TUTCRIS - Tampereen teknillinen yliopisto

TUTCRIS

Tuulettuvien yläpohjien lämpö- ja kosteustekninen toiminta nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa

Tutkimustuotos: Diplomityö tai pro gradu -työ

Yksityiskohdat

AlkuperäiskieliSuomi
KustantajaTampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, rakennetekniikka
Sivumäärä107
TilaJulkaistu - lokakuuta 2015
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Tiivistelmä

Tämän diplomityön laskentatarkastelut on tehty Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmässä, osana kansallista FRAME-hanketta. Diplomi- työn pääasiallisena tarkoituksena on ollut arvioida laskennallisesti U-arvojen pie- nentämisen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuulettuvien kattoristikkoyläpoh- jien lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä tunnistaa niitä toimenpiteitä, joilla näiden rakenteiden toiminta saataisiin turvattua sekä nykyisissä että tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa Suomessa. Tarkastelut on tehty käyttäen rakennusfysiikan tutkimusryhmässä jo aikaisemmin kehitettyä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmää, joka käy- tännössä tarkoittaa erilaisten lähtötietojen ja tarkasteluperiaatteiden kokoelmaa. Analysointimenetelmän ideana on määrittää laskennallisesti rakenteiden kriittisten pisteiden lämpötila- ja kosteusolosuhteet rakennusfysikaalisesti mitoittavissa sisä- ja ulkoilman olosuhteissa ja tämän jälkeen arvioida näitä olosuhteita erilaisten toimin- takriteerien (vaurioitumismekanismien) ja näille asetettavien raja-arvojen avulla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella yläpohjan päälämmöneristekerroksen kasvatta- minen laskee lämmöneristeen ulkopuolisten rakenneosien lämpötilaa ja tätä kautta kasvattaa homeriskiä näissä rakenteen osissa. Ennustettu ilmastonmuutos kasvattaa ulkoilman homehtumiselle alttiiden olosuhteiden määrää, mistä syystä ennustetut tulevaisuuden olosuhteet ovat rakenteille nykyilmastoa haastavammat. Tuulettuvien kattoristikkoyläpohjien lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa on kuiten- kin mahdollista parantaa monin eri tavoin. Tehdyissä tarkasteluissa tehokkaimmik- si menetelmiksi osoittautuivat homehtumisen suhteen kestävien materiaalien sekä lämpöä eristävän aluskatteen käyttäminen. Molemmilla tavoilla rakenteille lasket- tu homeindeksi saatiin kaikissa tarkastelluissa tilanteissa laskemaan alle asetetun raja-arvon (M <1, eli ei homeenkasvua). Myös katolle osuvan auringonsäteilyn määrän, yläpohjarakenteen sisäpinnan vesi- höyrynvastuksen, päälämmöneristekerroksen kosteuskapasiteetin kasvattaminen se- kä päälämmöneristekerroksen merkittävä ohentaminen ja ilmastonmuutoksen hillit- seminen parantavat tuulettuvien kattoristikkoyläpohjien kosteusteknistä toimintaa. Työn aikana on noussut esille useita toimenpiteitä, joilla laskentatarkastelujen tark- kuutta saataisiin edelleen parannettua. Näitä ovat muun muassa tarkempien raken- nemallien käyttäminen, taivaan pitkäaaltoisen säteilyn tarkempi huomioon ottami- nen, yläpohjan ilmatilan ilmanvaihtuvuuden tarkempi laskenta, erilaisten ilma- ja sadevuotojen vaikutusten arvioiminen, tarkempien materiaalimallien käyttäminen sekä rakenteissa mahdollisesti olevien home- tai mikrobivaurioiden synnyttämän si- säilmahaitan arviointi.

Tutkimusalat

  • Tuulettuva yläpohja, Lämpö- ja kosteus, Suomalainen homemalli

Julkaisufoorumi-taso

Tilastokeskuksen tieteenalat