TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103)

Tutkimustuotos

Standard

Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103). / Partala, Timo; Saari, Timo.

Tampere : Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos, 2014. 21 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti; Vuosikerta 5).

Tutkimustuotos

Harvard

Partala, T & Saari, T 2014, Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103). Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti, Vuosikerta. 5, Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos, Tampere.

APA

Partala, T., & Saari, T. (2014). Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103). (Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti; Vuosikerta 5). Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos.

Vancouver

Partala T, Saari T. Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103). Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos, 2014. 21 s. (Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti).

Author

Partala, Timo ; Saari, Timo. / Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103). Tampere : Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos, 2014. 21 Sivumäärä (Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti).

Bibtex - Lataa

@book{851b2605854b4919806392f595bc4246,
title = "Teknologian hyv{\"a}ksytt{\"a}vyys {\"a}lykk{\"a}iden koneiden ty{\"o}k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Loppuraportti Ty{\"o}suojelurahaston tutkimus- ja kehitt{\"a}mishankkeesta (hankenumero 113103)",
abstract = "{\"A}lykk{\"a}iden koneiden ty{\"o}k{\"a}ytt{\"o}{\"a} on perinteisesti tarkasteltu tuottavuuden, turvallisuuden, fyysisen ergonomian ja automaation n{\"a}k{\"o}kulmista, mutta v{\"a}hemm{\"a}n k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n subjektiivisen kokemuksen tai hyvinvoinnin n{\"a}k{\"o}kulmista. T{\"a}m{\"a}n hankkeen tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} kyselytutkimusmittari, jonka avulla pystyt{\"a}{\"a}n tutkimaan teknologian hyv{\"a}ksytt{\"a}vyytt{\"a}, k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kokemusta ja hyvinvointia monipuolisesti, mutta kustannustehokkaasti. Mittarin kehitt{\"a}mist{\"a} varten tehtiin tutkimus, jossa 76 osallistujaa analysoi onnistuneita ja ep{\"a}onnistuneita teknologian k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottokokemuksiaan k{\"a}ytt{\"a}en suurta m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} erilaisia olemassa olevia skaaloja. T{\"a}m{\"a}n aineiston analyysin perusteella skaalojen m{\"a}{\"a}r{\"a} v{\"a}hennettiin menetelm{\"a}n perusversiossa 28 m{\"a}{\"a}r{\"a}lliseen skaalaan, jotka k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t Likert-asteikkoa.Kehitetty{\"a} mittaria t{\"a}ydennettyn{\"a} alakohtaisilla kysymyksill{\"a} testattiin verkossa toteutetussa kyselytutkimuksessa, jonka p{\"a}{\"a}asiallinen vastaajaryhm{\"a} olivat mets{\"a}koneenkuljettajat (N=90). Mets{\"a}koneenkuljettajia my{\"o}s havainnoitiin ja haastateltiin. Tulokset osoittivat, ett{\"a} mittarin avulla saatiin ker{\"a}tty{\"a} monipuolista subjektiivista tietoa tutkimuksen kohteena olleista k{\"a}sitteist{\"a}. Tuottavuus ja teknologian hyv{\"a}ksytt{\"a}vyys olivat mets{\"a}koneenkuljettajien mielest{\"a} keskim{\"a}{\"a}rin korkealla tasolla. Ty{\"o}ss{\"a} raportoitiin my{\"o}s enemm{\"a}n positiivisia kuin negatiivisia tunnekokemuksia. Psykologisten tarpeiden t{\"a}yttyminen jakautui, itsen{\"a}isyys ja p{\"a}tevyys olivat t{\"a}rkeit{\"a} motivaation l{\"a}hteit{\"a} ty{\"o}ss{\"a}, kun taas yhteenkuuluvuus ja fyysinen hyvinvointi ty{\"o}n aikana saivat keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} alemmat arvosanat. Yleinen ty{\"o}hyvinvointi oli kuitenkin keskim{\"a}{\"a}rin hyv{\"a}ll{\"a} tasolla ja raportoidut burnout-oireet melko v{\"a}h{\"a}isi{\"a}, joskin pieni v{\"a}hemmist{\"o} vastaajista ilmoitti kokevansa s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisi{\"a} burnout-oireita. Tulosten mukaan erityisesti kiireelliset ajalliset vaatimukset ty{\"o}ss{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}t hyvinvointia ja lis{\"a}{\"a}v{\"a}t burnout-oireita. Ajatusty{\"o}n lis{\"a}{\"a}ntymisell{\"a} sen sijaan voi olla p{\"a}invastainen vaikutus.",
author = "Timo Partala and Timo Saari",
note = "Contribution: organisation=tie,FACT1=1<br/>Portfolio EDEND: 2015-02-27",
year = "2014",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3356-3",
series = "Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti",
publisher = "Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103)

