TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa

Tutkimustuotos

Standard

Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa. / Mannermaa, Katri.

Tampere University of Technology, 2013. 317 s. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 1117).

Tutkimustuotos

Harvard

Mannermaa, K 2013, Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa. Tampere University of Technology. Publication, Vuosikerta. 1117, Tampere University of Technology.

APA

Mannermaa, K. (2013). Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa. (Tampere University of Technology. Publication; Vuosikerta 1117). Tampere University of Technology.

Vancouver

Mannermaa K. Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa. Tampere University of Technology, 2013. 317 s. (Tampere University of Technology. Publication).

Author

Mannermaa, Katri. / Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa. Tampere University of Technology, 2013. 317 Sivumäärä (Tampere University of Technology. Publication).

Bibtex - Lataa

@book{4c1e449c1aa842529a48d012ece61461,
title = "Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin ty{\"o}terveyshuolto-organisaatioissa",
abstract = "V{\"a}it{\"o}stutkimuksen tavoitteena on vertailla tiedon jalostamista julkisissa ja yksityisiss{\"a} ty{\"o}terveyshuolto-organisaatioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on m{\"a}{\"a}ritell{\"a} tiedon jalostamisen doktriini ja soveltaa sit{\"a} ty{\"o}terveyshuolto-organisaatioiden toiminnan kehitt{\"a}miseen. Tutkimus pyrkii my{\"o}s vahvistamaan aihealueen teoreettista viitekehyst{\"a} sek{\"a} tuomaan ty{\"o}terveyshuolto-organisaatioiden sis{\"a}ll{\"o}lliseen kehitt{\"a}miseen tiet{\"a}myksenhallinnan n{\"a}k{\"o}kulman. V{\"a}it{\"o}stutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malliin sek{\"a} sen sovelluksiin tiedon jalostamisesta, asiantuntijaksi kasvun teoriaan sek{\"a} julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon toimintaan. V{\"a}it{\"o}stutkimus on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, jossa aineisto on ker{\"a}tty vuosina 2010-2011 yhteens{\"a} 24:st{\"a} yksil{\"o}- ja ryhm{\"a}haastattelusta sek{\"a} kyselyst{\"a}, johon vastasi 403 vastaajaa. Aineistot analysoitiin sis{\"a}ll{\"o}nanalyysilla sek{\"a} tilastollisilla menetelmill{\"a}. Tutkimusote perustuu abduktiiviseen p{\"a}{\"a}ttelyyn. Tutkimusten tulosten mukaan tiedon jalostamista ty{\"o}terveyshuolto-organisaatioissa ei toteutettu systemaattisesti tai suunnitellusti. Julkisen ja yksityisen sektorin v{\"a}lill{\"a} ei ilmennyt tilastollisesti merkitsevi{\"a} eroja tiedon jalostamisessa, vaan tiedon jalostamiseen suhtauduttiin samalla tavalla sektorista riippumatta. Tiedon jalostaminen erosi eri ammattiryhm{\"a}n, ik{\"a}luokan, ammattiaseman ja organisaation asiakas- ja henkil{\"o}kuntam{\"a}{\"a}r{\"a}n mukaan. Ty{\"o}terveyshoitajat ja –l{\"a}{\"a}k{\"a}rit vastasivat tiedon jalostamisen v{\"a}itt{\"a}miin positiivisemmin kuin asiantuntijat. Yli 60-vuotiaat vastaajat kuvasivat jalostavansa tietoa aktiivisemmin kuin nuoremmat vastaajat. Esimiesasemassa oleva ty{\"o}ntekij{\"a} suhtautui tiedon jalostamiseen aktiivisemmin kuin hoitoty{\"o}t{\"a} tekev{\"a}t. Jos ty{\"o}terveyshuollossa oli suuri henkil{\"o}asiakasm{\"a}{\"a}r{\"a} (>1200), tietoa ei ehditty jalostamaan niin paljon kuin pienempien asiakasm{\"a}{\"a}rien parissa. Organisaation koko vaikutti my{\"o}s tiedon jalostamiseen siten, ett{\"a} suurissa yksik{\"o}iss{\"a} tietoa ei jalostettu niin paljon kuin pienemmiss{\"a} organisaatioissa. Tiedon jalostamisprosessi ty{\"o}terveyshuollossa sis{\"a}lt{\"a}{\"a} tietotarpeen tunnistamisen, jossa esimiehen rooli koettiin t{\"a}rke{\"a}ksi. Tiedon hankinnan vaiheessa yhdistet{\"a}{\"a}n vanhaa ja uutta tietoa. Tiedon j{\"a}sent{\"a}misen ja varastoinnin vaiheessa erilaiset s{\"a}hk{\"o}iset tietoj{\"a}rjestelm{\"a}t sek{\"a} niiden osaaminen korostuu. Tiedon jalostamisvaiheessa voidaan tietoa jakaa dialogisesti reflektoiden. Tiedon jakaminen mahdollistuu sek{\"a} ty{\"o}yhteis{\"o}n ett{\"a} paikan avulla. N{\"a}kyv{\"a}{\"a} tietoa sovelletaan ja tiet{\"a}myst{\"a} varastoidaan dokumenteiksi. Tiet{\"a}myksen jakaminen verkostojen kautta asemoi uuden tiedon organisaation toimintaan. Tiedon jalostamisessa ongelmana koettiin ty{\"o}terveyshuoltojen v{\"a}linen lis{\"a}{\"a}ntynyt kilpailu, joka voi aiheuttaa haasteita vertaistukiverkostojen kehitt{\"a}miselle. My{\"o}s tietoj{\"a}rjestelmien osaaminen koettiin haasteeksi.",
author = "Katri Mannermaa",
note = "Awarding institution:Tampereen teknillinen yliopisto - Tampere University of Technology<br/>Submitter:Submitted by Katri Mannermaa (katri.mannermaa@tut.fi) on 2013-03-12T06:11:36Z No. of bitstreams: 1 Mannermaa.pdf: 19238345 bytes, checksum: 4c8d4db3a5d3ec105a9b4406ff304f9f (MD5)<br/>Submitter:Approved for entry into archive by Kaisa Kulkki (kaisa.kulkki@tut.fi) on 2013-03-19T09:48:08Z (GMT) No. of bitstreams: 1 Mannermaa.pdf: 19238345 bytes, checksum: 4c8d4db3a5d3ec105a9b4406ff304f9f (MD5)<br/>Submitter:Made available in DSpace on 2013-03-19T09:48:08Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Mannermaa.pdf: 19238345 bytes, checksum: 4c8d4db3a5d3ec105a9b4406ff304f9f (MD5)",
year = "2013",
month = "4",
day = "19",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-15-3030-2",
series = "Tampere University of Technology. Publication",
publisher = "Tampere University of Technology",

