinen uimahalli. Suunnitteluprosessi osoitti, ettei suunnittelu voi edet{\"a} systemaattisesti muodon ominaisuudesta toiseen, vaan ty{\"o} edellytt{\"a}{\"a} jokaisen yksitt{\"a}isen muodon ominaisuuden kohdalla pohdintaa t{\"a}m{\"a}n vaikutuksista kohteen muihin ominaisuuksiin. Suunnittelu -luovana prosessina- pysyy n{\"a}ilt{\"a} osin tunnustelevana ja vaatii aina my{\"o}s intuitiivista otetta.T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa on tarkasteltu my{\"o}s tutkimuksen ajanmukaisuutta suhteessa aineiston- keruuhetkeen (2003-2006) ja nykyhetkeen. T{\"a}m{\"a}n tarkastelun tulos on, ett{\"a} tutkimus on edelleen t{\"a}rke{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen Suomessa, mik{\"a} lis{\"a}{\"a} ty{\"o}n merkitt{\"a}vyytt{\"a}. Tutkimus on suunnattu ensisijaisesti suunnittelijoille Suomessa, mutta ilmeist{\"a} on, etta t{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} esitettyj{\"a} tai siit{\"a} sovellettavia ajatuksia on mahdollista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} vuorovaikutuksessa tilaajan, rakennuttajan, k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n, muiden suunnittelijoiden, viranomaisten tai rakentajan kanssa.",
author = "Juha Eskolin",
year = "2019",
month = "8",
day = "30",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-94-2190-9",
volume = "105",
series = "Tampere University Dissertations",
number = "105",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet

