TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

The Management of Occupational Health and Safety: Managers’ Perceptions of the Challenges, Necessary Support and Organisational Measures to support Managers

Tutkimustuotos: Väitöskirja

Yksityiskohdat

AlkuperäiskieliEnglanti
KustantajaTampere University of Technology
Sivumäärä149
ISBN (elektroninen)978-952-15-4056-1
ISBN (painettu)978-952-15-4055-4
TilaJulkaistu - 15 joulukuuta 2017
OKM-julkaisutyyppiG4 Monografiaväitöskirja

Julkaisusarja

NimiTampere University of Technology. Publication
Vuosikerta1518
ISSN (painettu)1459-2045

Tiivistelmä

Työterveyden ja -turvallisuuden (TTT) johtamiselle on organisaatioissa lainsäädännön asettamia, moraalisia ja taloudellisia velvoitteita, ja onnistunut TTT-johtaminen tukee työntekijöiden hyvinvointia ja organisaatioiden suorituskykyä. TTT-näkökohdat sisältyvät yhä enenevissä määrin organisaatioiden johtamisjärjestelmiin ja esimiesten tehtäviin. Eri organisaatiotasojen esimiehillä on merkittävä rooli TTT:n edistämisessä, ja heidän sitoutumisensa työterveyden ja turvallisuuden kehittämiseen on yksi tärkeimmistä tekijöistä TTT-johtamisen onnistumisessa. Kuitenkin joissain organisaatioissa TTTjohtaminen on hyvin henkilösidonnaista, kun sen pitäisi perustus lainsäädännön vaatimuksiin ja organisaation TTT-politiikkaan ja menettelytapoihin. Esimiehiä on tarpeen tukea, jotta TTT:ssä voidaan saavuttaa aitoa kehitystä. Jotta organisaatioita ja esimiehiä voidaan tukea TTT:n jatkuvassa kehittämisessä, tarvitaan tietoa tehokkaasta TTT-johtamisesta. Lisäksi tietoa tarvitaan niistä vaikeuksista, joita esimiehet kokevat ja niistä keinoista, joilla esimiehiä voidaan tukea TTT-johtamisessa.

Tämä tutkimus tarkastelee TTT-johtamista osana esimiestyötä esimiesten näkökulmasta. Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa niistä vaikeuksista ja tuen tarpeista, joita esimiehet kokevat TTT-johtamisessa. Lisäksi tutkimuksessa esitetään organisatorisia keinoja, joilla esimiehiä voidaan tukea TTTjohtamisessa. Tulokset perustuvat TTT-johtamisen aiempaan tutkimukseen ja kolmeen empiiriseen osatutkimukseen. Osatutkimuksen 1 aineistona olivat eri organisaatiotasojen esimiesten teemahaastattelut (n=17) ja laadulliset kyselyt (n=55) kolmessa julkisessa organisaatiossa (valtion asiantuntijaorganisaatio, kunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkö sekä ammatillinen oppilaitos). Osatutkimuksen 2 aineistona olivat keskijohdon ja lähiesimiesten teemahaastattelut (n=49) viidessä teollisessa organisaatiossa (kemianteollisuus, energiantuotanto sekä kolme teollisten palvelujen tarjoajaa). Osatutkimuksessa 3 kirjallisuuden perusteella laadittua luokittelua täydennettiin teemahaastatteluilla (n=17) valtion asiantuntijaorganisaatiossa. Näiden osatutkimusten tulosten perustella rakennettiin viitekehys niistä organisatorisista keinoista, joilla esimiehiä voidaan tukea TTT-johtamisessa. Tässä tutkimuksessa TTTjohtamista tarkastellaan esimiesten omien kokemusten ja tuen tarpeen näkökulmista, joita on aiemmin tutkittu varsin vähän.

Esimiesten kokemat vaikeat tilanteet TTT-johtamisessa liittyivät julkisella sektorilla tyypillisesti työympäristön psykososiaalisiin riskeihin. Esimiehet pitivät vaikeina johtamistilanteina erityisesti työntekijöiden henkistä ylikuormittumista, laiminlyöntejä ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Nykyisestä taloustilanteesta ja resurssien niukkuudesta johtuen esimiehet kokivat painetta ja kantoivat huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Teollisissa organisaatioissa esimiesten oma ylikuormittuminen, tuotannolliset paineet sekä rooliristiriidat olivat tekijöitä, jotka vaikeuttivat esimiesten sitoutumista TTT-johtamiseen. Esimiehet eivät kuitenkaan vaatineet lisää resursseja ylemmiltä esimiehiltä oletettavasti kireästä taloustilanteesta johtuen. Selviytyäkseen vaikeissa tilanteissa esimiehet keskittyivät henkilösuhteisiin ja hakivat emotionaalista tukea omalta esimieheltään, työtovereiltaan sekä TTT- ja henkilöstöasiantuntijoilta.

Viitekehys organisatorisista keinoista esimiesten tukemiseksi TTT-johtamisessa sisältää ylimmän johdon tuen TTT-johtamiseen, yhtenäiset ja yksinkertaiset TTT-toimintatavat sekä suunnitelmallisen TTT-johtamisen kehittämisen. Esimiesten yhtenäisten TTTasenteiden ja sitoutumisen kehittäminen edellyttää ylimmän johdon vahvaa tukea. Johtajuuden korostaminen on tärkeää, jotta esimiehet osaavat motivoida työntekijöitä noudattamaan turvallisuusohjeita ja osallistumaan turvallisuuden kehittämiseen ja siten parantamaan TTT-tasoa. Olemassaolevat johtamisen kehittämisen käytännöt, kuten johtamiskoulutus, voivat tarjota luontevan keinon sisällyttää TTT-johtamisen ja – johtajuuden näkökulmat yleiseen johtamisen kehittämiseen. Kehittämällä esimiesten tukea, resursseja ja ymmärrystä liittyen TTT-johtamiseen voidaan organisaatioissa parantaa merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia ja suorituskykyä.

Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa TTT-johtamisesta esimiesten näkökulmasta organisaatiokontekstissa ja suhteessa organisaation suorituskykyyn. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytäntöön perustuvan viitekehyksen TTT-johtamisen arvioimiseen ja kehittämiseen erilaisissa organisaatioissa. Tutkimus tarkastelee TTT-johtamista olennaisena osana muuta johtamista ja korostaa esimiesten keskeistä roolia TTT-tason parantamisessa. Lisäksi tutkimus esittää käytäntöön perustuvia organisatorisia keinoja esimiesten tukemiseen ja heidän sitoutumisensa edistämiseen.

Tilastokeskuksen tieteenalat

Latausten tilastot

Ei tietoja saatavilla