}

RIS (suitable for import to EndNote) - Lataa

TY - BOOK

T1 - Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa

AU - Mannermaa, Katri

N1 - Awarding institution:Tampereen teknillinen yliopisto - Tampere University of Technology<br/>Submitter:Submitted by Katri Mannermaa (katri.mannermaa@tut.fi) on 2013-03-12T06:11:36Z No. of bitstreams: 1 Mannermaa.pdf: 19238345 bytes, checksum: 4c8d4db3a5d3ec105a9b4406ff304f9f (MD5)<br/>Submitter:Approved for entry into archive by Kaisa Kulkki (kaisa.kulkki@tut.fi) on 2013-03-19T09:48:08Z (GMT) No. of bitstreams: 1 Mannermaa.pdf: 19238345 bytes, checksum: 4c8d4db3a5d3ec105a9b4406ff304f9f (MD5)<br/>Submitter:Made available in DSpace on 2013-03-19T09:48:08Z (GMT). No. of bitstreams: 1 Mannermaa.pdf: 19238345 bytes, checksum: 4c8d4db3a5d3ec105a9b4406ff304f9f (MD5)

PY - 2013/4/19

Y1 - 2013/4/19

N2 - Väitöstutkimuksen tavoitteena on vertailla tiedon jalostamista julkisissa ja yksityisissä työterveyshuolto-organisaatioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä tiedon jalostamisen doktriini ja soveltaa sitä työterveyshuolto-organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Tutkimus pyrkii myös vahvistamaan aihealueen teoreettista viitekehystä sekä tuomaan työterveyshuolto-organisaatioiden sisällölliseen kehittämiseen tietämyksenhallinnan näkökulman. Väitöstutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malliin sekä sen sovelluksiin tiedon jalostamisesta, asiantuntijaksi kasvun teoriaan sekä julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon toimintaan. Väitöstutkimus on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty vuosina 2010-2011 yhteensä 24:stä yksilö- ja ryhmähaastattelusta sekä kyselystä, johon vastasi 403 vastaajaa. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla sekä tilastollisilla menetelmillä. Tutkimusote perustuu abduktiiviseen päättelyyn. Tutkimusten tulosten mukaan tiedon jalostamista työterveyshuolto-organisaatioissa ei toteutettu systemaattisesti tai suunnitellusti. Julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja tiedon jalostamisessa, vaan tiedon jalostamiseen suhtauduttiin samalla tavalla sektorista riippumatta. Tiedon jalostaminen erosi eri ammattiryhmän, ikäluokan, ammattiaseman ja organisaation asiakas- ja henkilökuntamäärän mukaan. Työterveyshoitajat ja –lääkärit vastasivat tiedon jalostamisen väittämiin positiivisemmin kuin asiantuntijat. Yli 60-vuotiaat vastaajat kuvasivat jalostavansa tietoa aktiivisemmin kuin nuoremmat vastaajat. Esimiesasemassa oleva työntekijä suhtautui tiedon jalostamiseen aktiivisemmin kuin hoitotyötä tekevät. Jos työterveyshuollossa oli suuri henkilöasiakasmäärä (>1200), tietoa ei ehditty jalostamaan niin paljon kuin pienempien asiakasmäärien parissa. Organisaation koko vaikutti myös tiedon jalostamiseen siten, että suurissa yksiköissä tietoa ei jalostettu niin paljon kuin pienemmissä organisaatioissa. Tiedon jalostamisprosessi työterveyshuollossa sisältää tietotarpeen tunnistamisen, jossa esimiehen rooli koettiin tärkeäksi. Tiedon hankinnan vaiheessa yhdistetään vanhaa ja uutta tietoa. Tiedon jäsentämisen ja varastoinnin vaiheessa erilaiset sähköiset tietojärjestelmät sekä niiden osaaminen korostuu. Tiedon jalostamisvaiheessa voidaan tietoa jakaa dialogisesti reflektoiden. Tiedon jakaminen mahdollistuu sekä työyhteisön että paikan avulla. Näkyvää tietoa sovelletaan ja tietämystä varastoidaan dokumenteiksi. Tietämyksen jakaminen verkostojen kautta asemoi uuden tiedon organisaation toimintaan. Tiedon jalostamisessa ongelmana koettiin työterveyshuoltojen välinen lisääntynyt kilpailu, joka voi aiheuttaa haasteita vertaistukiverkostojen kehittämiselle. Myös tietojärjestelmien osaaminen koettiin haasteeksi.