AU - Eskolin, Juha

PY - 2019/8/30

Y1 - 2019/8/30

N2 - Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut tarkastella suomalaista suurten puurakenteiden tilannetta suhteessa vastaavaan ulkomaiseen puurakentamiseen. Tämä on tärkeää, koska puurakentaminen on lisääntynyt merkittavästi viime vuosikymmenen aikana. Monet puurakennushankkeet, kuten uudet puukaupunkialueet, konserttitalot, koulut, päiväkodit, toimisto- ja asuinrakennukset, osoittavat, että puuta osataan Suomessa hyödyntää jo seka rakennusteknisesti että arkkitehtonisesti ansiokkaasti. Selvästi parannettavaa on kuitenkin hallirakennuksissa ja niiden arkkitehtonisessa muodonannossa. Verrattuna moniin ulkomaisiin puurakenteisiin halleihin suomalaiset toteutukset vaikuttavat usein teollisuus- tai varastohalleilta. Näistä lähtökohdista tutkimuksen tavoitteeksi muotoutui sen selvittäminen, mitkä tekijät vaikuttavat suurten puurakenteiden arkkitehtoniseen muodonantoon.Tutkimus on luonteeltaan käytäntöä painottava, mikä tarkoittaa yleistäen sitä, että arkkitehti pyrkii tutkimuksen keinoin reflektoimaan omaa käytäntöään, jäsentämään sitä teoreettisesti ja palaamaan tutkimuksen lopussa takaisin käytäntöön. Tutkimus eteni suurten puurakennejärjestelmien luokituksen ja puurakenteiden historiallisen katsauksen jälkeen teoreettiseen pohdintaan suurten puurakenteiden arkkitehtonisen muodon ominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia käytettiin apuna empiirisessä tutkimusvaiheessa, jossa kohteena olivat eräät, lähinnä ulkomaiset puurakenteiset kohteet. Lopuksi näiden kaikkien perustalta päädyttiin konkreettiseen suunnitelmaan, jossa kokeiltiin, miten suuria puurakenteita voidaan käyttää arkkitehtonisen ilmaisun välineenä.Historiallisessa katsauksessa tuotiin esiin, kuinka pitkä perinne puurakenteiden käytöllä esimerkiksi Euroopassa on ja kuinka rakennustekninen kehitys on kunakin aikakautena heijastunut puurakenteiden arkkitehtoniseen ilmaisuun. Puurakennejärjestelmät ryhmiteltiin yhdeksään ryhmään: (1) palkkeihin ja pilareihin, (2) yhdistettyihin palkkeihin, (3) sauvarakenteisiin, (4) ristikkorakenteisiin, (5) kehiin ja kaariin, (6) avaruusristikoihin, (7) kupoleihin, (8) kuorirakenteisiin sekä (9) riippurakenteisiin ja ketjutettuihin rakenteisiin. Eri järjestelmille todettiin olevan luontaista tietyt massan, poikkileikkauksen ja pohjan muodot.Puurakenteiden arkkitehtonisen muodon ominaisuuksia tutkittiin arkkitehtonisen tilan, massan ja pinnan kannalta. Tarkasteltavaksi tulivat muodon kokoonpano, muodon hahmo, muodon suhteet, pinnan kudos, muodon havaittavuus ja visuaalinen tasapaino. Arkkitehtonisia muodon ominaisuuksia tarkasteltiin myös merkittävien ulkomaisten puurakennuskohteiden avulla. Kohteita analysoitiin ja niiden suunnittelijoita haastateltiin. Tarkastelukohteiden havainnoinnit ja suunnittelijoiden haastattelut osoittivat, että ne arkkitehtonisen muodon ominaisuudet, joita teoriaosuudessa selvitettiin, toteutuivat näissä kohteissa monenlaisina ja vakuuttavina variaatioina. Haastattelujen perusteella voidaan olettaa, että muodon ominaisuuksien tietoisella käsittelyllä voidaan hallita suurten puurakenteiden arkkitehtonisia muodonannon perusteita entistä paremmin, mikä on välttämätöntä niiden arkkitehtonisen laadun kehittämiseksi.Näistä teoreettisista pohdinnoista ja empiirisistä havainnoista tutkimus eteni lopulta takaisin suunnittelukäytäntöön. Tavoitteena oli palauttaa tutkimuksen aikana tuotettu tieto takaisin käytäntöön. Käytäntöä edustaa tässä teoreettinen suunnittelutilanne. Suunnittelun kohteena oli puurakenteinen uimahalli. Suunnitteluprosessi osoitti, ettei suunnittelu voi edetä systemaattisesti muodon ominaisuudesta toiseen, vaan työ edellyttää jokaisen yksittäisen muodon ominaisuuden kohdalla pohdintaa tämän vaikutuksista kohteen muihin ominaisuuksiin. Suunnittelu -luovana prosessina- pysyy näiltä osin tunnustelevana ja vaatii aina myös intuitiivista otetta.Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu myös tutkimuksen ajanmukaisuutta suhteessa aineiston- keruuhetkeen (2003-2006) ja nykyhetkeen. Tämän tarkastelun tulos on, että tutkimus on edelleen tärkeä ja käyttökelpoinen Suomessa, mikä lisää työn merkittävyyttä. Tutkimus on suunnattu ensisijaisesti suunnittelijoille Suomessa, mutta ilmeistä on, etta tässä työssä esitettyjä tai siitä sovellettavia ajatuksia on mahdollista käyttää vuorovaikutuksessa tilaajan, rakennuttajan, käyttäjän, muiden suunnittelijoiden, viranomaisten tai rakentajan kanssa.

