TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Turvallisuuskulttuuri julkisen hallinnon organisaatiossa vuoteen 2025 tultaessa: Nykytilan kartoitus ja neljä skenaariota

Tutkimustuotos

Yksityiskohdat

AlkuperäiskieliSuomi
KustantajaTampere University of Technology
Sivumäärä191
ISBN (elektroninen)978-952-15-3863-6
ISBN (painettu)978-952-15-3860-5
TilaJulkaistu - 2 joulukuuta 2016
OKM-julkaisutyyppiG4 Monografiaväitöskirja

Julkaisusarja

NimiTampere University of Technology. Publication
Vuosikerta1441
ISSN (painettu)1459-2045

Tiivistelmä

Turvallisuuskulttuuria käsitteenä ei ole vielä pystytty määrittelemään yksiselitteisesti kaikkien tutkijoiden hyväksymällä tavalla, mutta siitä voidaan havaita viisi kokonaisuutta. Nämä ovat johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin, henkilöstön osaaminen, ammattitaito ja motivaatio, ajantasainen ohjeistus turvallisuusasioista ja käytettävän teknologian vaatimukset täyttävä taso. Tällä puolustusvoimiin kohdistuneella tutkimuksella pyrittiin vastaamaan aiemman tutkimuksen esiin tuomiin puutteisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoitti turvallisuuskoulutuksen todellisten epäkohtien löytämistä, vastaajajoukon laajentamista useampaan joukko-osastoon, joukko-osastojen onnettomuustilastojen vertailua turvallisuusilmapiirikyselyn tuloksiin, sekä joukko-osastojen välisten erojen vertailua. Tutkimuksen tiedot kerättiin neljästä joukko-osastosta turvallisuusilmapiirikyselyllä, ryhmähaastatteluilla ja työsuojelutoimikuntien pöytäkirjojen analyysillä. Kerätystä aineistosta tehtiin eksploratiivinen faktorianalyysi ja lisätutkimuksena monimuuttujainen varianssianalyysi. Tulevaisuusosiossa käytettiin Delfoi-menetelmää ja skenaariotyöskentelyä.

Tutkimustuloksina havaittiin kohdeorganisaation turvallisuuskulttuuriin liittyvistä toiminnoista viiden olevan hyvällä tasolla (johtajat ja esimiehet välittivät työntekijöiden turvallisuudesta, työntekijät suhtautuivat positiivisesti turvallisuuteen, turvallisuusnäkökohtia huomioitiin jo työn suunnittelussa, työnjohdon suhtautuminen parannusehdotuksiin ja turvallisuusasioista ilmoittamiseen). Yhdeksässä toiminnossa löytyi kehitettävää (ylimmän johdon sitoutuminen turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen, esimiesten työajan kohdentaminen vaarojen torjuntaan suhteessa töiden sujumiseen liittyviin asioihin, vaaratilanteista ilmoittamisen lisääminen, säännöllisten turvallisuustarkastusten lisääminen, palaute työntekijöille ilmoitetuista tapaturmavaaroista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä, havaittujen tapaturmavaarojen pikainen poistaminen, työntekijöiden osallistaminen työpaikkansa muutos- ja uudistussuunnitelmien käsittelyyn, turvallisuuskoulutuksen lisääminen ja turvallisuusasioiden tiedonkulun parantaminen). Havainnot viittaavat siihen, että joukko-osastoilla ja niiden alayksikoillä on erilaisia turvallisuuskulttuureja. Havaittiin myös, että työturvallisuuskoulutuksella ja työsuojelutarkastuksilla on vaikutusta joukko-osastojen turvallisuuteen. Delfoi-paneelissa löytyi kolme heikkoa signaalia, jotka olivat automaattisten ja autonomisten järjestelmien lisääntyminen, puolustusvoimien roolin rapautuminen kansakunnan rakentajana ja yhteisenä voimavarana, sekä turvattomuuden lisääntyminen. Megatrendejä tunnistettiin viisi ja ne olivat lähes samoja kuin Heinosen (2013) ja Kiiski Katajan (2013) tutkimuksissa: ilmastonmuutos ja energian tarve, väestönmuutos, globalisaatio, digitalisaatio ja suuri vallan uusjako (lännestä itään, instituutioilta yksilöille, hierarkioilta vertaisille). Yhteenvetona kehityspoluista tulevaisuuteen voidaan todeta, että liittoutuminen veisi puolustusvoimien turvallisuuskulttuuria todennäköisesti parempaan suuntaan, kuin että Suomi jatkaisi liittoutumatonta linjaansa. Tieteellisessä mielessä tutkimuksen tärkein anti oli turvallisuuskulttuurin mallin kehittäminen.

Tutkimuksessa yhdistettiin turvallisuuskulttuurin tutkimus ja tulevaisuudentutkimus, mitä ei ole aiemmin tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tulevaisuutta käsittelevässä osassa yhdistettiin Delfoi-menetelmä ja skenaariotyöskentely, jota puolestaan on tehty jonkin verran aiemminkin. Tutkimuksen tuloksia voivat puolustusvoimien ohella hyödyntää rajavartiolaitos, poliisi ja pelastuslaitos, sillä niillä on puolustusvoimien kanssa yhteneväisyyttä organisaatiorakenteen ja tehtävien luonteesta johtuen. Tutkimuksella tuotettiin turvallisuuskulttuurin malli, jota voidaan hyödyntää vielä yleisemminkin.

Tutkimusalat

  • puolustusvoimat, turvallisuuskulttuuri, faktorianalyysi, monimuuttujainen varianssianalyysi, Delfoi, skenaario

Tilastokeskuksen tieteenalat

Latausten tilastot

Ei tietoja saatavilla