AB - Väitöstutkimuksen tavoitteena on vertailla tiedon jalostamista julkisissa ja yksityisissä työterveyshuolto-organisaatioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä tiedon jalostamisen doktriini ja soveltaa sitä työterveyshuolto-organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Tutkimus pyrkii myös vahvistamaan aihealueen teoreettista viitekehystä sekä tuomaan työterveyshuolto-organisaatioiden sisällölliseen kehittämiseen tietämyksenhallinnan näkökulman. Väitöstutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malliin sekä sen sovelluksiin tiedon jalostamisesta, asiantuntijaksi kasvun teoriaan sekä julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon toimintaan. Väitöstutkimus on luonteeltaan monimetodinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty vuosina 2010-2011 yhteensä 24:stä yksilö- ja ryhmähaastattelusta sekä kyselystä, johon vastasi 403 vastaajaa. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla sekä tilastollisilla menetelmillä. Tutkimusote perustuu abduktiiviseen päättelyyn. Tutkimusten tulosten mukaan tiedon jalostamista työterveyshuolto-organisaatioissa ei toteutettu systemaattisesti tai suunnitellusti. Julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja tiedon jalostamisessa, vaan tiedon jalostamiseen suhtauduttiin samalla tavalla sektorista riippumatta. Tiedon jalostaminen erosi eri ammattiryhmän, ikäluokan, ammattiaseman ja organisaation asiakas- ja henkilökuntamäärän mukaan. Työterveyshoitajat ja –lääkärit vastasivat tiedon jalostamisen väittämiin positiivisemmin kuin asiantuntijat. Yli 60-vuotiaat vastaajat kuvasivat jalostavansa tietoa aktiivisemmin kuin nuoremmat vastaajat. Esimiesasemassa oleva työntekijä suhtautui tiedon jalostamiseen aktiivisemmin kuin hoitotyötä tekevät. Jos työterveyshuollossa oli suuri henkilöasiakasmäärä (>1200), tietoa ei ehditty jalostamaan niin paljon kuin pienempien asiakasmäärien parissa. Organisaation koko vaikutti myös tiedon jalostamiseen siten, että suurissa yksiköissä tietoa ei jalostettu niin paljon kuin pienemmissä organisaatioissa. Tiedon jalostamisprosessi työterveyshuollossa sisältää tietotarpeen tunnistamisen, jossa esimiehen rooli koettiin tärkeäksi. Tiedon hankinnan vaiheessa yhdistetään vanhaa ja uutta tietoa. Tiedon jäsentämisen ja varastoinnin vaiheessa erilaiset sähköiset tietojärjestelmät sekä niiden osaaminen korostuu. Tiedon jalostamisvaiheessa voidaan tietoa jakaa dialogisesti reflektoiden. Tiedon jakaminen mahdollistuu sekä työyhteisön että paikan avulla. Näkyvää tietoa sovelletaan ja tietämystä varastoidaan dokumenteiksi. Tietämyksen jakaminen verkostojen kautta asemoi uuden tiedon organisaation toimintaan. Tiedon jalostamisessa ongelmana koettiin työterveyshuoltojen välinen lisääntynyt kilpailu, joka voi aiheuttaa haasteita vertaistukiverkostojen kehittämiselle. Myös tietojärjestelmien osaaminen koettiin haasteeksi.

M3 - Doctoral thesis

SN - 978-952-15-3030-2

T3 - Tampere University of Technology. Publication

BT - Tiedon jalostaminen osaamiseksi - vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa

PB - Tampere University of Technology

ER -