AU - Partala, Timo

AU - Saari, Timo

N1 - Contribution: organisation=tie,FACT1=1<br/>Portfolio EDEND: 2015-02-27

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Älykkäiden koneiden työkäyttöä on perinteisesti tarkasteltu tuottavuuden, turvallisuuden, fyysisen ergonomian ja automaation näkökulmista, mutta vähemmän käyttäjän subjektiivisen kokemuksen tai hyvinvoinnin näkökulmista. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää kyselytutkimusmittari, jonka avulla pystytään tutkimaan teknologian hyväksyttävyyttä, käyttäjäkokemusta ja hyvinvointia monipuolisesti, mutta kustannustehokkaasti. Mittarin kehittämistä varten tehtiin tutkimus, jossa 76 osallistujaa analysoi onnistuneita ja epäonnistuneita teknologian käyttöönottokokemuksiaan käyttäen suurta määrää erilaisia olemassa olevia skaaloja. Tämän aineiston analyysin perusteella skaalojen määrä vähennettiin menetelmän perusversiossa 28 määrälliseen skaalaan, jotka käyttävät Likert-asteikkoa.Kehitettyä mittaria täydennettynä alakohtaisilla kysymyksillä testattiin verkossa toteutetussa kyselytutkimuksessa, jonka pääasiallinen vastaajaryhmä olivat metsäkoneenkuljettajat (N=90). Metsäkoneenkuljettajia myös havainnoitiin ja haastateltiin. Tulokset osoittivat, että mittarin avulla saatiin kerättyä monipuolista subjektiivista tietoa tutkimuksen kohteena olleista käsitteistä. Tuottavuus ja teknologian hyväksyttävyys olivat metsäkoneenkuljettajien mielestä keskimäärin korkealla tasolla. Työssä raportoitiin myös enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunnekokemuksia. Psykologisten tarpeiden täyttyminen jakautui, itsenäisyys ja pätevyys olivat tärkeitä motivaation lähteitä työssä, kun taas yhteenkuuluvuus ja fyysinen hyvinvointi työn aikana saivat keskimääräistä alemmat arvosanat. Yleinen työhyvinvointi oli kuitenkin keskimäärin hyvällä tasolla ja raportoidut burnout-oireet melko vähäisiä, joskin pieni vähemmistö vastaajista ilmoitti kokevansa säännöllisiä burnout-oireita. Tulosten mukaan erityisesti kiireelliset ajalliset vaatimukset työssä vähentävät hyvinvointia ja lisäävät burnout-oireita. Ajatustyön lisääntymisellä sen sijaan voi olla päinvastainen vaikutus.

AB - Älykkäiden koneiden työkäyttöä on perinteisesti tarkasteltu tuottavuuden, turvallisuuden, fyysisen ergonomian ja automaation näkökulmista, mutta vähemmän käyttäjän subjektiivisen kokemuksen tai hyvinvoinnin näkökulmista. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää kyselytutkimusmittari, jonka avulla pystytään tutkimaan teknologian hyväksyttävyyttä, käyttäjäkokemusta ja hyvinvointia monipuolisesti, mutta kustannustehokkaasti. Mittarin kehittämistä varten tehtiin tutkimus, jossa 76 osallistujaa analysoi onnistuneita ja epäonnistuneita teknologian käyttöönottokokemuksiaan käyttäen suurta määrää erilaisia olemassa olevia skaaloja. Tämän aineiston analyysin perusteella skaalojen määrä vähennettiin menetelmän perusversiossa 28 määrälliseen skaalaan, jotka käyttävät Likert-asteikkoa.Kehitettyä mittaria täydennettynä alakohtaisilla kysymyksillä testattiin verkossa toteutetussa kyselytutkimuksessa, jonka pääasiallinen vastaajaryhmä olivat metsäkoneenkuljettajat (N=90). Metsäkoneenkuljettajia myös havainnoitiin ja haastateltiin. Tulokset osoittivat, että mittarin avulla saatiin kerättyä monipuolista subjektiivista tietoa tutkimuksen kohteena olleista käsitteistä. Tuottavuus ja teknologian hyväksyttävyys olivat metsäkoneenkuljettajien mielestä keskimäärin korkealla tasolla. Työssä raportoitiin myös enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunnekokemuksia. Psykologisten tarpeiden täyttyminen jakautui, itsenäisyys ja pätevyys olivat tärkeitä motivaation lähteitä työssä, kun taas yhteenkuuluvuus ja fyysinen hyvinvointi työn aikana saivat keskimääräistä alemmat arvosanat. Yleinen työhyvinvointi oli kuitenkin keskimäärin hyvällä tasolla ja raportoidut burnout-oireet melko vähäisiä, joskin pieni vähemmistö vastaajista ilmoitti kokevansa säännöllisiä burnout-oireita. Tulosten mukaan erityisesti kiireelliset ajalliset vaatimukset työssä vähentävät hyvinvointia ja lisäävät burnout-oireita. Ajatustyön lisääntymisellä sen sijaan voi olla päinvastainen vaikutus.

M3 - Commissioned report

SN - 978-952-15-3356-3

T3 - Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos. Raportti

BT - Teknologian hyväksyttävyys älykkäiden koneiden työkäytössä. Loppuraportti Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta (hankenumero 113103)

PB - Tampereen teknillinen yliopisto. Tietotekniikan laitos

CY - Tampere

ER -