AB - Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut tarkastella suomalaista suurten puurakenteiden tilannetta suhteessa vastaavaan ulkomaiseen puurakentamiseen. Tämä on tärkeää, koska puurakentaminen on lisääntynyt merkittavästi viime vuosikymmenen aikana. Monet puurakennushankkeet, kuten uudet puukaupunkialueet, konserttitalot, koulut, päiväkodit, toimisto- ja asuinrakennukset, osoittavat, että puuta osataan Suomessa hyödyntää jo seka rakennusteknisesti että arkkitehtonisesti ansiokkaasti. Selvästi parannettavaa on kuitenkin hallirakennuksissa ja niiden arkkitehtonisessa muodonannossa. Verrattuna moniin ulkomaisiin puurakenteisiin halleihin suomalaiset toteutukset vaikuttavat usein teollisuus- tai varastohalleilta. Näistä lähtökohdista tutkimuksen tavoitteeksi muotoutui sen selvittäminen, mitkä tekijät vaikuttavat suurten puurakenteiden arkkitehtoniseen muodonantoon.Tutkimus on luonteeltaan käytäntöä painottava, mikä tarkoittaa yleistäen sitä, että arkkitehti pyrkii tutkimuksen keinoin reflektoimaan omaa käytäntöään, jäsentämään sitä teoreettisesti ja palaamaan tutkimuksen lopussa takaisin käytäntöön. Tutkimus eteni suurten puurakennejärjestelmien luokituksen ja puurakenteiden historiallisen katsauksen jälkeen teoreettiseen pohdintaan suurten puurakenteiden arkkitehtonisen muodon ominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia käytettiin apuna empiirisessä tutkimusvaiheessa, jossa kohteena olivat eräät, lähinnä ulkomaiset puurakenteiset kohteet. Lopuksi näiden kaikkien perustalta päädyttiin konkreettiseen suunnitelmaan, jossa kokeiltiin, miten suuria puurakenteita voidaan käyttää arkkitehtonisen ilmaisun välineenä.Historiallisessa katsauksessa tuotiin esiin, kuinka pitkä perinne puurakenteiden käytöllä esimerkiksi Euroopassa on ja kuinka rakennustekninen kehitys on kunakin aikakautena heijastunut puurakenteiden arkkitehtoniseen ilmaisuun. Puurakennejärjestelmät ryhmiteltiin yhdeksään ryhmään: (1) palkkeihin ja pilareihin, (2) yhdistettyihin palkkeihin, (3) sauvarakenteisiin, (4) ristikkorakenteisiin, (5) kehiin ja kaariin, (6) avaruusristikoihin, (7) kupoleihin, (8) kuorirakenteisiin sekä (9) riippurakenteisiin ja ketjutettuihin rakenteisiin. Eri järjestelmille todettiin olevan luontaista tietyt massan, poikkileikkauksen ja pohjan muodot.Puurakenteiden arkkitehtonisen muodon ominaisuuksia tutkittiin arkkitehtonisen tilan, massan ja pinnan kannalta. Tarkasteltavaksi tulivat muodon kokoonpano, muodon hahmo, muodon suhteet, pinnan kudos, muodon havaittavuus ja visuaalinen tasapaino. Arkkitehtonisia muodon ominaisuuksia tarkasteltiin myös merkittävien ulkomaisten puurakennuskohteiden avulla. Kohteita analysoitiin ja niiden suunnittelijoita haastateltiin. Tarkastelukohteiden havainnoinnit ja suunnittelijoiden haastattelut osoittivat, että ne arkkitehtonisen muodon ominaisuudet, joita teoriaosuudessa selvitettiin, toteutuivat näissä kohteissa monenlaisina ja vakuuttavina variaatioina. Haastattelujen perusteella voidaan olettaa, että muodon ominaisuuksien tietoisella käsittelyllä voidaan hallita suurten puurakenteiden arkkitehtonisia muodonannon perusteita entistä paremmin, mikä on välttämätöntä niiden arkkitehtonisen laadun kehittämiseksi.Näistä teoreettisista pohdinnoista ja empiirisistä havainnoista tutkimus eteni lopulta takaisin suunnittelukäytäntöön. Tavoitteena oli palauttaa tutkimuksen aikana tuotettu tieto takaisin käytäntöön. Käytäntöä edustaa tässä teoreettinen suunnittelutilanne. Suunnittelun kohteena oli puurakenteinen uimahalli. Suunnitteluprosessi osoitti, ettei suunnittelu voi edetä systemaattisesti muodon ominaisuudesta toiseen, vaan työ edellyttää jokaisen yksittäisen muodon ominaisuuden kohdalla pohdintaa tämän vaikutuksista kohteen muihin ominaisuuksiin. Suunnittelu -luovana prosessina- pysyy näiltä osin tunnustelevana ja vaatii aina myös intuitiivista otetta.Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu myös tutkimuksen ajanmukaisuutta suhteessa aineiston- keruuhetkeen (2003-2006) ja nykyhetkeen. Tämän tarkastelun tulos on, että tutkimus on edelleen tärkeä ja käyttökelpoinen Suomessa, mikä lisää työn merkittävyyttä. Tutkimus on suunnattu ensisijaisesti suunnittelijoille Suomessa, mutta ilmeistä on, etta tässä työssä esitettyjä tai siitä sovellettavia ajatuksia on mahdollista käyttää vuorovaikutuksessa tilaajan, rakennuttajan, käyttäjän, muiden suunnittelijoiden, viranomaisten tai rakentajan kanssa.

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-94-2190-9

VL - 105

T3 - Tampere University Dissertations

BT - Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet

ER -